Onko olemassa isojen perheiden (yli 2 lasta) äitejä, jotka erityisemmin laita ruokaa tai tee käsitöistä?

Iltani ratoksi ajattelin tiedustella ovatko nämä perheen arjessa välttämättömiä juttuja. Itse en pidä erityisemmin arkikokkailusta ja ommella en osaa. :ashamed: Voiko olla hyvä perheenäiti tekemättä noita?

Mitenköhän se käytännössä onnistuisi? Toisaalta, kun on aikaa keskittyä omaan uraansa niin saisi hyvää palkkaa, jolla palkata keittiö- ja ompeluapua..

 

Mulla on neljä lasta, en osaa ommella, en halua opetellakaan. Ammatiltani olen suurtalouskokki, ja täytyy sanoa, että meillä pätee hyvin sanonta suutarin lapsilla ei ole kenkiä

 

Ei kai se lasten määrästä riipu vaan ajasta, taidoista, rahastakin. Meillä 2 lasta, joskus eineksiä, yleensä kokkaan itse. Käsitöitä en tee koska en osaa eikä ole kiinnostusta opetella. Pikku paikkaukset teetän ompelutaitoisella sukulaisella.

 

Ommella en osaa eikä ole konettakaan. Ja hyvin pärjää ilmankin. Ruoan laitto on ollu pakko opetella. Inhoan sitä mut ei auta. Ei taloudellinen tilanne anna myöten et ostais kaiken valmiina. Lapsia 6.

 

mä teen ehkä 1-2 kertaa viikossa ruua,muuten tekee mies ja kerran viikossa käydään syömässä jossain tai haetaan kotiin meillä on ruokaravintola niin lapset käy yleensä siellä syömässä

 

mä teen ehkä 1-2 kertaa viikossa ruua,muuten tekee mies ja kerran viikossa käydään syömässä jossain tai haetaan kotiin meillä on ruokaravintola niin lapset käy yleensä siellä syömässä

niin ja ommella en osaa enkä mitään muutakaan kutoa yms...mummu hoitaa sen

 

Ompas tullut mukavia vastauksia. Näköjään ainakin ompelun saa vältettyä. Siivoilusta ja pyykinpesusta onneks tykkään. Ja onneks mies pitää kokkailusta, mutta silti toi mietityttää. Meillä ei siis vielä ole ainuttakaan lasta. Jos lapsia olis vaan pari kappaletta, niin voisi ainakin syödän usein ulkona/ ostaa lihatiskistä valmiina. Jos enemmän niin varmasti alkaa käydä lompakon päälle.

 

4 lasta, siivous ulkoistettu, käsitöitä inhoan, ruuat hyvinkin pitkälti ulkoistettua tai einestä, viikonloppuisin sit kokkaan sydämeni kyllyydestä, mut arkena työpäivän jälkeen en jaksa!

Enkä edes pode huonoa omaatuntoa, tärkeintä on, että kaikki voi hyvin ja on hyvä olla!

 

ravintolakokki ja pukuompelija olen ammateiltani...

 

Ruuat teen itse, syödään hyvin harvoin valmista sapuskaa. Ommella osaan sen verran, että saan korjattua vaatteita tai muuta tarpeen vaatiessa. Muuten en käsitöistä piittaa. Mutta miettinyt olen, että neulomista täytyy harjoitella, jotta osaan joskus lapsenlapsiani opastaa (jos silloin edes kukaan tietää, mitä on neulominen)...

 

Oi Narikka83 oon niin kade tavallaan. Kyllähän minäkin varmaan mielelläni tekisin käsitöitä ja ruokaa jos niissä kaikki menisi ihan putkeen. Jotenki kuitenkin aina onnistun sössimään.. :headwall:

Toisaalta oon sitten hyvä teknisissä jutuissa. Niinkuin joku jo sanoi, on tärkeäintä että äiti on iloinen. Ehkäpä minä keskityn töihin ja nauttimaan arjesta--> eli ruokailun osittainen ulkoistaminen ja ompeluiden teettäminen muualla. Toki jos rahat menee joskus tiukalle, niin sitten pitää miettiä uusiks.