Onko jollakin ollut välikorvan tulehdus?

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
Mä olen epäillyt varmaan tuhat kertaa ja aina on korvat tutkittu, mutta koskaan ei ole ollut mitään. Yksi lääkäri sanoi, että jos ei ole ollut aikuisiällä korvatulehduksia niin niitä ei kovin helposti tulekaan, ja siihen ekaan aikuisiän tulehdukseen liittyy yleensä flunssa tai selvä korvakipu.

Mulla on jotain hermosärkyä toisella puolella kasvoja ja se säteilee korvaan, korvassa tuntuu ajoittain kipua ja sellaista naksumista, se menee myös usein lukkoon. Kävin jopa neurologilla asiasta, kun pelkäsin pahinta, mutta hänkin sanoi että kaikki on ihan normaalia, jos on jotain hermopinteitä tai hermorataongelmia. Mulla on niskat aina jumissa ja nukun vaan toisella kyljelläni, joten siksi on kasvojenkin alueen särkyjä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ok, ajattelin kun se aikuisella kuitenkin harvinainen...Itsellä epäilen sitä, korva särkee ja on lukossa...
Mullakin oli lukossa ja kuuli huonosti, särki ja tuntu sellasia pistoja korvissa. Sielä syvällä silleen se särky eikä helpottanu buranallakaan monessa päivässä. Lekuri löys tulehuksen kummastakin välikorvasta. Sitä ennen oli oll vaan toisessa.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ok, ajattelin kun se aikuisella kuitenkin harvinainen...Itsellä epäilen sitä, korva särkee ja on lukossa...
Mullakin oli lukossa ja kuuli huonosti, särki ja tuntu sellasia pistoja korvissa. Sielä syvällä silleen se särky eikä helpottanu buranallakaan monessa päivässä. Lekuri löys tulehuksen kummastakin välikorvasta. Sitä ennen oli oll vaan toisessa.

Ok, pitääpä tilata aika lekurista. Toisaalta mulla ei ole lapsenakaan ollut välikorvan tulehdusta, että onkohan nytkään, mutta jospa menisin nyt tsekkaamaan...ei tämä flunssakaan ole normaali ollut, karmea tauti.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Nostellaan vielä, eli onko tapauksia, joilla aikuisena välikorvan tulehdus, vaikkei lapsena ole ollut?
Minulla nyt tänään todettiin, ja koskaan aikaisemmin ei ole ollut. Ja nyt todettiin.

Onko siis muita, joilla ei lapsena ole ollut tai nuorenakaan ja aikuisena eka välikorvan tulehdus?

 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Nostellaan vielä, eli onko tapauksia, joilla aikuisena välikorvan tulehdus, vaikkei lapsena ole ollut?
Minulla nyt tänään todettiin, ja koskaan aikaisemmin ei ole ollut. Ja nyt todettiin.

Onko siis muita, joilla ei lapsena ole ollut tai nuorenakaan ja aikuisena eka välikorvan tulehdus?
Minä vielä kerran nostelen, sitten luovutan :D
 
Tellu 47-v
Koko riesani alkoi korvakäytävän tulehduksesta. Vaiva oli tietämättäni minulla kuukausia, jopa vuoden. En osannut yhdistää jatkuvaa korvakäytävän kutinaa ja vetisen "vaikun" olemassaoloa mihinkään vakavaan. Korvakäytäviä kutisi aika ajoin todella rajusti, luulin kutinaa kuivuuden merkiksi. Hoitelin ajoittain Ceridalilla (apteekista). Kosteaa lähes vetistä vuotoa luulin vaikuksi ja ajattelin sen olevan vaan itselläni nestemäisempää kuin monella muulla. Tein havainnon, että neste aiheutti voimakasta kutinaa korvakäytävään.

Mutta sitten ... pienin vihlaisuin alkoi tauti antamaan oikeita merkkejä. Kipu korvan takana ja kaulalle heijastaen oli todella kovaa, ikävää ja naamavärkkiä vääristävää. Tuli äkillisiä tuikkauksia ja särkyä, joka meinasi tehdä hulluksi. Lääkitys ei kestänyt läpi yön, heräsin voimakkaaseen kipuun, otin lääkkeen (Burana 800 mg) ja kesti noin tunnin, ennen kun lääkkeen vaikutus alkoi kipua helpottamaan.

Lääkäriin ... varasin 4-5 päivän tienoilla kivun alkamisesta ajan lääkäriin. Kipu kävi sietämättömäksi ja ei mennyt ohi siten, kun oli joskus aikanaan muutaman päivän jälkeen mennyt. Lääkäri totesi korvakäytävän tulehduksen molemmissa korvissa. Tulehdus oli melko paha ja siltä istumalta aloitettiin "fifty-fifty" huutelut terveydenhoitajalla. Huuhteluita tehtiin aluksi joka päivä. Kotihoitona kortisoni-antibiootti korvatipat!

Käväisin samalla poskionteloiden rtg:ssä ja lääkäri ilmoitti tuloksista pari päivää kuvien ottamisen jälkeen. Rakenteet ok, ei tulehdusta tai muutakaan mainittavaa. Lääkäri totesi samalla, että korvien "fifty-fifty" huuhtelut voidaan LOPETTAA korvia näkemättä. Olin ollut huuhtelussa tässä vaiheessa kahtena peräkkäisenä päivänä ja ilmoitin, että vielä maanantaiksi on huuhteluaika sovittu.

Maanantaina terveydenhoitaja ilmoitti, että huudellessa korvasta poistui tulehduksen vioittamaa ihoa, pitkä ihokappale. (Tämän ymmärsin jälkeenpäin! Kun tein saman löydöksen kotona korvaa putsatessa tipoista. Se oli kumimainen, ihon näköinen, tippojen muodostama kuiva venyvä korvakäytävän muotoinen pussukka).

Vaiva pitkittyy ... Korvatipat olivat epämiellyttäviä, kamalan hajuisia ja veivät kuulon korvasta. Sitkeästi käytin niitä minimiajan, mikä lääkemääräyksessä oli mainittu. Elin, kun ämpäri päässä - äänet kuuluivat oudosti. Terveydenhoitajan tehdessä jälleen "fifty-fifty" huutelua toisesta korvasta putkahti "sukka" ulos, eli lääke oli muodostanut koko korvakäytävän kokoisen sukan eli pussukan muotoisen kalvon korvakäytävään. Heti tämän sukan poistumisen jälkeen kuulo oli parempi ja vointi tuntui mukavammalle. Korvakäytävä punoitti edelleen.

Vaivaa riittää ... jo kuukausi siitä, kun kivut alkoivat ... lomamatka oli edessä ja lentokoneella siirtyminen paikasta A paikkaan B tiesi tulevaa ongelmaa. Terveydenhoitaja laittoi asiani uudelleen lääkärin hoidettavaksi, vaiva oli pitkittynyt ja terveydenhoitaja oli sitä mieltä, että työpaikkalääkärini pitäisi ohjata minut korvalääkärin konsultaatioon. Tippahoitoa jatkettiin ...

Lääkärin pakeille .... Lääkäri katsoi tasan vuorokausi siitä, kun terkkari oli todennut korvakäytävien tilanteen pahaksi, uudelleen korvia. Nyt korvia tiiraili toinen lääkäri, kuin mikä aikaisemmin oli korvia kurkistellut. Lääkäri totesi, että korvakäytävät on niin hyvän väriset, että paraneminen on oikein hyvässä vauhdissa. Totesin ukkelille, ettei näin voi olla, että korvani menevät lääkkeistä "osittain lukkoon" ja korvat eivät tunnu normaaleilta. Lääkäri pumppasi ilmaa kumpaankin korvaan ja totesi, että "hetkinen, nyt näen, että täällä tärykalvon takana on nestettä, kirkasta nestettä". Lääkäri pumppasi ilmaa lisää ja totesi löydöksen olevan tosi asia. Lääkäri kurkkasi saman tien toiseen korvaan ja siellä tilanne oli isama. Molemmissa välikorvissa oli nestettä.
Lääkäri alkoi antamaan hoito-ohjeita. Nuha pitää hoitaa kunnolla pois. Ilmoitin, ettei minulla ole ollut flunssaa, ei nuhaa, ei varsinaista yskää, vaan ainoastaan "virkayskä" millä ajan nieluun ja henkitorveen ilmaantuvaa limaa ja ärsytystä pois. Flunssaa minulla ei ole ollut koko talvena ja lääkäri puhui vaan flunssan jälkitaudista. Meinasin menettää hermoni, aloin nauramaan siinä vaiheessa, kun lääkäri kehotti minua hankkimaan Duact-tabletit, kortisoninenäsumutteen ja sarvikuonon (nenäkannun), jotta nuha saadaan hoidettua pois. Todella tiesin myös sen, että Duact poistaa limakalvoturvotusta ja sarvikuono huuhtelee tehokkaasti limaa pois onteloista.

Lääkäri ei suostunut antamaan suun kautta otettavaa antibiottihoitoa. Totesin, että sellaisen haluaisin ja että olen menossa viikon lomamatkalle ... Lääkäri totesi vaan, että neste voi hävitä itse tai se voi aiheuttaa tulehduksen. Kontrolli pitäisi järjestää noin 3 viikon päähän.

Tässä vaiheessa olin hankkinut kahdet eri kortisooni-antibiootti korvatipat. Duact, allergianenäsumute, Otrivin, yskänlääke, sarvikuono ... ja vaivat vaan jatkuivat. Alkoi särkemään päätä, otsaa ja poskionteloita, korvat olivat tippojen takia "osittain tukkoiset", oikea korva vinkui koko ajan. Alkoi sellainen älytön kisallinen yskä, jossa eritettä keuhkoista ei juurikaan tullut, vaan jokin muu ärsytystekijä oli olemassa.

Soitin työterveyshuoltoon. Totesin, että matkalle lähtöön on enää 3 vuorokautta ja että haluan antibiootit mukaan, jotta pääsen hoitamaan itseäni, jos vaiva matkan aikana äityy todella pahaksi. Ja takaisin Suomeenkin oli vielä lennettävä! Samaa "sarvikuono-lääkäriä" esitettiin soittamaan. Totesin, että tämä oli lääkkeitä kieltänyt antavansa ja että haluan, että joku toinen lääkäri soittaa.

Lääkäri soitti, ei ollut oikein halukas antibioottia mukaan antamaan. Korvakäytävät olivat olleet selvityksen mukaan kauniin väriset pari päivää aikaisemmin! Vettä oli välikorvissa, mutta .... Muminaa. Meinasin hikeentyä! Lääkäri tiedusteli, että haluanko antibiootin välikorvan tulehdukseen tai korvakäytävän tulehdukseen. Hän voi määrätä tippoja korviin! Kiivastuin, että olen jo kahdet tipat hankkinut ja molempien kohdalla tulos on sama, parin kolmen päivän käytön jälkeen korvista alkaa kuulo vähenemään, olo on epämiellyttävä ja alkaa yskittämään ynnä muuta vaivaa tulemaan. Totesin, etten mitään korvakäytävän lääkitystä enää tarvitse näiden jo hankkimieni tilalle. Ilmoitin, että haluan lääkityksen siltä varalta, että välikorvien tulehdus ponkaisee päälle matkan aikana. Lääkäri tiedusteli vielä, että tiedänko koska lääkettä pitää ottaa? Sitten, vasta kun korvakipu lisääntyy ja kuumetta alkaa olla päällä! Ilmoitin, että neljän lapsen äitinä ja 50 vuotiaana naisena kyllä tiedän ja tunnen kehoni, tiedän, koska kaikki ei ole hyvin ja silloin otan lääkkeet.

Onko yhden lääkekuurin antaminen näin helvetin hankalaa? Onko lääkäreillä pelko, että potilas, joka tällaisesta kiusallisesta pitkittyneestä vaivasta kärsii, paranee! Turhaan ja aiheettomasti syötyjä lääkekuureja pitää välttää, mutta ei sellaisen syöminen satunnaisesti voi ihmistä sairastuttaa - hyvällä onnella vaiva paranee ja turha vispaaminen ja veivaaminen puolikuntoisena loppuu siihen.

Kotisairaanhoitoa - lopetin korvatippojen käytön. Korvat vinkuivat, kuulo oli alentunut, kuten aikaisemminkin tippojen jälkeen. Kokeilin "sarvikuonoa" se toimi, mutta jo seuraavana päivänä tuntui, että jokainen rööri on vähän oudossa tilassa. Rykiminen alkoi uudelleen.
Viimeisten tippojen laiton jälkeen korvassa "kurlutti" ja siellä tuntui kipua. Otin topsyn!, mitä ei pitäisi käyttää. Järki sanoi, että nyt on jotain tehtävä ja silloin tuo korvatippojen korvaan rakentama upipussukka poistui.

Menen hakemaan Amoxin 750 mg kuurin. Aloitan sen jo ennen lähtöä. Vielä on kaksi päivää lähtöön. Tänään aamulla korvakuumemittarilla lämpö 37.6-37.9 ja lääkärille en enää tällä erää mene.

HUOM! Tajusin myös syyn, miksi molemmat korvia tarkatelleet lääkärin totesivat vain päivä sen jälkeen, kun terveydenhoitaja oli todennut korvakäytävien tilanteen kamalaksi, että käytävät on niin kauniin väriset. KORVASTA tippojen muodostaman pussukan ulos tultua huomasin, että se on kumimainen, venyvä ja vaalean harmaa, joten kaikki korvakäytävän punotus peittyi tämän ainekerroksen alle!
LÄÄKÄRIT ON NIIN - en edes kehtaa tähän kirjoittaa. Mutta minua raivostuttaa!

Eli nyt ollaan vaiheessa, jossa maalaisjärjellä hoitelen itse korviani. Saa nähdä kuinka käy. Omenaviinietikalla meinaan tasapainottaa korvien ph-arvon niille sopivaksi. Eli omenaviinietikalla kostutettu vanupuikko otetaan meillä käyttöön. Jos korvakäytävä on kuiva, voin hoitaa sitä Ceridalilla. Antibioottikuurin otan heti, koska on enemmän ja vähemmän hengitysongelmaa päällä. Kuuri ei minua tapa.

Käyn aikanaan jälkitarkastuksessa ja sitten katsotaan uudelleen, miten eteenpäin mennään.
 
"makke"
itselläni näin aikuisena särkee korvia silloin tällöin korva tippoja en aikuisena ole korvaani laittanut kakarana sairaalassa on laitettu ja kotona äiti on joskus laittanu kun on korva ollu kipiä
 
tihetti
Läärärit ei vain osaa eikä niitä sinä kiinnosta vaan ylhäältä tulleet "totuudet".. thats a fackt. Pitäisi kehittää joku ammatti-ala joka yrittäisi parantaa ihmisiä joku ns parantaja.
 

Yhteistyössä