Onko sinua luultu pienen lapsesi isoäidiksi?

  • Viestiketjun aloittaja vanhaäiti
  • Ensimmäinen viesti
vanhaäiti
Hassu kysymys, mutta tuli vain mieleen.
Tosin me nykyiset nelikymppiset olemme sen verran reippaita ja virkeitä ja huolehdimme itsestämme hyvin, mutta saattaisihan sitä joku onneton erehtyä luulemaan meidän olevan liikenteessä lapsenlapsen kanssa. Onko kellekään käynyt näin? Miten olette reagoineet? Minulle ei ole käynyt, mutta en tiedä, miten reagoisin. Olisikohan se sillä hetkellä huvittavaa vai ottaisinko nokkiini.
 
vanhaäiti
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 11:30 äitee kirjoitti:
Lapset olivat toisella luokalla ja eskarissa ja itse n.44v kun leikkipuistossa somalityttö kysyi, olinko isoäiti. Mukanamme ollut naapurintyttö, 12v. taisi loukkaantua enemmän kuin minä...
Tähän viitaten voisin kertoa, että ollessani synnyttämässä esikoistani näin sairaalassa vanhan näköisen, hitaasti laahustavan (luultavasti) somalinaisen. Luulin hänen olevan jonkun synnyttäjän äiti, mutta kävikin ilmi, että hän oli itse saanut lapsen. Ikää en tiedä, mutta todella vanhalta ja raihnaiselta vaikutti!
 
ei mutta
Ei, mutta tytärtäni on luultu iltatähtemme äidiksi. :LOL:

Ja kun liikun sekä iltatähden että aikuisen mutta silti nuoren , selkeästi nuoren!, poikani kanssa, ihmiset eivät teidä miten meihin suhtautua: olemmeko pariskunta ja hyvänen aika jos olemme.. poikani kun avaa ovet kun menen rattaiden kanssa, auttaa kassien kanssa ja katsoo pienen perään yms., tekee itse tilauksensa ravintolassa (tottakai, täysi-ikäinen!) yms., emme ehkä ulkopuolisten silmissä näytä äidiltä jolla on kaksi lasta mukanaan.
:LOL:
 
semmost se on
Minua luultiin äitini iltatähden äidiksi kun olin teini. Minusta se ei ollut yhtään hauskaa vaan äärimmäisen kiusallista ja noloa. Pojat saivat siitä aiheen kiusata minua koulussa. :/
Sitten kieltäydyin enää liikkumasta pikkusisaruksen kanssa yhtään missään.
 
on luultu, vaikka en ole vanhan ja rupsahtaneen näköinen. Ihan asiallinen luulo koska oikeasti voisi iältäni olla noiden pikkuipanoiden mummu.
Kun kerroin miehelleni kun kerran oli lapseltani kysytty että onko tullut mummun kanssa työpaikalle, mies kertoi että oli häneltäkin kerran kysytty että onko hän lapsen isä. naurettiin sitten vaan että mitähä kysymys tarkoitti, epäiltiinkö postinkantajaa tms.
Kun lapsia ns mummoiässä sattuu vielä saamaan, niin mielestäni ei siinä ole mitään outoa eikä tarvetta loukkaantua jos joku luuleekiin isovanhemmiksi.
 
joo
Työnsin kaupassa ostoskärryjä, joiden korissa istui toinen poika ja toinen oli istuimessa (silloin 2,5v kaksoset). Vastaan tuli iäkäs mies, joka taputti olkapäälle ja sanoi että voi voi, on siinä mummolla kova homma hoitaa. 43v "mummo" kihahti sisäisesti, kun vielä puolituttu nuori nainen hihitteli sedän takana. Tyydyin vain hymyilemään kireästi ja jatkoin matkaa. Nyt kuulijoita oli vain se puolituttu, selvittely olisi tuonut tusinan lisää. Jostain syystä kassalla selitin korostetusti, että äiti nostaa, äiti maksaa, mutta valitettavasti sedällä oli huono kuulo...
 
ihmettelee
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 19:55 vieras kirjoitti:
Tässä taas yksi syy lisää olla tekemättä lisää lapsia. Ja minä kun luulin, että mulle toisten mielipiteet ei merkitse mitään. (vähän alle nelikymppinen olen)

Miksi? Nelikymppinen saa näyttää nelikymppiseltä. Ja nelikymppinen voi olla jo isoäitikin. Miksi pitäisi luulla nelikymppistä äitiä nuoremmaksi kuin on????
 
samaa mieltä
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.02.2006 klo 04:11 ihmettelee kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 19:55 vieras kirjoitti:
Tässä taas yksi syy lisää olla tekemättä lisää lapsia. Ja minä kun luulin, että mulle toisten mielipiteet ei merkitse mitään. (vähän alle nelikymppinen olen)

Miksi? Nelikymppinen saa näyttää nelikymppiseltä. Ja nelikymppinen voi olla jo isoäitikin. Miksi pitäisi luulla nelikymppistä äitiä nuoremmaksi kuin on????
Samaa minäkin ihmettelen, kuin "ihmettelee"kin.
Ikä ja elämä näkyy naamasta. Miksi ei saisi? Toisaalta - minua luullaan nuoremmaksi kuin olen, ja lähinnä se hämmentää.

Kavereini tuli isoäidiksi alle 40 vuotiaana. Eikä hän tavallaan ollut "valmis" siihen, ei ollut ollenkaan moisesta roolista innostunut. Omat juoksut olivat vielä kesken - hän oli tullut itse äidiksi alle 2-kymppisenä ja niin tuli tytärkin. Juoksut juostiin loppuun just tuossa vaiheessa kun mummon rooliin olisi pitänyt osata...

Toinen kaverini niinikään tuli mummoksi 4-kymppisenä, vaikuttaa nuoremmalta kylläkin. Mutta on aivan innoissaan mummon roolista ja on aina valmis katsomaan pientä lapsenlasta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.02.2006 klo 16:00 samaa mieltä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.02.2006 klo 04:11 ihmettelee kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 19:55 vieras kirjoitti:
Tässä taas yksi syy lisää olla tekemättä lisää lapsia. Ja minä kun luulin, että mulle toisten mielipiteet ei merkitse mitään. (vähän alle nelikymppinen olen)

Miksi? Nelikymppinen saa näyttää nelikymppiseltä. Ja nelikymppinen voi olla jo isoäitikin. Miksi pitäisi luulla nelikymppistä äitiä nuoremmaksi kuin on????
Samaa minäkin ihmettelen, kuin "ihmettelee"kin.
Ikä ja elämä näkyy naamasta. Miksi ei saisi? Toisaalta - minua luullaan nuoremmaksi kuin olen, ja lähinnä se hämmentää.

Kavereini tuli isoäidiksi alle 40 vuotiaana. Eikä hän tavallaan ollut "valmis" siihen, ei ollut ollenkaan moisesta roolista innostunut. Omat juoksut olivat vielä kesken - hän oli tullut itse äidiksi alle 2-kymppisenä ja niin tuli tytärkin. Juoksut juostiin loppuun just tuossa vaiheessa kun mummon rooliin olisi pitänyt osata...

Toinen kaverini niinikään tuli mummoksi 4-kymppisenä, vaikuttaa nuoremmalta kylläkin. Mutta on aivan innoissaan mummon roolista ja on aina valmis katsomaan pientä lapsenlasta.
Kai aihetta sivuavaa kysymystä. Miksei vanhempana enää saa ns. juosta? Ja mikä on mummon rooli?
En mä ainkaan näe "ikääntymistä" passivoitumisena ja jämähtämisenä aloilleen, minkä viestin luin tekstistäsi.
Päin vastoin, nyt kun omat lapset ovat isompia, on minulla taas aikaa enemmän itselleni ja minä ainakin aion sen käyttää mm. siihen juoksemiseen, kun se taas on mahdollista.
Mummojakin on niin moneen lähtöön. Lapsenlapsien hoito ei minusta ole tse mummon/vanhuksen kaikkein tärkein rooli. Jos niin lapseni saatuisivat luulemaan, oikaisen heitä kyllä. Voin toki hoitaakin mahdollisia lapsenlapsiani mutta kyllä sen homman jätän pääsääntöisesti lapsilleni. Aika näyttää millainen mummo olen.
 
Minusta tuntuu, että tuolla "juoksemisella" tarkoitetaan juhlimista. Ja ainakaan minulla ei sen sortin juoksuihin ole pienintäkään kiinnostusta. Elokuvissa käyn ja salilla, siinä ne mun juoksut, en muuta kaipaa, en todellakaan.
 
lisäystä
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.02.2006 klo 11:57 suvituuli kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.02.2006 klo 16:00 samaa mieltä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.02.2006 klo 04:11 ihmettelee kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 19:55 vieras kirjoitti:
Tässä taas yksi syy lisää olla tekemättä lisää lapsia. Ja minä kun luulin, että mulle toisten mielipiteet ei merkitse mitään. (vähän alle nelikymppinen olen)

Miksi? Nelikymppinen saa näyttää nelikymppiseltä. Ja nelikymppinen voi olla jo isoäitikin. Miksi pitäisi luulla nelikymppistä äitiä nuoremmaksi kuin on????
Samaa minäkin ihmettelen, kuin "ihmettelee"kin.
Ikä ja elämä näkyy naamasta. Miksi ei saisi? Toisaalta - minua luullaan nuoremmaksi kuin olen, ja lähinnä se hämmentää.

Kavereini tuli isoäidiksi alle 40 vuotiaana. Eikä hän tavallaan ollut "valmis" siihen, ei ollut ollenkaan moisesta roolista innostunut. Omat juoksut olivat vielä kesken - hän oli tullut itse äidiksi alle 2-kymppisenä ja niin tuli tytärkin. Juoksut juostiin loppuun just tuossa vaiheessa kun mummon rooliin olisi pitänyt osata...

Toinen kaverini niinikään tuli mummoksi 4-kymppisenä, vaikuttaa nuoremmalta kylläkin. Mutta on aivan innoissaan mummon roolista ja on aina valmis katsomaan pientä lapsenlasta.
Kai aihetta sivuavaa kysymystä. Miksei vanhempana enää saa ns. juosta? Ja mikä on mummon rooli?
En mä ainkaan näe "ikääntymistä" passivoitumisena ja jämähtämisenä aloilleen, minkä viestin luin tekstistäsi.
Päin vastoin, nyt kun omat lapset ovat isompia, on minulla taas aikaa enemmän itselleni ja minä ainakin aion sen käyttää mm. siihen juoksemiseen, kun se taas on mahdollista.
Mummojakin on niin moneen lähtöön. Lapsenlapsien hoito ei minusta ole tse mummon/vanhuksen kaikkein tärkein rooli. Jos niin lapseni saatuisivat luulemaan, oikaisen heitä kyllä. Voin toki hoitaakin mahdollisia lapsenlapsiani mutta kyllä sen homman jätän pääsääntöisesti lapsilleni. Aika näyttää millainen mummo olen.
Menee ihan asian vierestä, mutta olkoon sitten näin.
Kommentoin vielä tätä.
"Juokseminen" on näköjään aika laaja käsitys. Minä tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että tällä 4-kymppisellä perheenäidillä, mummolla, oli vielä "meno päällä" eli hän "biletti" ihan täysillä: juhli rankasti ryypäten, miehet vaihtuivat, hän meni aika tavalla huolettomasti, työn hoiti kyllä, kotonakin kävi sen verran että alaikäiset kotona asuvat lapset ja kodin hoiti. Muuten "menojalkaa vipatti"..

Hän eli kesken jääneen nuoruutensa loppuun, jos näin voisi sanoa. En moiti. Hän oli aikoinaan ollut sitä mieltä että on kypsä äidiksi, parisuhteeseen. Ero tuli, meno alkoi. Elettiin loppuun se, mikä oli jäänyt kesken. Mummona olo, lapsenlapsi tai pieni lapsi ylipäätään ei siihen saumaan sopinut. Tytär oli juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut kun lapsensa sai...
Jokainen määrittelee itse roolinsa isovanhempana, että miten paljon on mukana lapsensa ja lapsenlapsen elämässä. Kun omat juoksut ja menot on vielä kesken, ei mielenkiintoa riitä" kotona kökkimiseen" lapsenlikkana, just kun alkaa päästä siitä.

Olen itse esikoiseni varsin nuorena saanut, ja siksi olenkin iloinen ettei omat lapseni ole nuorena alkaneen kotileikkiä leikkimään ja lapsia väsäämään - jos ilmaisut sallitaan.

Ystäväni kohdalla nähdään ettei nuori isoäiti ole aina niin mukava juttu, eikä nuorena vanhemmaksi /äidiksi tule aina niin oikeaan osuva ratkaisu..
 
Mieluummin Äiti
[/quote]

Kai aihetta sivuavaa kysymystä. Miksei vanhempana enää saa ns. juosta? Ja mikä on mummon rooli?
En mä ainkaan näe "ikääntymistä" passivoitumisena ja jämähtämisenä aloilleen, minkä viestin luin tekstistäsi.
Päin vastoin, nyt kun omat lapset ovat isompia, on minulla taas aikaa enemmän itselleni ja minä ainakin aion sen käyttää mm. siihen juoksemiseen, kun se taas on mahdollista.
Mummojakin on niin moneen lähtöön. Lapsenlapsien hoito ei minusta ole tse mummon/vanhuksen kaikkein tärkein rooli. Jos niin lapseni saatuisivat luulemaan, oikaisen heitä kyllä. Voin toki hoitaakin mahdollisia lapsenlapsiani mutta kyllä sen homman jätän pääsääntöisesti lapsilleni. Aika näyttää millainen mummo olen.

[/quote]

Menee ihan asian vierestä, mutta olkoon sitten näin.
Kommentoin vielä tätä.
"Juokseminen" on näköjään aika laaja käsitys. Minä tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että tällä 4-kymppisellä perheenäidillä, mummolla, oli vielä "meno päällä" eli hän "biletti" ihan täysillä: juhli rankasti ryypäten, miehet vaihtuivat, hän meni aika tavalla huolettomasti, työn hoiti kyllä, kotonakin kävi sen verran että alaikäiset kotona asuvat lapset ja kodin hoiti. Muuten "menojalkaa vipatti"..

Hän eli kesken jääneen nuoruutensa loppuun, jos näin voisi sanoa. En moiti. Hän oli aikoinaan ollut sitä mieltä että on kypsä äidiksi, parisuhteeseen. Ero tuli, meno alkoi. Elettiin loppuun se, mikä oli jäänyt kesken. Mummona olo, lapsenlapsi tai pieni lapsi ylipäätään ei siihen saumaan sopinut. Tytär oli juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut kun lapsensa sai...
Jokainen määrittelee itse roolinsa isovanhempana, että miten paljon on mukana lapsensa ja lapsenlapsen elämässä. Kun omat juoksut ja menot on vielä kesken, ei mielenkiintoa riitä" kotona kökkimiseen" lapsenlikkana, just kun alkaa päästä siitä.

Olen itse esikoiseni varsin nuorena saanut, ja siksi olenkin iloinen ettei omat lapseni ole nuorena alkaneen kotileikkiä leikkimään ja lapsia väsäämään - jos ilmaisut sallitaan.

Ystäväni kohdalla nähdään ettei nuori isoäiti ole aina niin mukava juttu, eikä nuorena vanhemmaksi /äidiksi tule aina niin oikeaan osuva ratkaisu..
[/quote]

Olen saanut esikoisen 23-vuotiaana ja nuorimmaisen 38-vuotiaana. Minua ei ole (ainakaan vielä!) luultu lasteni mummoksi - herran kiitos B)! Ei kyllä tulisi mieleenkään "bilettää" rankasti, juhlia ja ryypätä ja vaihtaa miestä!

Ja vanhuus ja viisaus ei todellakaan asu aina samassa mummossa ja vaarissa =). Kaikki 20-vuotiaat eivät ole valmiita vanhemmaksi. Monelle olisi parasta odottaa ainakin tuonne 30 ikävuoteen asti, josko järkikin kasvaisi jo päähän ennen lastensaantia =).

Ei ole mikään itseisarvo. että isovanhemmat ovat nuoria, 40-50-vuotiaita isovanhemmaksi tullessaan :(. Joillekin isovanhemmaksi tuleminen voi olla jopa suuri järkytys. 40-50-vuotiaat "mummot" ja "vaarit" tuntevat itsensä entistäkin vanhemmaksi.
 
Ulla Pulla
Eipä ole luultu. Mutta vanhinta lastani ja minua luullaan aina sisariksi... Ei nykyajan naiset näytä vanhoilta , montaa mummua luullaan äidiksi , eikä päin vastoin :flower: =)
 
mä oon taas väärällä osastolla....
mutta, mun äiti on nelikymppinen. meillä on menny päin vastoin, että sen ulkoiluttaessa mun lapsia, sitä on luultu niiden äidiksi.
tätä tosin on tapahtunu kaks kertaa. molemmilla kerroilla joku vieraampi samanikänen äiti on tullu kyselemään lapsista, ja heillä on ollu itelläänkin saman ikäsiä lapsia.
jännä miten sille oli kauhisteltu että kuinka sä voit olla noiden mummo, oot varmaan saanu oman muksusi tosi nuorena jne. ja toisaalta mun äiti oli ollu aika hämmästyny siitä miten sitä on edes voitu luulla lapsien äidiksi.
 
juupa joo
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.03.2006 klo 11:50 honiska kirjoitti:
mä oon taas väärällä osastolla....
mutta, mun äiti on nelikymppinen. meillä on menny päin vastoin, että sen ulkoiluttaessa mun lapsia, sitä on luultu niiden äidiksi.
tätä tosin on tapahtunu kaks kertaa. molemmilla kerroilla joku vieraampi samanikänen äiti on tullu kyselemään lapsista, ja heillä on ollu itelläänkin saman ikäsiä lapsia.
jännä miten sille oli kauhisteltu että kuinka sä voit olla noiden mummo, oot varmaan saanu oman muksusi tosi nuorena jne. ja toisaalta mun äiti oli ollu aika hämmästyny siitä miten sitä on edes voitu luulla lapsien äidiksi.
Minulla on esikoisen ja kuopuksen välillä ikäeroa lähes 20 v ja on kovasti ihmetelty että miten "vanha" oikein olenkaan!?! kun on niin "vanha" lapsi... ja miten nuorena olen ensimmäisen lapseni tehnyt..? eli minua on pidetty ihan normaalin ikäisenä pienen lapsen äidiksi, tai sitten olen ollut nuorekas ikäisekseni ihmettelijöiden mielestä tai sitten aloittanut hurjan aikaisin :LOL:


Niin tai näin, omaa elämääni elän muilta kysymättä lupaa valintoihini eikä minua lapsen hankkiminen tällä iällä harmita ollenkaan. Nuorena joskus harmitti, että niin aikaisin tuli lapsia tehtyä ja sitouduttua kotiin päin, muut ikäiset kun meni ja tuli miten huvitti.. älkää taas ymmärtäkö väärin
:headwall: :headwall:

olen silti iloinen etten ole mummo vaan äiti vaan. Nuoruus on elettävä nuorena.
 
Esikoistani työntäessäni vaunuissa 26 vuotiaana pikkutyttö n 10 v kysyi että olenko isosisko ja hämmästyi aidosti kertoessani olevan vauvan äiti. nyt kuukausi sitten neljännen saadessani 38 v nuoret äidit laitoksella eivät kahteen otteeseen uskoneet minun tekevän neljättä, koska eka olisi pitänyt (11v) oltu tehty niin aikaisin. tuosta kun laskeskelin niin he eivät sitten kai luulleet mua edes 30 v. Vau...Arvatkaa muistanko tän aina!! Tänä aamunakin kyllä ole sangen vaikea uskoa.....
 
Riisi
Kuopuksen synnytin n.40-v.
Kerran leikkipuistossa kun olin n.40v ja lapset 18v,15v,11v,5v,3v ja kuopus 3kk.(kaikki mukana)
Siellä sitten kaksi naista (iältään n.30-40v) + heidän lapset(yht.4,alle 5-v.).Kuultiin sitten kun nää naiset puhui/kauhisteli,että ''kyllä se nykynuoriso tekee aikasin lapsensa'' Aika ''nyrpeellä'' äänellä.
Luuli siis mejän 18v äidiksi,vielä ku piettiki kuopusta sylissä ja huolehti hyvin tästä ja 3-v. :LOL:

Sitten myöhemmin tuli jutteleen kun lapsemme leikki yhdessä.
Toinen naisista kysyi ''Teilläpäs on suloinen vauva,minkäs ikäinen äiti on? :) Vastasin ihan vaan,että 40v.
Toinen naisista korjasi,että ''äidin ikä,ei isoäidin. Vai onko tuo nuori tyttö tyttäresi?''
Meinas nauru päästä.Selitin heille tilanteen ja pyytelivät anteeksi :D

Lähtiessämme naiset taas kauhistelivat ''ompas vanha äiti! Ohhoh!'' yms.

:LOL:
 

Yhteistyössä