Onko kenenkään mies päättänyt lapsen nimeä?

Me alkamassa yrittämään kohta iltatähteä jos se meille suodaan ja mies sanoi että hänelle on tärkeää saada päättää nimi ensimmäistä kertaa ja nimen saan tietää vasta ristiäisissä jännitystä siis tiedossa.tottakai suostun tähän koska se on miehelleni niin tärkeää.onko muiden miehet halunneet miettiä nimiä?mies on kyllä sen puoleen ollut mukana nimiasioissa aiemminin että on aina valkannut nimet mitä ei halunnut.nyt vaan ootellaan sopivaa hetkeä yrityksen aloitukseen.

 

Exän kanssa päätettiin yhdessä lapsemme nimi. Nyt yritys menossa nykyisen miehen kanssa ja yhdessä päätetään nimi jos vauva tulee. En ikinä suostuisi siihen, että saisin tietää nimen vasta ristiäisissä.

 

Mahdoton uskoa, että joku oikeasti teksi noin. En voisi suostua tuollaiseen kumminkaan päin. Ainoastaan siinä tapauksessa, että välit olisivat täysin poikki, niin tuollainen onnistuisi.

 

Mies ehdotti esikoiselle nimeä. Nimelle on oma tarinansa ja eipä siinä muu auttanut, kun hyväksyä Kyllä me yhdessä sovittiin nimestä.

 

En ikinä voisi suostua tuohon. En kumminkaan päin. Yhdessä nimet valitaan, sopii meille.

 

Me alkamassa yrittämään kohta iltatähteä jos se meille suodaan ja mies sanoi että hänelle on tärkeää saada päättää nimi ensimmäistä kertaa ja nimen saan tietää vasta ristiäisissä jännitystä siis tiedossa.tottakai suostun tähän koska se on miehelleni niin tärkeää.onko muiden miehet halunneet miettiä nimiä?mies on kyllä sen puoleen ollut mukana nimiasioissa aiemminin että on aina valkannut nimet mitä ei halunnut.nyt vaan ootellaan sopivaa hetkeä yrityksen aloitukseen.

No kyllä me sovimme lasten nimet yhdessä. Mutta tottakai mies oli kiinnostunut miettimään nimiä ja molemmilla lapsilla onkin yksi äidin ja yksi isän "keksimä" nimi - mutta silti jokainen nimi oli myös sellainen, joka sopi toisellekin. Eli periaatteessa päätimme yhdessä, mutta molemmat ideoivat ja molemmat pääsivät antamaan nimen - joskin toisen hyväksymän sellaisen.

 

Meillä molempien lasten kaikki nimet on miehen ehdotuksia olleet ja mulle sopineet en kyllä ikinä antaisi nimetä omaa lasta ilman että se nimi kuulostaa myös mun mielestä kivalta..

 

o/ Mulla oli keksittynä pojalle nimi Martin Mikael. Sitten kysyin, mitä mies on mieltä. Tyrmäämättä hän pohdiskeli asiaa ja yhdessä tehtiin kolmen nimen jutska. Ja ei, ei tosiaan tullut mun keksimä valituksi, mihin olen tyytyväinen. Ei poika itsekään oikein olisi nimestä pitänyt, kun siitä häneltä kysyin, on 18 v.

 

Eikö teistä olisi yhtä kauheaa sekin, että joutuisitte itse päättämään lapsen nimen ja lapsen isä kuulisi nimen vasta ristiäisissä lapsen ollessa kuukauden tai kahden ikäinen?

 

Mies käytännössä päätti kuopuksen nimen, ehdotti siis ja mä hyväksyin ilman muuta, oli omastakin mielestäni ihan kiva nimi. Mutta noin "sokkona" en olisi suostunut lapselleni nimeä ottamaan...

 

Eniten jännittää onko erikoinen nimi kuten muillakin,sukunimemme harvinainen ja ulkomaalainen eikä siihen ois sopinut joku pirkko tai pena millään jos oltais mun sukunimellä ois etunimetkin ollut ihan tavallisia

 

Eniten jännittää onko erikoinen nimi kuten muillakin,sukunimemme harvinainen ja ulkomaalainen eikä siihen ois sopinut joku pirkko tai pena millään jos oltais mun sukunimellä ois etunimetkin ollut ihan tavallisia

w
No eiköhän se samaa linjaa noudata, vai ajattelitko tyyliin Bernhard, Mimoze, Yasmine, Thomas, Therese, Joachim, Emily ja Pentti?? Laittakaa nyt se laps ens alulle ja sitten voi alkaa niitä nimiä miettiä....

 

Tavallaan.... Mä tosin tein ensin pientä listaa nimistä, jotka minusta tuntui kivalle, mutta ex sen sitten lopulta päätti ekan nimen. Mä sain miettiä loput. Kolmas nimi kylläkin tuli suvusta, mun mummoltani, mutta toka nimi oli sitten yks mun suosikeista.

 

Yhdessä päätettiin kaikille viidelle nimi

 

Yhdessä päätettiin kaikille viidelle nimi

Eikö teillä ollut yhteensä 6 "lasta"?
Tupu, Hupu, Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu.

 

Eikö teillä ollut yhteensä 6 "lasta"?
Tupu, Hupu, Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu.

Ei

 

Meillä kysyttiin kommentteja nimeen suvulta ja kavereilta, joten ei sitä keneltäkään salassa pidetty. Hyvä näin, huonot ideat tulivat nopeasti torpatuksi, ja lapsi sai hyvän nimen, josta kaikki tykkäsivät.

Minusta salailu tarkoittaa sitä, että tietää jonkun pahoittavan mielensä, eikä halua antaa kenellekään mahdollisuutta sanoa mielipidettä ennen kuin on jo liian myöhäistä. Salailu on vähän selkärangattoman oloista, lapsellista toimintaa.

 

Annoin täyden vallan päättää pian syntyvän tyttäremme toisen nimen. Mies valitsi minun etunimeni ja aluksi jouduin kyllä nieleskelemään, mutta olin luvannut olla puuttumatta.
Se oli hänestä ihan kauhean ihana juttu jota hehkuttelee vähän väliä.

 

Meillä kysyttiin kommentteja nimeen suvulta ja kavereilta, joten ei sitä keneltäkään salassa pidetty. Hyvä näin, huonot ideat tulivat nopeasti torpatuksi, ja lapsi sai hyvän nimen, josta kaikki tykkäsivät.

Minusta salailu tarkoittaa sitä, että tietää jonkun pahoittavan mielensä, eikä halua antaa kenellekään mahdollisuutta sanoa mielipidettä ennen kuin on jo liian myöhäistä. Salailu on vähän selkärangattoman oloista, lapsellista toimintaa.

Vielä selkärangattomampaa on yrittää miellyttää kaikkia. Kun on iso suku, niin aina löytyy joku, jota ei voi miellyttää. Pääsee paljon helpommalla, kun valitsee vanhempien kesken sellaisen nimen, mistä pitää. Mitä väliä sillä on, että serkun naapurin koiralla sattuukin olemaan samainen (ihmisen) nimi tai anoppipuolen mielestä joku on vanhan miehen nimi. Tai että yhden sukulaisperheen mielestä lasten nimien pitäisi ehdottomasti alkaa samalla kirjaimella. Kun joukossa on vielä joku, joka haluaisi ehdottomasti oman nimiehdotuksensa menevän läpi, kun se on kauniimpi hänen mielestään kuin vanhempien valitsemat nimet, niin helpommalla pääsee, että ilmoittaa vanhempien valitseman vasta ristiäisissä, jonka jälkeen on turha yrittää manipuloida vaihtamaan omaan suosikkiinsa. Olisi itse hankkinut sen lapsen ja antanut kyseisen nimen.

Miehen kanssa ollaan nimet päätetty yhdessä, kaikista en edes muista, mikä oli kummankin ehdotus alunperin. Isommat sisarukset ovat olleet mukana tekemässä ehdotuksia, mutta jostain syystä esim. Pikku-Kalle ei kelvannut meille vanhemmille

 

Me ollaan päätetty nimet yhdessä. Nuoremman lapsen kohdalla toinen nimi saatiin päätettyä vasta ennen ristiäisten alkua kun paperiin oli pakko laittaa jotain. Miehen nimilistat ei miellyttänyt mua ollenkaan, joten jos se olisi saanut päättää etunimenkin niin se olisi varmaan aika varmasti ollut sellainen josta en olisi tykännyt. Vastaavasti taas mun nimilistat ei miellyttänyt miestä. Nuoremmalla on sama toinen nimi kuin esikoisella, sen verran tiukille asia meni .

 

Eikö teillä ollut yhteensä 6 "lasta"?
Tupu, Hupu, Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu.

Akkarissa ei oikeastaa kukaan koskaan asu yhdessä tai muutoin huolehdi omista lapsistaan. Kaikki ovat aina jotain veljenpoikia tai -siskoja, mikä on kyllä mielenkiintoista.

 

Yhdessähän nuo nimet tavataan päättää. Mielestäni liian iso päätös, että toinen yksin voisi päättää.
Meillä miehen ehdotukset ovat olleet (poikkeuksellisesti) nimiasioissa parempia, joten niillä on menty.

 

Annoin täyden vallan päättää pian syntyvän tyttäremme toisen nimen. Mies valitsi minun etunimeni ja aluksi jouduin kyllä nieleskelemään, mutta olin luvannut olla puuttumatta.
Se oli hänestä ihan kauhean ihana juttu jota hehkuttelee vähän väliä.

No mikäs se toinen nimi on? Sori utelut mutta olet jo ekankin nimen täällä paljastanut niin uskaltauduin kysymään...