Onko naapurin lapsen kera oman lapseni pakko kulkea kouluun ?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Asuvat viereisissä taloissa ja ovat samalla luokalla. Mutta voi, niin eri kaliiberia. Eivät pahemmin vapaa-aikanaan leiki yhdessä - joskus harvoin..
Tuon naapurin lapsen vanhemmat ovat toivoneet että kulkisivat yhdessä, mutta en oikein tiedä.. Oma lapseni kulkee toisen pojan kanssa ja heillä kemiat osuu yksiin muutoinkin paremmin. Mutta ei kai ole oikein jättää tuota naapurin poikaakaan yksin kulkemaan.. Vaikea tilanne..
Mun lapseni kanta olisi, että ei haluaisi kulkea naapurin pojan kanssa, kun hän on hitaampi kävelemään esim ja muutenkin kun ei niin hyvänä kaverina pidä.
 
"vieras"
Mä yritän olla puuttumatta liikaa lasten kaveriasioihin, mutta jos samalta pihalta lähdetään, niin kyllä, sanoisin lapselleni että ottavat tuon naapurin pojankin mukaan kulkemaan.
 
no mä ihan nätisti sanoisin pojalle, että voihan he mennä samaa matkaa kouluun vaikka eivät niin kavereita olekaan. että on vähä tylsää jättää toinen yksin kävelemään. pakottaahan toki ei voi.
aikanaan mun kuudennella luokalla olevan poika otti mukaansa tuosta matkalta erään tokaluokkalaisen pojan, koska se ei uskaltanut yksin mennä, kun sitä kiusattiin koulumatkalla. ei meidänkään poika riemusta kiljunut, mutta otti kuitenkin pienenmmän kun nätisti pyysin
 
hmm..
Omat lapset käskisin kyllä ottaa pojan mukaan ja muutenkin oppia paremmin tuntemaan , tiedä kuinka hyvät kaverit vielä tulisi . (luultavasti ottaisivat ilman käskyäkin ) :)
 
"vieras"
Mietippä ap toisin päin. jos sinun poika olisi tämä naapurin poika ja häntä ei otettaisi kulkemaan samaa matkaa? Miltä tuntuisi pojasta ja äidistä.....? Yritä puhua pojalllesi, ei se ole kun koulumatka.
 
"aapee"
[QUOTE="vieras";24379611]Mietippä ap toisin päin. jos sinun poika olisi tämä naapurin poika ja häntä ei otettaisi kulkemaan samaa matkaa? Miltä tuntuisi pojasta ja äidistä.....? Yritä puhua pojalllesi, ei se ole kun koulumatka.[/QUOTE]

Tottakai se tuntuisi ikävältä, emmä sitä kiistä! ja mietinkin siksi koko asiaa. että toisaalta sitten taas jos joutuu "pakottamaan" ottamaan mukaan, niin ei sekään ole kivaa. mieluummin yksin kuin huonojen kavereiden kera,ajattelen itse.
 
"vieras"
eikös tässä tilanteessa ole hyvä opettaa sitä suvaitsevaisuutta ja kohtelemaan toista hyvin vaikka ei niin kaveria olisikaan. Oma poika oli yhden luokkakaverinsa hampaissa vielä viime vuonna ja päätimme yhdessä vanhempien kanssa että pojat on vapaa-aikanakin yhdessä koska selvästi kyse oli siitä ettei pojat tunteneet kunnolla toisiaan. Nyt pojat on parhaita kavereita ja tämä poika käy lähes päivittäin meillä tai meidän poika heillä. Kyllä minä puutun kaveritilanteisiin jos on tarvis.
 
"minä"
Noi kiesus taas tätäkin aloitusta...

Elämässä täytyy tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Kukaan ei käske poikaasi olemaan naapurin pojan kanssa paras kaveri. Kyse on puhtaasti koulumatkasta, jonka ajan poikasi voi vaikka harjoitella normaalia sosiaalista kanssakäymistä...

Omasta lapsuudestani muistan kuinka meitä kulki kouluun sellainen 5 - 10 lapsen lössi ja ei olisi tullut kenenkään lapsen tai vanhemman mieleenkään alkaa jättämään joku porukasta pois "kun ei ole niin hyvä kaveri"!
 
hmm..
[QUOTE="aapee";24379609]No lapset kyllä tuntevat toisensa jo usean vuoden ajalta - sama päiväkoti ja eskari jne. mutta mitä enempi ikää tullut, sitä erilaisemmiksi ovat kasvaneet.[/QUOTE]

Joskus on tullut ns. tunnettua ihminen päällisinpuolin , mutta jossakin tilanteessa ollut pakko paremmin tutustua niin huomannutki kuinka mahtava onkin ja miksen ole ennemmin kunnolla ystävystynyt :) . Sinä siirrät lapsiisi omat asenteesi ... hyväksytkö syrjinnän ? Kaikki kukat on kukkimisen arvoisia :)
 
"aapee"
[QUOTE="minä";24379635]Noi kiesus taas tätäkin aloitusta...

Elämässä täytyy tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Kukaan ei käske poikaasi olemaan naapurin pojan kanssa paras kaveri. Kyse on puhtaasti koulumatkasta, jonka ajan poikasi voi vaikka harjoitella normaalia sosiaalista kanssakäymistä...

Omasta lapsuudestani muistan kuinka meitä kulki kouluun sellainen 5 - 10 lapsen lössi ja ei olisi tullut kenenkään lapsen tai vanhemman mieleenkään alkaa jättämään joku porukasta pois "kun ei ole niin hyvä kaveri"![/QUOTE]

jaa.
ei tässä kukaan ole jättämässä källä hetkellä kulkevat joskus yhdessä, joskus ei. Usein tuo naapurin poika nyt soittelee aamuisin ,mutta ei ehdi mukaan. On siis senverta hitaampi lähtijä ylipäänsä - "5minuuttia" on vartti jne.
ehkä jatketaan tällä linjalla ja lopetan itse murehtimisen.
 
"vieras"
Tuossa on hyvä paikka opetella tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, sellaistenkin joista ei niin paljon pidä. Se on taito jolle on elämässä myöhemmin paljon käyttöä.

Ja tosiaan jos oma lapsesi olisi se jota ei niin mielellään oteta mukaan, ei tuntuisi kivalta.
 
"vieras"
Tässä aapee tekee taas vaihteeksi kärpäsestä härkästä. Pojat vain porukalla koulumatkalle. Osoita omalla asenteellasi pojallesi, että kyseessä ei ole iso asia ja kaikkien kanssa on tultava toimeen.

Eikös muutenkin pojat yleensä kulje porukalla, vaikkei kaikki niin hyviä kavereita olisikaan, mutta tytöt valitsee ja vaihtelee noita bestiksiä?
 
"aapee"
Joskus on tullut ns. tunnettua ihminen päällisinpuolin , mutta jossakin tilanteessa ollut pakko paremmin tutustua niin huomannutki kuinka mahtava onkin ja miksen ole ennemmin kunnolla ystävystynyt :) . Sinä siirrät lapsiisi omat asenteesi ... hyväksytkö syrjinnän ? Kaikki kukat on kukkimisen arvoisia :)
Tottakai. Ei mulla ole mitään asennetta. Mutta toisaalta kyllä ymmärrän, että joskus ihmiset ( lapset ) kasvaa erilaisiksi.
 
Ilman muuta kehottaisin poikaani ottamaan myös naapurin pojan kaverikseen koulumatkalle.
Kemiat ei kaikilla kohtaa, se on selvä.
Mutta ajatus että jo kotoa kannustettaisiin syrjimään toista alakoululaista on aika vastenmielinen.
 
"aapee"
[QUOTE="vieras";24379651]Tässä aapee tekee taas vaihteeksi kärpäsestä härkästä. Pojat vain porukalla koulumatkalle. Osoita omalla asenteellasi pojallesi, että kyseessä ei ole iso asia ja kaikkien kanssa on tultava toimeen.

Eikös muutenkin pojat yleensä kulje porukalla, vaikkei kaikki niin hyviä kavereita olisikaan, mutta tytöt valitsee ja vaihtelee noita bestiksiä?[/QUOTE]

Voi olla. Että kärpänen on härkänen.
 
"minä"
[QUOTE="aapee";24379645]jaa.
ei tässä kukaan ole jättämässä källä hetkellä kulkevat joskus yhdessä, joskus ei. Usein tuo naapurin poika nyt soittelee aamuisin ,mutta ei ehdi mukaan. On siis senverta hitaampi lähtijä ylipäänsä - "5minuuttia" on vartti jne.
ehkä jatketaan tällä linjalla ja lopetan itse murehtimisen.[/QUOTE]

No sittenhän teillä meneekin juuri niin kuin pitää. :) Kun on sovittu yhteinen aika jolloin lähdetään, niin sitten lähdetään silloin. Mikäli siihen ei ehdi, kulkee yksin. Itse olin omassa lapsuudessa ajoittain hitauteni takia se yksinkulkija. ;)

Eli tosiaan lopeta se murehtiminen, teillä ei ole ongelmaa.
 
[QUOTE="aapee";24379667]Kannustetaan syrjimään ? Ööh, missäs niin teen ? Mietin nettipalstalla asiaa. ..[/QUOTE]

Hyvä jos et tee.
Luulin, että pohdit mahdollisuutta kannustaa poikaasi syrjimään toista lasta ja ilmaisin kantani moiseen ajatukseen.
:)
 
^vierailija^
Eikö se tule luonnostaan että ala-asteikäset "laumautuvat" koulumatkalla? Jos eivät jossain kohtaa tapaa, niin juoksevat toisensa kiinni tai vaihtoehtosesti jäävät odottamaan sitä hidasta. Eli jotenkin syrjimiseltähän tuo kuulostaisi jos ei suostu menemään samaa matkaa. Näin maalaisen korvissa siis, en tiedä minkälainen koululais-kulttuuri siellä kaupungissa on :D

Mutta eri asia sitte jos toinen myöhästyy aina. Saa luvan ensin oppia olemaan oikeaan aikaan pihalla.
 
ymmärrän ap:n pointin
Me asutaan kaupungissa ja koulukavereita tulee samalta suunnalta useita. En itse ole kokenut tarpeelliseksi sitä, että oman lapsemme tarvitsisi kulkea niiden lasten kanssa joiden kanssa kemiat eivät kohtaa. Ketään ei saa syrjiä pihassa eikä koulussa tai kiusata, mutta ns. kemioiden kohtaamisessa on kyse mielestäni jostain muusta kuin kiusaamisesta. Kukaan aikuinenkaan ei haluaisi kulkea työmatkojaan joka päivä sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ei olisi mitään yhteistä.

Toki jos koulumatka on pitkä tai vaatii saattajan mukaan, niin siinä tapauksessa voisin lastani pyytää ottamaan naapurin mukaan.

Itsekään en tullut lapsena erään naapurinlapsen kanssa toimeen, emme vain olleet lainkaan samalla aaltopituudella ja emme kumpikaan halunneet leikkiä toistemme kanssa (kumpikin olimme koulussa pidettyjä kavereita). Teini-iässä sitten löysimme toisemme (lapsuuden leikkien jälkeen) ja olemme olleet lähemmäs 20vuoden ajan parhaat ystävät.
 

Yhteistyössä