Onko täällä kukaan synnyttänyt kotona?

Tai tietääkö joku kotisynnytyksestä muuten. Itseäni kiinnostaisi vähän, kun kammoan sairaaloita ja haluaisin vauvalle (joka ei ole siis vielä saanut edes alkuaan..) mahdollisimman rauhallisen ja traumatisoimattoman alun.
 
Huh, kun hieman luin noita kauhukertomuksia aiheesta niin kysyisin myös, millaisia muita pehmeitä, mutta turvallisia vaihtoehtoja olisi perinteiselle sairaalasynnytykselle? Kuinka helposti polikliinisen synnytyksen saa ensikertalainen?
 
"vieras"
Olen synnyttanyt kahdesti kotona ja molemmilla kerroilla laikki sujui hyvin. Esikoinen syntyi sairaalassa, enka itse ekekertalaiselle kotisynnytysta suosittelisi. En asu suomessa ja taalla koti synnytyksen saa valita halutessaan jos ei kuulu mihinkaan riskiryhmaan. Supistusten ollesssa saannollisia kotiin tuli kaksi katiloa jotka hoitivat homman loppuun asti ja myos jatko seuranta tapahtui kotona. Taalla tosiaan on erikseen tiimi katiloita jotka hoitavat kotisynnytyksia vuorokauden ajasta huolimatta mutta sairaalaan voi silti paatya jos he ovat jo toisen naisen synnytyksessa mukana ja tietty jos mitaan ongelmia ilmenee. kaiken kaikkiaan hyvat kokemukset!
 
"Muusi"
Esikoisenkin voi synnyttää kotona, kysele vaikka Aktiivinen synnytys ry:stä kotisynnytyksiä hoitavia kätilöitä. Tosin harvassa ovat ne, jotka ensisynnytyksiä hoitaisivat kotona.

Ymmärrän hyvin sinua, ja olet oikeassa siinä, että rauhallinen ja stressitön synnytys on vauvallekin hyväksi. MUTTA: synnytys on aina joskus arvaamaton, ja voi esiintyä ongelmia, joita ei etukäteen voi arvata.

Toisaalta, jos haluat synnyttää kotona, sinulla on siihen oikeus. Ota asioista itse selvää, ja tee sen mukaan tietoisia ratkaisuja. Muun muassa vauvan asento olisi hyvä tietää ennen synnytystä.

Sairaalassa ei ole mitään kammottavaa, saat sielläkin synnyttää rauhassa jos niin haluat. Poliklinisessä synnytyksessä pitää olla sairaalan ohjeiden mukaan uudelleensynnyttäjä, mutta ei siellä kukaan voi sinua pakottaa olemaan, jos kaikki on hyvin.
 
"vieras"
Sairaalassakin on rauhallista, himmeät valot, vauva pääsee heti rinnalle yms, eikä lääkkeitä tuputeta, kun kerrot mielipiteesi. Ja kotiin saa lähteä, ei ketään pakoteta siellä olemaan. Synnytyssairaalaa valittaessa kannattaa tutustua sen mielipiteisiin vauvantahtisuudesta, imetyksestä yms. vaikka nykyään toimintoja tehostetaan....
 
Ota ap selvää miten sun asuinpaikkakunnalla on mahollista tai ei oo. käsittääkseni täytyy sairaalan olla lähellä jne. Ja tosiaan harva kätilö tekee kotisynnytyksiä. Meillä ei ois kotona tullu mitään kun ei lapsi sairaalassakaan tullu normaalisti.
 
Olen ymmärtänyt, että stressihormoneilla on merkityksensä synnytyksessä ja että kovin hiljaa ja pimeään lempeästi syntyvillä ongelmia hengityksen käynnistymisen kanssa tjsp. En muista lähdettä enkä muutakaan just nyt, kuulopuhetta. Itse en kuitenkaan usko, että kotona voi järjestää yhtä steriilit tilat kuin sairaalassa ja mie oisin kuollut jo esikoiseni syntymään, lapsi samoin.
 
  • Tykkää
Reactions: lissukka.
....
En uskaltaisi kokeilla. Sekä äitini että siskoni olisi kuollut synnytyksissä verenhukkaan jos ei olisi ollut sairaalassa saamassa litratolkulla verta. Vähän liian suuri riski minusta, mitä jos kuitenkin jokin menee pieleen ja lapsi joutuu hätään eikä päästä tarpeeksi nopeasti tekemään keisarinleikkausta? En pystyisi koskaan antamaan itselleni anteeksi jos lapselle kävisi jotain vain koska MINÄ en tykkää sairaaloista.
 
"millla"
Mun synnärin huonekaveri synnytti ambulanssiin. Ja synnytys ilman asianmukaisia apuvälineitä ja tiloja sekä henkilökuntaa oli ollut kuulemma ihan järkyttävä. Ja hänellä kuitenkin oli jo viides lapsi, eli kokemuksta on.

Pahinta oli kuulemma ollut se, kun jälkeisiä oli joutunut pidättelemään synnärille saakka. Eli niitä ei saanut synnyttää, mikäli pystyi pidättelemään. Siitä oli tullut valtava kipu ja synnytys oli tapahtunut jo alkumatkasta, joten jälkeisiä joutui pidättelemään lähes tunnin. Lopuksi ne oli syntyneet sairaalan pihassa.
 
Hepjep
Minun kokemuksen mukaan sairaalassakin voi synnyttää rauhassa ja stressittömästi. Kun menin esikoista synnyttämään, olin sairaalaan mennessä jo 7 cm auki. Kotona olin niin pitkään kun hyvältä tuntui, ja lähdettiin synnärille kun tuntui että h-hetki lähenee (ja supisteli 2-3min välein). Pääsin suoraan saliin ja rauhassa odottelin lupaa ponnistaa. Kätilö ihmetteli miten me oltiin miehen kanssa niin lunkeja, mutta mitäpä sitä hermoilemaan asiasta johon ei voi itse juuri vaikuttaa. Poika syntyi "luomusti", ja ihan varmasti se oli hälle shokki niinkuin syntyvälle lapselle yleensä. Mutta pääsi heti rinnalle muutamaksi tuntia, ja seuraavat päivät oltiin perhehuoneessa.

Mua olisi varmasti hermostuttanut kotisynnytys huomattavasti enemmän. Nyt tiesi että apu on tarvittaessa lähellä ja olo oli ihan rauhallinen ja jopa seesteinen. Mutta meitä on moneksi, tässäkin asiassa.
 
Sairaalarauha
Niinkuin useat ovat kertoneet, synnytyssalissa on yleensä hämärää ja vauvan saa heti synnytyksen jälkeen rinnalle. Tikkaukset ja napanuoranleikkaukset suoritetaan vauvan ollessa äidin sylissä. Vauva pestään ja punnitaan pari tuntia synnytyksen jälkeen isän valvonnassa. Tänä aikana äiti käy suihkussa pesemässä veren ja muun lian pois. Sen jälkeen nautitaan rauhassa ruokaa ja siirrytään vuodeosastolle. Ensisynnyttäjät saavat usein perhehuoneen, jossa tuoreet vanhemmat saavat rauhassa keskittyä pari päivää vauvanhoidon opetteluun.
 
En ainakaan ensisynnyttäjälle suosittele kotisynnytystä. Toisekseen, jos kuitenkin komplikaatioita tulee niin ei kuulosta kovin rauhalliselta ja stressittömältä. Mulla on ollut tosi rauhalliset synnytysolot sairaalassa. Kätilöt on ollut (ärsyttävän :D ) rauhallisia, ja huoneet on olleet hämäriä.

Ja Astrolaben kanssa samoilla linjoilla, mun ymmärtääkseni se stressi vauvalle on ihan hyvä juttu.

Mieti, jos esim. seuraavana päivänä synnytyksestä vauvalle käykin jotain hengitys lamaantuu tms. Mitä voi käydä muutama pv synnytyksestä, ja toki muulloinkin, niin eikö olisi parempi olla sairaalassa missä apu on lähellä?
 
dfdf
Luojan kiitos, en. Esikoisen sydänäänet hävisivät ja supistukseni loppuivat kesken ponnistusvaiheen. Onneksi oksitosiinitippa auttoi palauttamaan supistukset ja sain puserrettua tytön ulos. Pahasti olisi voinut käydä, jos ei olisi oltu sairaalassa.

Kuopuksen synnytys eteni niin nopeasti, että meinasi syntyä autoon. Onneksi ehdittiin sairaalaan. Pojalla oli sydämessä jotain häikkää.
 
Niinkuin useat ovat kertoneet, synnytyssalissa on yleensä hämärää ja vauvan saa heti synnytyksen jälkeen rinnalle. Tikkaukset ja napanuoranleikkaukset suoritetaan vauvan ollessa äidin sylissä. Vauva pestään ja punnitaan pari tuntia synnytyksen jälkeen isän valvonnassa. Tänä aikana äiti käy suihkussa pesemässä veren ja muun lian pois. Sen jälkeen nautitaan rauhassa ruokaa ja siirrytään vuodeosastolle. Ensisynnyttäjät saavat usein perhehuoneen, jossa tuoreet vanhemmat saavat rauhassa keskittyä pari päivää vauvanhoidon opetteluun.
Samat kokemukset, paitsi että täällä myös äiti osallistuu vauvan mittaukseen. Ja vauvaa ei pestä ensimmäisenä vuorokautena, nykyään.
 
"vieras"
Samat kokemukset, paitsi että täällä myös äiti osallistuu vauvan mittaukseen. Ja vauvaa ei pestä ensimmäisenä vuorokautena, nykyään.
Ainakin OYS:ssa pestään, onneksi. Eli taitaa olla paikkakuntakohtainen juttu.

Ja itse tykkäsin synnyttää sairaalassa, kotona tuo ei olis oikein onnistunut kun vauva oli tulossa virheasennossa ja napanuora vielä 2x kaulan ympäri. Siinä olis pikkuisella mennyt henki ja vain sen takia, että minä olisin itsekkäästi halunnut "stressittömän" ympäristön. Juu, ei kiitos.
 
"JJJ"
[QUOTE="vieras";27804992]Ainakin OYS:ssa pestään, onneksi. Eli taitaa olla paikkakuntakohtainen juttu.

Ja itse tykkäsin synnyttää sairaalassa, kotona tuo ei olis oikein onnistunut kun vauva oli tulossa virheasennossa ja napanuora vielä 2x kaulan ympäri. Siinä olis pikkuisella mennyt henki ja vain sen takia, että minä olisin itsekkäästi halunnut "stressittömän" ympäristön. Juu, ei kiitos.[/QUOTE]

No mutta sen napanuoranhan voi vain "kiepsauttaa" pois siitä kaulan ympäriltä :D
 

Yhteistyössä