Onko muilla epäsosiaalisia miehiä?

Mies ei halua käydä missään,ei ole kiinnostunut tapaamaan ystäviään.Olen yrittänyt vihjailla,että eikö olisi kiva lähteä joskus poikien kanssa kaljalle? tai jotain? Ei kiinnosta.Tänään oli kummitytön synttärit ja sinne sain painostaa lähtemään,pitkin hampain suostui.Hävetti,kun mies oli tuppisuuna juhlissa.Kuulostaa pieneltä ongelmalta,mutta oikeasti tämä asia on alkanut häiritä koska olen itse sosiaalinen ja tykkään tavata ihmisiä,käydä koko perheen kera kylässä jne.
Mulla on mitta täynnä.Muuten on hyvä isä ja puuhastelee lasten kanssa.

Tykkään käydä joskus ulkona ja mies ei tietenkään tykkää.Narisee aina lähtiessä:"tuletko ennen vai jälkeen hesarin"? ei puhettakaan että toivottais mukavaa iltaa!! Yritä siinä sitten pitää hauskaa kun toinen jää murjottamaan.Mitä mä teen? Olen NIIN KYPSÄ.

Aikoinaan ihastuin miehen rauhallisuuteen ja oli kiva kun hän viihtyi kotona....mutta en halua elää yliepäsosiaalisen erakon kanssa

 

Minulla on sosiaalinen mies ja olen itse epäsosiaalisempi. Miestä ärsyttää joskus, kun en ole hauskaapitävää tyyppiä. Jotkut vaan viihtyvät kotona.
Vaihda miestä, jos asia niin vaivaa. Vaivansa kullakin

 

Ei nyt ihan tuossa mittakaavassa, mutta minun mies ei ole koskaan ollut hirveän sosiaalinen. Enemmän sellainen hiljainen mietiskelijä ja koti-ihminen. Minä taas olen hyvin sosiaalinen, mutta hyvin mies on sopeutunut.

 

Joo on niitä isompiakin ongelmia mutta ajattelin kysyä onko täällä kohtalotovereita? Tuntuu kurjalta kun olemme niin erilaisia,ahdistun siitä ettei toinen innostu mistään...

Ymmärtääkö kukaan :/

 

nostan jos tulisi lisää kommenttia....

 

Me ollaan varmaan sitten molemma thyvin epäsosiaalisia, muttei kumpikaan kovin usein juhlista välitetä. Välillä sukuloidaan ja muutaman kerran vuodessa tykätään istua iltaa ystävien kanssa, mutta jatkuva riippuvuus toisista ihmisistä tekee meidät molemmat ärtyisiksi. Mieheni on ollut tällainen jo pidempään, itse olen pikkuhilja amuuttunut vastaavaan suuntaan, ja se on helpotus :saint:

 

Mulla on kaksikin kaveria lähipiirissä, joilla molemmilla on verrattain uusi mies, eli ovat seurustelleet reilun vuoden - enkä ole nähnyt kummankaan kaverin miestä. Luistavat lahjakkaasti erilaisista tilaisuuksista, kuten lapsemme ristiäisistä. Molemmat kaverit tulivat yksin ja ihan pokkana selittivät, että mies ei halua lähteä juhliin, siksi ei tullut. Onko muka sosiaalisesti hyväksyttävää, että aikuinen ihminen kieltäytyy ristiäisten tai häiden tapaisista kutsuista vain siksi, ettei halua lähteä ??? Jos samalla paikkakunnalla juhlat kuitenkin. Kun sitten ei ole kuitenkaan mitään painavaa syytä, jää vain kotiin katsomaan televisiota.

 

\

Onko muka sosiaalisesti hyväksyttävää, että aikuinen ihminen kieltäytyy ristiäisten tai häiden tapaisista kutsuista vain siksi, ettei halua lähteä ??? Jos samalla paikkakunnalla juhlat kuitenkin. Kun sitten ei ole kuitenkaan mitään painavaa syytä, jää vain kotiin katsomaan televisiota.

Miksi se ei olisi hyväksyttävää?? Mennä jonkun tuikituntemattoman ihmisen juhliin, vain jotta olisi sosiaalisesti hyväksytty?? :saint: Maailmassa ei ole mitään kamalampaa kuin istua juhlissa, joissa ei tunne ketään.

 

Jos se, ettei iltaisin tai viikonloppuisin kiidä pää kolmantena jalkana kavereille, tekee epäsosiaalisen, niin juu, Äijä on.

Työssään kyllä on jatkuvasti vähintään yhden kanssa tiiviisti.

 

\

Mulla on kaksikin kaveria lähipiirissä, joilla molemmilla on verrattain uusi mies, eli ovat seurustelleet reilun vuoden - enkä ole nähnyt kummankaan kaverin miestä. Luistavat lahjakkaasti erilaisista tilaisuuksista, kuten lapsemme ristiäisistä. Molemmat kaverit tulivat yksin ja ihan pokkana selittivät, että mies ei halua lähteä juhliin, siksi ei tullut. Onko muka sosiaalisesti hyväksyttävää, että aikuinen ihminen kieltäytyy ristiäisten tai häiden tapaisista kutsuista vain siksi, ettei halua lähteä ??? Jos samalla paikkakunnalla juhlat kuitenkin. Kun sitten ei ole kuitenkaan mitään painavaa syytä, jää vain kotiin katsomaan televisiota.

Ainakin ilmoittivat suoraan, eikä kiemurrelleet, että mies on nyt kipeä.
Minun mielestäni jokaisella on oikeus päättää itse menemisistään ja tulemisistaan. Varsinkin kutsuista

 

Minun mieheni jättää kaikki mahdolliset ja mahdottomat sekä minun suvun että oman sukunsa ja vielä molempien kaverienkin järjestämät juhlat väliin. Miksi hän lähtisi tilaisuuksiin, joissa ei kertakaikkiaan viihdy? En minäkään lähde sellaisiin paikkoihin ja juttuihin, joissa minun on huono olla.

Toisaalta hän ei ole koskaan sanonut mitään minun lukuisista menoistani, ja olenkin vaan oppinut kulkemaan pää pystyssä haluamani juhlat ilman miestä. Jos se aiheuttaa ympäristölle ongelmia, niin toivon oikeasti heidän hankkivan itselleen oman elämän sen sijaan että miettivät muiden asioita.

Sen sijaan tuttavien lapset ovat aina olleet meillä paljon, olemme haluttuja ja luotettuja lapsenvahteja, ja mieheni on melkein ihme hankalien pikkumiesten ja nuorten nirppanenäneitien hoitajana.

Piika-äiti

 

Haluaisin tehdä asioita yhydessä,en yksin tai lasten kanssa.
Kyse ei ole siitä että joka viikonloppu pitäisi ravata kekkereissä! Mielestäni on kummallista ettei halua lähteä edes kummilapsen synttäreille jonka vanhemmat ovat hyviä ystäviä meille (siellä on muitakin tuttuja,ei pelkät sukujuhlat siis).