Oon ihan loppu!!!!

Olen kolmen alle kouluikäisen lapsen yh, yhden kanssa kuljetaan todella paljon sairaalassa, nyt kolme vuotta kuljettu 3-6 krt kuukaudessa niin,että sairaalassa menee aina koko päivä! Välillä pidempiä jaksoja ollaan sairaalassa (kuukausi sitten oltiin vajaa 4viikkoa). Nyt vielä käynnit tulee lisääntymään. EN JAKSA ENÄÄN! Nytkin kuukausi niin,että ei yhtään vapaapäivää, aina sairaalassa tai töissä. Kukaan ei usko, kukaan ei halua auttaa, mummo ainut joka lapsia hoitaa (osittain palkallisena, hänelle valtava kiitos). Perhetyö käy hikiset 2-3 tuntia viikko. Pelottaa,miten loppu pitää olla ennen kuin joku uskoo.

 

Olen kolmen alle kouluikäisen lapsen yh, yhden kanssa kuljetaan todella paljon sairaalassa, nyt kolme vuotta kuljettu 3-6 krt kuukaudessa niin,että sairaalassa menee aina koko päivä! Välillä pidempiä jaksoja ollaan sairaalassa (kuukausi sitten oltiin vajaa 4viikkoa). Nyt vielä käynnit tulee lisääntymään. EN JAKSA ENÄÄN! Nytkin kuukausi niin,että ei yhtään vapaapäivää, aina sairaalassa tai töissä. Kukaan ei usko, kukaan ei halua auttaa, mummo ainut joka lapsia hoitaa (osittain palkallisena, hänelle valtava kiitos). Perhetyö käy hikiset 2-3 tuntia viikko. Pelottaa,miten loppu pitää olla ennen kuin joku uskoo.

Minä uskoa, ja sInua varmasti uskotaan, ja myös autetaan, kun otat yhteyttä oikeaan paikkaan: Kokemusasiantuntijoihin eli KoKoA:aan. Löytyykö paikkakunnaltasi jo numeroa?

 

Siis miltä tahoilta olet hakenut apua?

 

Minulla on nyt rinnallani saman tilanteen läpikäynyt henkilö - 3-lapsen yksinhuoltaja, jonka uupumus vei täysin pohjalle. Monen vuoden rämpimisen jälkeen hän nousi auttamaan muita. Hän on nykyään itse kokemusasiantuntija.

 

Kuulostaa kamalalta. Eikö tuolta perhetyöstä voisi saada useammin jonkun auttamaan? Olen kuullut, että ihmiset ovat sieltä aika heppoisinkin perustein saaneet jonkun pariksi tunniksi viikossa, joten luulisi, että tuollaisessa tilanteessa apua saisi paljon enemmän.