En. En todellakaan ottais, sitä hirviö miestä takasin.
Ero oli mun ja exän kohdalla väistämätöntä. Käytti henkistä ja fyysistä väkivaltaa, petti mennen tullen (kuulin exän kaverilta kaiken, mitä olivat reissuillaan tehneet), käytettiin molemmat alkoa paljon, exä käytti hormoneita ja huumeita. Ryypättiin kaikki vapaat ajat ja jopa arkisin. Selvinpäin ei juurikaan puhuttu mistään, ei kosketeltu, hellitelty, pussailtu eikä halailtu. Ei sen puoleen, eipä juurikaan tehny mieli mennä halaamaan ihmistä, joka kävi käsiks ja kuritti. Sen lisäks haukku, arvosteli ja nöyryytti, nolas(jopa kavereittensa edessä), uhkaili ja alisti. Puolivuotta ennen eroa, aloin nukkumaan olohuoneessa. En halunnu mennä koko ihmisen viereen, enkä halunnu häntä muutenkaan. Aloin liikkumaan mun yhden kaverin kanssa ja lopulta päädyin itse pettämään. Tutustuin monena viikonloppuna tähän mieheen ja sitten petin exääni. Se oli konsti, millä sain repästyä itteni irti. Toki hajosin, koska mulle ei tollaset puolituntemattomien kanssa vehtailut sovi ja varsinkin siinä tilanteessa, että olin henkisesti aivan lopussa, itsetunto poljettu ihan alas ja elämä täysin pois raiteiltaan. Ennen kaikkea tuota, kerran pakkasin tavarani ja häivyin entiselle kotipaikkakunnalle. Exä ruikutti anteeks antoa ja lupaili ja aneli, että kaikki muuttuu, jos annan anteeks. Tuli seuraavana päivänä hakemaan ja lupaili kovin, että kaikki muuttuu nyt paremmaks. Ei muuttunu, enkä ton takia saanu poistua kotoa ja jos, jonnekkin lähdin, niin siitä lähti kolmannen asteen ristikuulustelu. Syytti mua pettämisestä, vaikka itte touhus mun selkäni takana melki koko meijän suhteen ajan. Mä typerä, nuori ja ihan liian sinisilmänen ja hyväuskonen.
Jäin siitä pettämisestä kiinni ja suoraan baarista. Exä kävi mun päälleni, sen miehen päälle ja mun ystäväni päälle. Kävin tavarani hakemassa. Tuon jälkeen vielä yritettiin, kun exä tuli kännissä itkemään, että kaipaa mua ja kotona on liian tyhjää. Hellyin ja lähin hänen luokseen yöksi, mutta sain huomata, että exä vaan kosti mulle. Hain loppuja tavaroita, kun näin, että makas sängyssä toisen naisen kanssa. Nauroin ihan hysteerisenä linja- autossa... Muuta matkustajat varmaan luuli, että mulla päässä vikaa. Ton tapauksen jälkeen, exä uhkaili mua yökerhossa, että pilaa kaikki mun juttuni ja oli tota ennen hätistelly yhden miehen mun seurastani, eli uhkailemalla ja juoksemalla tän miehen perässä. Mä pilaan kaikki sun juttus ja pilaan sun elämäs, vittu tajuatko, että mä kostan sulle kaiken, noilla sanoilla kuta kuinkin. Mulla meni hermo ja löin, ihan todellakin löin. Ton jälkeen omien synttäreittensä aikaan, exä soitti mulle, että mikset ole onnitellu mua, mulla on nyt synttärit. Sanoin vaan, että en sen takia, koska oon tavannu miehen, enkä halua, että sotket mun asioita enää. Sitten alko lässytys, voitasko tavata, joku viikonloppu? Voitas käydä vaikka yhellä ja keskustella? Sanoin suoraan, että en halua yhdelle, enkä halua tavata ja en halua keskustella, koska mitään keskustelemista ei enää ole. Sori, että viimeks uhkailin sua.
Ton jälkeen en ole kuullu exästä mitään, enkä etes halua kuulla. Exä jos yhteyttä vielä ottais, niin vaihtaisin numeron salaseksi. Ei ole mitään halua puhua koko ihmiselle mitään.
