Onko esim. lapsen tukistaminen ollut joskus hyväksyttävää?

On se jännä, että lapsia saa tukistaa, mutta auta armias jos puoliso sattuisi antamaan tukkapöllyä heille itselleen..

Juuri näin!

 

Niin tai sit josko se on tapahtunut ilman selkeää tiedettävää syytä. Mutta kun mua on tukistettu niin se on aina tapahtunut syystä. Yksi kerta on jäänyt mieleen, kun mun isä tukisti asiasta, minkä sisko oli tehnyt ja syytti mua Mut sekään ei oo siinä se tukistus se paha juttu, vaan se, että aina siskoa uskottiin eikä mua

Kun minä taas näen asian niin, että fyysiseen kurittamiseen on vain ja ainoastaan yksi syy: vanhempi menettää malttinsa.

Ja se ei ole hyvä syy kurittaa lasta.

 

Niin tai sit josko se on tapahtunut ilman selkeää tiedettävää syytä. Mutta kun mua on tukistettu niin se on aina tapahtunut syystä. Yksi kerta on jäänyt mieleen, kun mun isä tukisti asiasta, minkä sisko oli tehnyt ja syytti mua Mut sekään ei oo siinä se tukistus se paha juttu, vaan se, että aina siskoa uskottiin eikä mua

Kun minä taas näen asian niin, että fyysiseen kurittamiseen on vain ja ainoastaan yksi syy: vanhempi menettää malttinsa.

Ja se ei ole hyvä syy kurittaa lasta.

Ei mun vanhemmat koskaan menettänyt malttiaan. Se kävi silleen, että asiasta sanottiin, sanottiin toisen kerran ja jos ei sittenkään kuunnellut niin tukistus.

 

Mua on tukistettu ja piiskattu lapsena. Eli joskus 90-luvun alkupuolella.

En tiedä onko siitä jääny traumoja. Ainaki ne jotku on mielessä vaikkei yksittäisiä tapahtumia niiltä ikävuosilta juurikaan muita ole. Jotain kummaa traumaa(?) mulla on, mut en tiedä onko siitä, vai ovatko jostain muista tapahtumista, edellisestä elämästä tai sit ihan jotain muuta...

Ajatus lapsen tukistamisesta ja piiskaamisesta on hirveä. Julmaa. En taho ikinä ite sortua sellaseen.

Ennemmin melkeinpä ymmärrän tunnekuohussa annetun tukkapöllyn just sillä hetkellä (ei toki hyväksyttävää sekään) kuin sen, että se on harkittu rangaistus, lapsen teon ja aikuisen teon väliin jää reilusti harkinta-aikaa, ja silti annetaan väkivaltainen rangaistus...

 

Niin tai sit josko se on tapahtunut ilman selkeää tiedettävää syytä. Mutta kun mua on tukistettu niin se on aina tapahtunut syystä. Yksi kerta on jäänyt mieleen, kun mun isä tukisti asiasta, minkä sisko oli tehnyt ja syytti mua Mut sekään ei oo siinä se tukistus se paha juttu, vaan se, että aina siskoa uskottiin eikä mua

Kun minä taas näen asian niin, että fyysiseen kurittamiseen on vain ja ainoastaan yksi syy: vanhempi menettää malttinsa.

Ja se ei ole hyvä syy kurittaa lasta.

Ei mun vanhemmat koskaan menettänyt malttiaan. Se kävi silleen, että asiasta sanottiin, sanottiin toisen kerran ja jos ei sittenkään kuunnellut niin tukistus.

näin sen kuuluu mennä, sanotaan kerran, toisen kerran ja kolmannen kerran jos ei uskota niin jäähylle tai tukistus

 

Turhaan selittelette, että teille ei jäänyt traumoja...kaikkia traumoja ei ihminen itse tiedosta vaan ne voivat olla alitajuisia! Olette ihan samanlaisia kuin ne tupakoivat odottajat jotka puolustelevat polttamistaan sillä, että "kyllä meidän nico-petteri syntyi terveenä, vaikka poltin koko raskausajan". Ruumiillinen kuritus on AINA väärin ja jättää aina jälkensä lapseen, tavalla tai toisella.

 

Mun on hankala mieltää tukkapöllyä fyysiseksi väkivallaksi. Mun omassa lapsuudessa sattui takkutukan kampaaminen enemmän kuin rangaistuksena saatu tukkapölly. Tukkapöllö oli meillä ainakin symbolinen rangaistus ja sen saaminen taas sattui henkisesti.
Nykyään mietin, että 2-vuotiaan vastaanhangoittelevan päätään heiluttavan lapsen hampaiden harjaus on enemmän väkivaltaa kuin mitä olisi hänelle annettava tukkapölly. (Hammasharja osui taas tänään vahingossa ikeniin ja poskiin vähän turhan kovasti, vaikka yritin olla varovainen.) Olisko kellään hyviä niksejä tahtoikäisen hampaiden puhdistukseen?