Kriisissä?
Ajattelevatko ihmiset että olen tullut hulluksi? Jos tässä iässä vaihtaisin alaa, vaihtaisin farkut mekkoon, hankkisin näkyvän tatuoinnin, lähtisin täältä pikkukylästä kaupunkiin...
Kriisissä?
On sillä jotain väliä, en minä halua, että perheeni pitää minua pakkohoitoon joutavana.
tähän on helppo vastata, sehän riippuu ihan siitä kuinka monta elämää sinulla on.
jos sinulla on useampi kuin yksi elämä, joutaa niistä yksi haaskata pyörimällä tutuissa kuvioissa ja haaveillen mitä olisikaan voinut olla.
jos sinulla on vain yksi elämä, kannattaa elää se niin että on itsellä hauskaa. sitten vanhana kun muistelee, kyllä varmasti katuu enemmän asioita jotka jätti tekemättä kuin asioita jotka teki.
jos sinulla on useampi kuin yksi elämä, joutaa niistä yksi haaskata pyörimällä tutuissa kuvioissa ja haaveillen mitä olisikaan voinut olla.
jos sinulla on vain yksi elämä, kannattaa elää se niin että on itsellä hauskaa. sitten vanhana kun muistelee, kyllä varmasti katuu enemmän asioita jotka jätti tekemättä kuin asioita jotka teki.
Jaa, en mä edes aatellu että voiko sitä tehä kun otin tatuoinnit, lävärit ja vaihdoin mekon fakkuihin ja paskan mutta hyvin palkatun työn opiskeluun...
"nih"
Omituista. Mä oon ihan aina kuvitellut, että mä voin muuttaa elämäntyyliäni ihan milloin tahansa. Että mun pitää aina elää niin, kuin mikä mulle parhaiten sillä hetkellä sopii. Mä oon aina tehnyt ratkaisuni sen mukaan, mitä mä itse haluan, enkä ole pätkääkään miettinyt mitä muut ajattelee. Jos oisin, mä kituuttaisin edelleenkin huonossa liitossa, huonossa ammatissa, huonolla palkalla. Eikä mulla varmaan ois näitä lapsiakaan, vaan abortit takana ja kauhea syyllisyys. Mut siinä kohtaa muut ajattelis musta vain kauniita asioita.
Onneksi mulle ei ole ikinä käynyt mielessä tuo "mitä muut ajattelee". Sen ansiosta mä olen käynyt läpi rankkoja juttuja, mutta palkinnoksi niistä mä olen nyt todella onnellinen. Olen kasvanut ihmisenä, elän onnellista ja tasapainoista elämää ihanien lasteni kanssa, minulla on unelmieni ammatti ja työ jota rakastan. Ja mä aion loppuelämänikin muuttaa elämäntyyliäni sen mukaan, mikä milloinkin parhaalta tuntuu.
Onneksi mulle ei ole ikinä käynyt mielessä tuo "mitä muut ajattelee". Sen ansiosta mä olen käynyt läpi rankkoja juttuja, mutta palkinnoksi niistä mä olen nyt todella onnellinen. Olen kasvanut ihmisenä, elän onnellista ja tasapainoista elämää ihanien lasteni kanssa, minulla on unelmieni ammatti ja työ jota rakastan. Ja mä aion loppuelämänikin muuttaa elämäntyyliäni sen mukaan, mikä milloinkin parhaalta tuntuu.
"vieras"
itse en ole koskaan ajatellut tarvitsevani jonkun toisen lupaa tehdä omaan elämääni muutoksia, siksi ei kai ole ollut tarvettakaan, koska itse olen oman elämäni aina valinnut ja olen onnellinen.
Yli kolmekymppisenäkin sulla on keskiarvojen mukaan vielä puolet elämästäsi jäljellä. Haluatko sä kituuttaa sen onnettomana koska mietit mitä muut sanoo? Jos perhe ei ymmärrä, se ei ymmärrä. Sun läheisille pitäisi riittää se että sä haluat olla onnellinen etkä vain kituuttaa kuten on aina ennenkin tehty. Ei elämän tarvitse olla valmiiksi suunniteltu 15-vuotiaana, monet muuttaa suuntaansa viisikymppisenäkin ja ovat varmasti onnellisia siitä että uskaltavat sen vielä tehdä.
Sulla on toivottavasti vielä kokonainen elämä edessä, käytä se (tietenkin muita satuttamatta) niin että ensisijaisesti sinä voit siihen olla tyytyäinen ja onnellinen.
Sulla on toivottavasti vielä kokonainen elämä edessä, käytä se (tietenkin muita satuttamatta) niin että ensisijaisesti sinä voit siihen olla tyytyäinen ja onnellinen.
"muutos"
[QUOTE="vieras";22062220]itse en ole koskaan ajatellut tarvitsevani jonkun toisen lupaa tehdä omaan elämääni muutoksia, siksi ei kai ole ollut tarvettakaan, koska itse olen oman elämäni aina valinnut ja olen onnellinen.[/QUOTE]
Kuitenkin kannattaa tutkailla sisintään, että mistä muutoksen halu lähtee? Haluatko muutosta vai muutoksen vuoksi, koska se on jotenkin tätä aikaa trendikästä ja sitä myötä muiden arvostusta, vai oletko oikeasti tyytymätön elämääsi.
Kuitenkin kannattaa tutkailla sisintään, että mistä muutoksen halu lähtee? Haluatko muutosta vai muutoksen vuoksi, koska se on jotenkin tätä aikaa trendikästä ja sitä myötä muiden arvostusta, vai oletko oikeasti tyytymätön elämääsi.
"vieras"
[QUOTE="muutos";22062437]Kuitenkin kannattaa tutkailla sisintään, että mistä muutoksen halu lähtee? Haluatko muutosta vai muutoksen vuoksi, koska se on jotenkin tätä aikaa trendikästä ja sitä myötä muiden arvostusta, vai oletko oikeasti tyytymätön elämääsi.[/QUOTE]
Mä jouduin muuttaan monta asiaa mun elämästä vähän päälle 3-kymppisenä pakon sanelemana avioeron aikaan. Oon vielä hoitovapaalla ja mietiskelen tosiaan, että mitä haluan tulevaisuudelta ja teen ratkaisut sen mukaan. Mutta sen verran voin sanoa, että jos nykyinen elämä ei tyydytä, niin ehdottomasti kannattaa ottaa ratkaiseva askel ja muuttaa omaa elämäänsä miellyttävämpään suuntaan. Se on sun elämäs, ei kenenkään muun!
Mä jouduin muuttaan monta asiaa mun elämästä vähän päälle 3-kymppisenä pakon sanelemana avioeron aikaan. Oon vielä hoitovapaalla ja mietiskelen tosiaan, että mitä haluan tulevaisuudelta ja teen ratkaisut sen mukaan. Mutta sen verran voin sanoa, että jos nykyinen elämä ei tyydytä, niin ehdottomasti kannattaa ottaa ratkaiseva askel ja muuttaa omaa elämäänsä miellyttävämpään suuntaan. Se on sun elämäs, ei kenenkään muun!
Minusta taas kuulostaa typerältä jäädä roikkumaan elämäntapaan missä ei viihdy vain siksi että kuvittelee että näin pitäisi olla. Sitten ehkä 20v päästä vielä katkerana miettiin mitä kaikkea on "perheen takia" menettänyt.
eikös se ole sun asiasi 
ja muut varmaan sanoo että on 30 vilitys meneillä Mä muutin hiukan elämää.Aloin käymään salilla,käytän pillifarkkuja ja saapaita niiten kanssa,värjäsin hiukset tumanrukseeksi ja puinaiseksi ja tietty muutama sininen raita lisäksi. Niin ja ikinä en ole käyttänyt farkkuja Kyllä on moni katsonut muutosta ja eivät ole paljoon sanoneet. Koska tietävät että on mun elämä Jos olisin hunossa työssä vaihtaisin tai jos voisin niin opiskelisin. Mun mies aina kannustaa ja on onnelinen jos mä olen onnelinen.
ja muut varmaan sanoo että on 30 vilitys meneillä Mä muutin hiukan elämää.Aloin käymään salilla,käytän pillifarkkuja ja saapaita niiten kanssa,värjäsin hiukset tumanrukseeksi ja puinaiseksi ja tietty muutama sininen raita lisäksi. Niin ja ikinä en ole käyttänyt farkkuja Kyllä on moni katsonut muutosta ja eivät ole paljoon sanoneet. Koska tietävät että on mun elämä Jos olisin hunossa työssä vaihtaisin tai jos voisin niin opiskelisin. Mun mies aina kannustaa ja on onnelinen jos mä olen onnelinen.
"Jonna"
No se riippuu. Jos sulla on lapsia, muista kuitenkin miettiä mitä aiheutat valinnoillasi heille.
e
Fiftarimekkoa kehiin ja old school -tatskaa käteen vaan! Anna mennä nainen, sulla on vaan yksi elämä!
Keittiönoita
Jos on tyytymätön elämäänsä, asialle pitää ainakin yrittää tehdä jotain. Ihan iästä riippumatta.
"vieras"
Minä en ole edes ajatellut, että ihmisen pitäisi samaa latua hiihtää koko elämänsä. En ainakaan itse aijo niin tehdä. Meillä on firmassa töissä tyyppejä, jotka on olleet 20 vuotta hommissa. Minä en yksinkertaisesti voi kuvitella tekeväni samaa työtä kahtakymmentä vuotta... karmiva ajatus oikeastaan todennäköisesti en saa mammonaa kerättyä elämäni aikana, kun venkslaan töiden ja ammattien välilä, mutta eipä tuo ole varmaankaan mikä iso miinus. Vaihtelu on tärkeämpää.
todennäköisesti en saa mammonaa kerättyä elämäni aikana, kun venkslaan töiden ja ammattien välilä, mutta eipä tuo ole varmaankaan mikä iso miinus. Vaihtelu on tärkeämpää.