Onko tässä nyt jotain kamalan väärää?

Meille kävi vähän vastaava juttu, olin sanonut pojalle (3.5vee), että ostetaan sellanen auto. Hän sit leikki sen kanssa lattialla, kun itse kiersin pöytiä siinä lähellä, niin eräs vanhempi nainen (myös!) tuli ottamaan sen auton pojan kädestä ja pisti takaisin pöytään. Itse en nähnyt tätä, vaan poika tuli itkien mulle, että täti otti auton mun kädestä. Mä sitten kovaan ääneen, että eipä hätää, mennään hakemaan se takaisin, kun äiti ostaa sen sulle...

Miksi ihmeessä et ostanut sitä heti? Ei ne myyntipöydät ole lasten puuhamaita.

 

No mä en kyllä ymmärrä, että leluilla leikitään ellei niitä osteta tai edes aiota ostaa. Ei niin saa oikeassa kaupassakaan tehdä. Usein ne lelut myös siirtyvät lapsien käsissä eri myyntipaikoille ja se ei varmaankaan ole kamalan kivaa.

Meidän mukana ne eivät siirry mihinkään. Annan tavaran samasta pöydästä jota itse katselen, ja palautan sen siihen myös (ja katson että vanhempi palauttaa myös) ennen kuin siirryn eteenpäin. Niitä ei meillä kukaan ime tai järsi. Jos jokin esim muoviauto on lapsen kädessä rattaissa 3min niin mitä sille tapahtuu? Mulla on itselläkin kirppispöytä ja ihan varmasti tiedän miten tylsää on palautella sieltä muista pöydistä ajautunutta tavaraa oikeisiin paikkoihin.

 

ei lasten kuulu antaa leikkiä kirpparilla leluilla joita ei aio ostaa |O vai annatteko lasten leikkiä kaupoissa uusillakin leluilla ihan vapaasti. Me jos käydään kirpparilla lasten kanssa yhdessä voidaan ostaa lapsille sieltä leluja, mutta ei niillä leikitä ennen kuin ne on maksettu(kotona). Itse kun olin kirpparilla myymässä, ärsytti suunnattomasti se että viikon päätteeksi kun hain tavarat pois, oli joukossa iso osa rikkinäisiä/hintalaputtomia leluja. ei kirppari ole leikkipaikka. ihan aiheesta mummeli sanoi, joskin tahdikkaammin olisi voinut sanoa.

 

No mä en kyllä ymmärrä, että leluilla leikitään ellei niitä osteta tai edes aiota ostaa. Ei niin saa oikeassa kaupassakaan tehdä. Usein ne lelut myös siirtyvät lapsien käsissä eri myyntipaikoille ja se ei varmaankaan ole kamalan kivaa.

Meidän mukana ne eivät siirry mihinkään. Annan tavaran samasta pöydästä jota itse katselen, ja palautan sen siihen myös (ja katson että vanhempi palauttaa myös) ennen kuin siirryn eteenpäin. Niitä ei meillä kukaan ime tai järsi. Jos jokin esim muoviauto on lapsen kädessä rattaissa 3min niin mitä sille tapahtuu? Mulla on itselläkin kirppispöytä ja ihan varmasti tiedän miten tylsää on palautella sieltä muista pöydistä ajautunutta tavaraa oikeisiin paikkoihin.

no entä jos joku luulee teidän sen ostavan ja jättää ostamatta?
Ja vain sen takia että joku muksu leikkii sillä!

 

No juu en tykkäis minäkään siitä että annetaan lapselle leluja vaan katsottavaksi ilman aikomustakaan ostaa tai annetaan taaperon yksin katsoa. Irtoaa helposti hintalaput, tai menee sekasin hinnat. Ja vauvat kuolaa pehmoleluihin. Kirjat usein repeilee ja pikkuleluista voi mennä osia hukkaan. Ei ne tavarat ole sun eikä lapsen ennen kuin olet ne ostanut. Ota lapselle omia leluja mukaan.

Tähän nyt nippu kliseitä.... En antaisi niitä jos en luottaisi että osaavat siivosti pitää. Tarkistan lelun ennen ja jälkeen, tiedän jos siitä jotain irtoaa tai hintalappu katoaa. Ja jos rikki menee niin luonnollisesti maksan, toistaiseksi ei ole tarvinnut ostaa mitään. Ja mitä tulee huvikseen hiplaamiseen, niinhän niille vaatteillekin tehdään...? kirjoja en anna, ja kumpikaan ei kuolaa. Kyllä mä annan myös kaupassa 3v:n katsella ja myös koskea leluihin. Eihän se nyt ole hyvänen aika sama kuin että avattas paketit ja aletaan koota leegoja tai värittää kirjoja siellä kaupan lattioilla? Olen antanut tuon vanhemman pienestä asti rauhassa katsella tavaroita kaupoissa, ikinä ei ole rikkonut mitään ja ikinä en ole joutunut niitä palauttelemaan hyllyille vaan on sen tehnyt itse.

Vaikka sinä pystyisit valvomaan lapsia niin että vahinkoa ei tapahdu, niin ei kaikki silti pysty/viitsi. Joten mielummin ei sitten yksikään lapsi koske niin ei tarvitse arpoa että kuka osaa ja viitsii ja kuka ei. Ihan samalla lailla kuin vaikka punasia päin kävely, joku osaa katsoa, että autoa ei tule ja joku ei, siksi on olemassa punaset ja vihreet valot. Ja ei kai niitä vaatteitakaan tarvitse huvikseen hiplata, kai sinne kirppikselle yleensä ostoaikeissa mennään?? Ärsyttää, kun jotkut penkoo huvikseen kaikki öäpi, eikä mitään osta. Ja kaupassakaan ei ihan oikeasti ole TARKOITUS pidellä leluja ilman ostoaikeita, vaikka lapsi kuinka rauhassa osaisi katsella. On sekin ärsyttävää, kun kaupasta ostetusta lelusta saa ensitöikseen vaihtaa paristot, kun sitä on joku rämpyttänyt. Tai että juuri ostettu tavara tai lelu hajooaa heti, kun on jo kokenut kulutusta ja kolhuja valmiiksi, vaikka ei ostohetkellä varsinaisesti rikki olisikaan. Ja tavarat vaihtavat paikkaa. Miksi juuri sinun lapsellasi olisi oikeus leikkiä jonkun muun tavaralla ilman lupaa? Leikkivätkö he puistossakin kaikkien muiden leluilla ilman lupaa? Ei silti, kaikkein ärsyttävimpiä ovat mammat, jotka antavat lastensa lääppiä karkkeja, hedelmiä tms. ruokia. Tai antavat lapselle (maksamattoman) banaanin tms. käteen ja antavat kulkea ympäri kauppaa ja kosketella tavaroita. Ja kassatädin pitäisi iloisesti ottaa hinta sitten siitä lapsen mössäämästä banaaninrääppeestä.. *juu, vähän rönsyili nyt*

 

Okei, tämä meni nyt vääntämiseksi tämäkin, mut mitä on leikkiminen? Minusta se että paikallaan istuen pari minuuttia pyörittelee kädessään tavaraa ei ole leikkimistä. Ja kuten sanottu, varmistan tavaran kunnon sekä ennen että jälkeen tuon pyörittelyn, että on ehjä ja hinta paikallaan. Kuka väittää ekana ettei itse KOSKAAN hypistele kaupoissa käsissään tuotteita joita ei ole aikomuskaan ostaa?

 

Oltiin lasten 1½ ja 3v kanssa tänään kirppiksellä. Kun tuli pöytä jonka antia halusin enemmän katsoa,annoin pienemmälle rattaisiin käteen jotain lelua tms katsottavaa siksi aikaa kun itse pengoin pöytää. Vanhempi lapsi etsi ja katsoi itse lähipöytien leluja. Noh, siihen tuli vanhempi nainen joka hetki sitten oli ollut kauempana hinnottelemassa omaa pöytäänsä. Kysyi lapsilta "onko äiti ostanut teille lelut?" Aattelin että on taas vaan joku vanha täti joka tykkää lirkuttaa lapsille ja mutisin jotain. Vaan tämä vähän korotti ääntään ja kysyi vähän suuttuneen oloisena "mitä, onko äiti ostanut teille leluja?" Mä sitten pöllähtäneenä sanoin että ei ole ostanut mutta annan katsella sen aikaa kun itsekin katson vaatteita. Tämä nainen sitte alkoi mamattaa ettei niitä leluja saisi ottaa ja kokeilla ellei osta. Että kirpputorin täti ei tykkää. Siis mitä pahaa niille valmiiksi kuluneille leluille (en anna mitään kalliita, vaan esim pehmolelua tms halpaa ja pientä ) voi siinä tapahtua? Paasattuaan poistui jatkamaan hommiaan. Oliko kyseessä joku nipo vai onko tuo mun teko laiton ja kauhea?

Ihan samalla tavalla teen minäkin, huolehdin vaan ettei lelut mene väärälle pöydälle katselemisen jälkeen.

 

No juu en tykkäis minäkään siitä että annetaan lapselle leluja vaan katsottavaksi ilman aikomustakaan ostaa tai annetaan taaperon yksin katsoa. Irtoaa helposti hintalaput, tai menee sekasin hinnat. Ja vauvat kuolaa pehmoleluihin. Kirjat usein repeilee ja pikkuleluista voi mennä osia hukkaan. Ei ne tavarat ole sun eikä lapsen ennen kuin olet ne ostanut. Ota lapselle omia leluja mukaan.

Tähän nyt nippu kliseitä.... En antaisi niitä jos en luottaisi että osaavat siivosti pitää. Tarkistan lelun ennen ja jälkeen, tiedän jos siitä jotain irtoaa tai hintalappu katoaa. Ja jos rikki menee niin luonnollisesti maksan, toistaiseksi ei ole tarvinnut ostaa mitään. Ja mitä tulee huvikseen hiplaamiseen, niinhän niille vaatteillekin tehdään...? kirjoja en anna, ja kumpikaan ei kuolaa. Kyllä mä annan myös kaupassa 3v:n katsella ja myös koskea leluihin. Eihän se nyt ole hyvänen aika sama kuin että avattas paketit ja aletaan koota leegoja tai värittää kirjoja siellä kaupan lattioilla? Olen antanut tuon vanhemman pienestä asti rauhassa katsella tavaroita kaupoissa, ikinä ei ole rikkonut mitään ja ikinä en ole joutunut niitä palauttelemaan hyllyille vaan on sen tehnyt itse.

Vaikka sinä pystyisit valvomaan lapsia niin että vahinkoa ei tapahdu, niin ei kaikki silti pysty/viitsi. Joten mielummin ei sitten yksikään lapsi koske niin ei tarvitse arpoa että kuka osaa ja viitsii ja kuka ei. Ihan samalla lailla kuin vaikka punasia päin kävely, joku osaa katsoa, että autoa ei tule ja joku ei, siksi on olemassa punaset ja vihreet valot. Ja ei kai niitä vaatteitakaan tarvitse huvikseen hiplata, kai sinne kirppikselle yleensä ostoaikeissa mennään?? Ärsyttää, kun jotkut penkoo huvikseen kaikki öäpi, eikä mitään osta. Ja kaupassakaan ei ihan oikeasti ole TARKOITUS pidellä leluja ilman ostoaikeita, vaikka lapsi kuinka rauhassa osaisi katsella. On sekin ärsyttävää, kun kaupasta ostetusta lelusta saa ensitöikseen vaihtaa paristot, kun sitä on joku rämpyttänyt. Tai että juuri ostettu tavara tai lelu hajooaa heti, kun on jo kokenut kulutusta ja kolhuja valmiiksi, vaikka ei ostohetkellä varsinaisesti rikki olisikaan. Ja tavarat vaihtavat paikkaa. Miksi juuri sinun lapsellasi olisi oikeus leikkiä jonkun muun tavaralla ilman lupaa? Leikkivätkö he puistossakin kaikkien muiden leluilla ilman lupaa? Ei silti, kaikkein ärsyttävimpiä ovat mammat, jotka antavat lastensa lääppiä karkkeja, hedelmiä tms. ruokia. Tai antavat lapselle (maksamattoman) banaanin tms. käteen ja antavat kulkea ympäri kauppaa ja kosketella tavaroita. Ja kassatädin pitäisi iloisesti ottaa hinta sitten siitä lapsen mössäämästä banaaninrääppeestä.. *juu, vähän rönsyili nyt*

Ihan pakko puuttua tuohon loppuun, mähän en hevillä suostu ärsyttäväksi mammaksi... Lapset EIVÄT leiki puistoissa ilman lupaa muiden leluilla. Eivät etuile, töni tai ota kädestä leluja ilman että puutun ja korjaan. EIVÄT lääpi hedelmiä saati syö niitä maksamatta. EIVÄT haahuile ympäri kauppaa pudottelemassa ja sotkemassa tavaroita. EIVÄT KOSKAAN ota irtokarkkeja laatikoista (koska eivät tiedä mitä ne on... ). Enkä todella kuvittele että meidän kakarat on ainoat jotka saa koskea kirpparin tavaroihin. Mun puolesta niihin saa koskea jos osaa tehdä sen siivosti. Mutta tämä on ilmeisesti jokin kirjoittamaton sääntö, täällä sitä ei seinillä lapuissa kielletä. Ja mitä tulee penkomiseen ilman ostoa... Miten niistä joidenkin pöytien röykkiöistä tietää penkomatta löytyykö jotain ostettavaa? *rönsyilyä*

 

Oltiin lasten 1½ ja 3v kanssa tänään kirppiksellä. Kun tuli pöytä jonka antia halusin enemmän katsoa,annoin pienemmälle rattaisiin käteen jotain lelua tms katsottavaa siksi aikaa kun itse pengoin pöytää. Vanhempi lapsi etsi ja katsoi itse lähipöytien leluja. Noh, siihen tuli vanhempi nainen joka hetki sitten oli ollut kauempana hinnottelemassa omaa pöytäänsä. Kysyi lapsilta "onko äiti ostanut teille lelut?" Aattelin että on taas vaan joku vanha täti joka tykkää lirkuttaa lapsille ja mutisin jotain. Vaan tämä vähän korotti ääntään ja kysyi vähän suuttuneen oloisena "mitä, onko äiti ostanut teille leluja?" Mä sitten pöllähtäneenä sanoin että ei ole ostanut mutta annan katsella sen aikaa kun itsekin katson vaatteita. Tämä nainen sitte alkoi mamattaa ettei niitä leluja saisi ottaa ja kokeilla ellei osta. Että kirpputorin täti ei tykkää. Siis mitä pahaa niille valmiiksi kuluneille leluille (en anna mitään kalliita, vaan esim pehmolelua tms halpaa ja pientä ) voi siinä tapahtua? Paasattuaan poistui jatkamaan hommiaan. Oliko kyseessä joku nipo vai onko tuo mun teko laiton ja kauhea?

Siellä taas joku mamma joka ei jaksa lapsiaan kunnolla vahtia vaan valitsee sen helpoimman tien jotta saa itse rauhassa shoppailla...YEAH!

 

Itse annan lapsen (isompi kuin teillä) katsella leluja, jos olen luvannut, että ostan hänelle jotain. siinä tapauksessa hän saa katsella niitä kädessään ja miettiä mitä valitsee. Mutta varsinainen leikkiminen, eli kierrät pöydät ja joka pöydästä annat kuopuksellesi lelun käteen ja isompi kiertelee itsekseen. Tosi vaikea uskoa, että noin pienet lapset ihan nätisti osaavat olla, eli osaavat viedä takaisin ja että kuopuskaan ei laita suuhun, kun on noin pieni.
Kai moni nyt vieroksu sitä että annat leikkiä leluilla jotka eivätole teidän. periaatteesta jos leikkii jonku muun kuin toisen lelulla, kysytään lupa.

 

Okei, tämä meni nyt vääntämiseksi tämäkin, mut mitä on leikkiminen? Minusta se että paikallaan istuen pari minuuttia pyörittelee kädessään tavaraa ei ole leikkimistä. Ja kuten sanottu, varmistan tavaran kunnon sekä ennen että jälkeen tuon pyörittelyn, että on ehjä ja hinta paikallaan. Kuka väittää ekana ettei itse KOSKAAN hypistele kaupoissa käsissään tuotteita joita ei ole aikomuskaan ostaa?

Mie hypistelen, tietenkin, mutta lapset ei. Se on ehdoton sääntö, jos aikoo kauppaan tai kirpparille päästä. Ja itsekin hypistelen vain niitä, mitä mahdollisesti ostaisin. Ei kiba ei, kun kymmenet tahmatassut koskee tavaroihin. Kasvatuksellinen juttu. Lapset oppii, että katsoa saa, mutta koskea ei, kun niille opettaa.

 

Itse annan lapsen (isompi kuin teillä) katsella leluja, jos olen luvannut, että ostan hänelle jotain. siinä tapauksessa hän saa katsella niitä kädessään ja miettiä mitä valitsee. Mutta varsinainen leikkiminen, eli kierrät pöydät ja joka pöydästä annat kuopuksellesi lelun käteen ja isompi kiertelee itsekseen. Tosi vaikea uskoa, että noin pienet lapset ihan nätisti osaavat olla, eli osaavat viedä takaisin ja että kuopuskaan ei laita suuhun, kun on noin pieni.
Kai moni nyt vieroksu sitä että annat leikkiä leluilla jotka eivätole teidän. periaatteesta jos leikkii jonku muun kuin toisen lelulla, kysytään lupa.

En nyt taas ala selittää miten nuo "leikkivät" niillä.... katso vastauksia ylempää. Ja tervetuloa meidän seuraan katsomaan miten nuorempi ei kalua leluja ja isompi katsoo ja laittaa takaisin samaan pöytään. EIKÄ juoksentele pitkin kirpparia vaan 2-3 pöydän päässä.

 

Okei, tämä meni nyt vääntämiseksi tämäkin, mut mitä on leikkiminen? Minusta se että paikallaan istuen pari minuuttia pyörittelee kädessään tavaraa ei ole leikkimistä. Ja kuten sanottu, varmistan tavaran kunnon sekä ennen että jälkeen tuon pyörittelyn, että on ehjä ja hinta paikallaan. Kuka väittää ekana ettei itse KOSKAAN hypistele kaupoissa käsissään tuotteita joita ei ole aikomuskaan ostaa?

Mie hypistelen, tietenkin, mutta lapset ei. Se on ehdoton sääntö, jos aikoo kauppaan tai kirpparille päästä. Ja itsekin hypistelen vain niitä, mitä mahdollisesti ostaisin. Ei kiba ei, kun kymmenet tahmatassut koskee tavaroihin. Kasvatuksellinen juttu. Lapset oppii, että katsoa saa, mutta koskea ei, kun niille opettaa.

Hyvänen aika, pakkohan niitä kasoja on hypistellä ja penkoa jos sieltä aikoo jotain löytää? Eihän jokaista koskemaansa riepua voi ostaa. Ja jos kiellän johonkin koskemasta, eivät koske.

 

no turha sulle on mitään yrittää sanoo ku oot jo päättäny että sinä teet oikein, sun lapset on täydellisiä ja muut on niuhoja.

 

no turha sulle on mitään yrittää sanoo ku oot jo päättäny että sinä teet oikein, sun lapset on täydellisiä ja muut on niuhoja.

Just, kunhan lämpimikseni näpyttelen.

 

Olen sen tädin kanssa samaa mieltä. Ja riippuen lapsesta, tuon pienemmän ikäinen voi myös tosi paljon kuolata ja pureskella leluja vielä.

 

Mun periaate on että jos ei osteta, niin silloin ei myöskään leikitä.

 

Tehdäänpä yhteistuumin säännöt et niillä kirpparileluilla EI LEIKITÄ!

Minusta aivan nasevasti nainen näpäyttäny sua,varmasti seurannu sun touhuja et annat lapsille lelut ja toinen käy itekseen katselemassa.

Minkä takia et ota kotoa omia leluja niille mikaan joita ne voi hiplata jos eivät osaa olla ilman yhtä kirpparireissua.

Me ku käydään niin meidän lapset tietää et siellä ei kosketa mihinkään ilman lupaa.
On ihan fiksua opettaa lapsille tapoja!

 

Nyt rönsyilee ihan urakalla, mutta meidän typykkä laukoi kerran 3-vuotiaana, kun kävin alkossa (juu, lapsen kanssa, ei arvannut uloskaan jättää) heti sisääntulon yhteydessä, että "Äiti, onko tämä se kauppa, jossa ei saa koskea mihinkään?" Kassalla olevaa myyjää nauratti ihan ääneen... Totesin, että juu, katsoa saa, muttei koskea.

 

Meille kävi vähän vastaava juttu, olin sanonut pojalle (3.5vee), että ostetaan sellanen auto. Hän sit leikki sen kanssa lattialla, kun itse kiersin pöytiä siinä lähellä, niin eräs vanhempi nainen (myös!) tuli ottamaan sen auton pojan kädestä ja pisti takaisin pöytään. Itse en nähnyt tätä, vaan poika tuli itkien mulle, että täti otti auton mun kädestä. Mä sitten kovaan ääneen, että eipä hätää, mennään hakemaan se takaisin, kun äiti ostaa sen sulle...

Miksi ihmeessä et ostanut sitä heti? Ei ne myyntipöydät ole lasten puuhamaita.

Siis eihän mun poika missään myyntipöydällä leikkinytkään Ja paikka oli sellainen, missä kierretään pöydät ja lopuksi maksetaan kassalle, joten maksoin auton samalla kun muutkin ostokseni.
Pointti oli se, että näiden tätien, ketkä tulee sanomaan/OTTAMAAN KÄDESTÄ, kannattaa ensin selvittää, että onko ostotarkoitus vai ei. Ja btw ei saa mun lapset leikkiä leluilla, jollen ole ostamassa niitä.

 

No juu en tykkäis minäkään siitä että annetaan lapselle leluja vaan katsottavaksi ilman aikomustakaan ostaa tai annetaan taaperon yksin katsoa. Irtoaa helposti hintalaput, tai menee sekasin hinnat. Ja vauvat kuolaa pehmoleluihin. Kirjat usein repeilee ja pikkuleluista voi mennä osia hukkaan. Ei ne tavarat ole sun eikä lapsen ennen kuin olet ne ostanut. Ota lapselle omia leluja mukaan.

just näin =)

 

Meille kävi vähän vastaava juttu, olin sanonut pojalle (3.5vee), että ostetaan sellanen auto. Hän sit leikki sen kanssa lattialla, kun itse kiersin pöytiä siinä lähellä, niin eräs vanhempi nainen (myös!) tuli ottamaan sen auton pojan kädestä ja pisti takaisin pöytään. Itse en nähnyt tätä, vaan poika tuli itkien mulle, että täti otti auton mun kädestä. Mä sitten kovaan ääneen, että eipä hätää, mennään hakemaan se takaisin, kun äiti ostaa sen sulle...

Miksi ihmeessä et ostanut sitä heti? Ei ne myyntipöydät ole lasten puuhamaita.

Siis eihän mun poika missään myyntipöydällä leikkinytkään Ja paikka oli sellainen, missä kierretään pöydät ja lopuksi maksetaan kassalle, joten maksoin auton samalla kun muutkin ostokseni.
Pointti oli se, että näiden tätien, ketkä tulee sanomaan/OTTAMAAN KÄDESTÄ, kannattaa ensin selvittää, että onko ostotarkoitus vai ei. Ja btw ei saa mun lapset leikkiä leluilla, jollen ole ostamassa niitä.

Niin kuin huomasit tuolla ylempänä ketjussa monet äidit näyttävät antavan lapsensa leikkiä leluilla, jotta saisivat itse hypistellä rauhassa... myyjät eivät millään voi tietää milloin piltillä lelu on viihdekäytössä ja milloin se on tarkoitus ostaa. Monta myyjää ja lapset vielä liikkuvat eri pöytien välillä... ei käy myyjiä kateeksi.

Meillä ei leikitä eikä esim. syödä ennen kuin ostos on kassalla maksettu.