Palstalta luettua: Mammat kiroavat kun joutuvat pitämään vastasyntyneen vauvan vierihoidossa

  • Viestiketjun aloittaja kaikkea sitä..
  • Ensimmäinen viesti
[QUOTE="hapisikatakamura";24000642]OLETKO LUKENUT TEKSTINI KUNNOLLA???
En ole missään kohtaa sanonut hyvinvoivia äitejä huonoiksi, päinvastoin olen iloinen ,että sellaisia on... tänne on kirjoitellut äitejä ,jotka arvostelevat meitä kipeitä ja nostavat itsensä korokkeelle. kaikki tekstini eivät ole sinulle suunnattuja!!![/QUOTE]

Ketkä tuollaisia ovat kirjoittaneet? On mennyt jotenkin ohi.
 
  • Tykkää
Reactions: röppö
[QUOTE="hapisikatakamura";24000652]Ehkä sit niillä joista tolta tuntuu kaivelee omassa mielessä joku juttu synnytystään koskien ja itse tuntee itsensä huonommaksi.. tms..
tässä selkeästi kirjoitat asiasta...[/QUOTE]

EHKÄ

Mä en ole SYYTTÄNYT ketään,että lueppas itse hieman tarkemmin :)
 
"xyz"
Eikä?!? Kehtaako joku valittaa tuollaisesta???
Tämä on näitä itsensä jalustalle nostajia. Sulla oli helppoa, mutta koita nyt ymmärtää, että kaikilla ei ole.

Mä katsoin vierestä kun huonetoveri romahti ja lähti lopulta sairaalasta kotiin ennen vauvaa. Lähellä oli itselläkin, mutta sisulla mentiin.

Vierihoito toimisi ehkä yhdenhengenhuoneessa.
 
[QUOTE="hapisikatakamura";24000642]OLETKO LUKENUT TEKSTINI KUNNOLLA???
En ole missään kohtaa sanonut hyvinvoivia äitejä huonoiksi, päinvastoin olen iloinen ,että sellaisia on... tänne on kirjoitellut äitejä ,jotka arvostelevat meitä kipeitä ja nostavat itsensä korokkeelle. kaikki tekstini eivät ole sinulle suunnattuja!!![/QUOTE]

Edellinen oli mulle jossa väitit että olen syyttänyt asiattomasti kipeitä äitejä..plaa plaa plaa :)
Ja olen ketjun lukenut läpi enkä ole huomannut ainuttakaan tekstiä jossa joku olisi arvostellut muita..
Saatan olla väärässä ja jos näin on niin osoita ihmeessä mulle joku sellainen kommentti :)
 
"hapisikatakamura"
röppö: selkeästi tuossa niin lukee: oletat asioita,jotka loukkaavat ainakin minua.
madicken:täällä moni on kirjoittanut niin.
mutta niinhän se menee:naiset ovat susia toisilleen :(.
 
"hapisikatakamura"
"Samaa ihmetellyt.. Tyyliin että "piti vaatia että ottivat vauvan edes yhdeksi yöksi" - huhhuh. "
Tässä yksi monista negatiivisista kommenteista.
Oletan kuitenkin, että osaat itsekkin lukea, joten lueppas vaikka aloituksen eka sivu, jo sieltä löytyy muutama tuomitseva teksti.
 
[QUOTE="hapisikatakamura";24000698]röppö: selkeästi tuossa niin lukee: oletat asioita,jotka loukkaavat ainakin minua.
madicken:täällä moni on kirjoittanut niin.
mutta niinhän se menee:naiset ovat susia toisilleen :(.[/QUOTE]

No musta tuntuu että näin on ( huom MINUSTA tuntuu ) jos tuntee että joku nostaa itseään jalustalle vaikka muut ei sellaista ole huomannut..
Ehkä niitä joilla on ollut helppo synnytys loukkaa sun puhees siitä että he kertomalla omasta kokemuksesta arvostelevat sua tai muita kipeitä äitejä...
 
Mulla oli 19h synnytys, olin lopussa aivan poikki, ja synnytyksen jälkeen heikossa kunnossa, ei saattanu muutamaa askelta ottaa, hemppa 83 muistaakseni. Vauva oli vierihoidossa koko ajan, nukku yöt mun vieressä. Pois vanhempien luota vain sen pienen hetken kun kuulon tutkivat. Oltiin perhehuoneessa koko aika (ti-illasta la-aamuun), joten mies pysty olemaan hyvin apuna.
 
"hapisikatakamura"
Minä olen erittäin onnellinen niiden äitien puolesta,jotka jaksavat ja pystyvät hoitamaan lastaan sairaalassa 24/7, mutta samalla toivon myös ymmärrystä äideille ,jotka eivät siihen kykene.
minua ei loukkaa tai harmita pätkääkään jos äiti on hyvässä kunnossa synnytyksen jälkeen, vaan ymmärtämättömyys huonokuntoisia ja kipeitä äitejä kohtaan.
 
[QUOTE="xyz";24000682]Tämä on näitä itsensä jalustalle nostajia. Sulla oli helppoa, mutta koita nyt ymmärtää, että kaikilla ei ole.

Mä katsoin vierestä kun huonetoveri romahti ja lähti lopulta sairaalasta kotiin ennen vauvaa. Lähellä oli itselläkin, mutta sisulla mentiin.

Vierihoito toimisi ehkä yhdenhengenhuoneessa.[/QUOTE]

Mähän kirjoitin että jos äiti on kipeä niin tottakai vauvaa voi hoidattaa silloin hoitajilla. Mutta suurin osa naisista parantuu synnytyksestä ihan normaalisti jolloin vierihoito on juurikin vauvan kannalta paras vaihtoehto. Ja ainakin tätä naista joka esikoiseni aikaan hoidatti vauvansa hoitajilla ei vaivannut yhtään mitään kun jaksoi jatkuvasti röökillä käydä ja katsella kokoajan telkkaria oleskeluhuoneessa. Se oli hieman häiritsevää kun kuitenkin mulla kävi vieraita ja yritettiin jutella oleskeluhuoneessa, hän oli aina siellä huudattamassa telkkaria ja kommentoimassa joka keskusteluun väliin. Vauvaa en nähnyt hänellä koskaan mukana.
 
mulla oli synnytyksen jälkeen hemppa 60 en pystyny ees kylkee kääntää pariin ekaan päivään, silti vauva oli mulla koko ajan vierihoidossa. Ne kaks ekaa pahinta päivää lapsen isä tai hoitsu tuli kääntelemään mulle vauvaa. en kyllä sillon edes tienny että sen vauvan olis voinu viedä sinne "vauvalaan" enkä tajunnu sellasta kysyäkkään :eek:
 
[QUOTE="hapisikatakamura";24000698]röppö: selkeästi tuossa niin lukee: oletat asioita,jotka loukkaavat ainakin minua.
madicken:täällä moni on kirjoittanut niin.
mutta niinhän se menee:naiset ovat susia toisilleen :(.[/QUOTE]

Okei, en ole vain noita sitten pistänyt merkille enkä jaksa enää takaisinpäin kelata.

Oma tarkoitukseni ei ole suinkaan mollata ketään, vaikka sairaalakäytäntöjä -erityisesti sektioiden kohdalla- kyseenalaistankin.

Kyllä, mielestäni sairaalan tulisi tarjota äidille ja vauvalle sekä samalla koko perhelle mahdollisimman hyvät lähtökohdat siihen elämänalkuun. Mutta olen kriittinen sen suhteen onko tuota parasta mahdollsita alkua se siirtyminen takaisin jonnekin 70-luvulle missä äidit makaavat 4-6 hengen huoneissa ja henkilökunta hoitaa vauvat, näin karrikoidusti. Näkisin että perempi tuki äidin jaksamiselle ihan pitkällä juoksulla olisi juuri se että aina kun on mahdollista, vauva olisi vierihoidossa (siellä yhdenhengen huoneessa/perhehuoneessa missä ei tarvi valvoa huonekaverin kuorsauksen takia) ja henkilökunta käyttäisi aikaansa siihen että he keskustelevat äitien kanssa, kerkeävät kiireettömästä tukea ja neuvoa imetyksessä ja kaikessa vauvaan liittyvässä. Äidillä on turvallinen olo siitä että voi milloin tahansa soittaa kelloa ja pyytää apua jos on jossain epävarma. Näkisin että näissä olosuhteissa se äidin jaksaminen olisi paremmissa käsissä kuin sillä että vauva vaan viedään pois jotta äiti saa nukkua (sen huonekaverin yhä kuorsatessa vieressä).

Mitä sektioihin tulee, näkisin paljon parantamista noissa tavoissa missä lapsi veidään heti synnyttyään pikaisen näyttämisen jälkeen pois äidin luota ja palautetaan tällä ehkä vasta tuntien päästä kun päästään osastolle. Missä sitten tietty otetaan vielä ainakin ensimmäiseksi yöksi vauvalaan/kansliaan hoitoon kun äiti ei ole vielä hoitokunnossa. Itse uskoisin että oma kuntoni sektion jälkeen olisi ollut huomattavasti huonompi jos olisin joutunut olemaan erossa vauvasta.
 
  • Tykkää
Reactions: Piparnakkeli
[QUOTE="xyz";24000682]Tämä on näitä itsensä jalustalle nostajia. Sulla oli helppoa, mutta koita nyt ymmärtää, että kaikilla ei ole.

Mä katsoin vierestä kun huonetoveri romahti ja lähti lopulta sairaalasta kotiin ennen vauvaa. Lähellä oli itselläkin, mutta sisulla mentiin.

Vierihoito toimisi ehkä yhdenhengenhuoneessa.[/QUOTE]

Ja sana "jalustalle nostaja" on kyllä niin typerä taas... Ehkä sitten nostan itseni jalustalle jos se siltä jostakin tuntuu mutta olen kyllä sitä mieltä että jos ei vauvaa jaksa terve äiti vieressään hoitaa niin kyllä silloin on joku pahasti pielessä!
 
Ja mä ihan rehellisesti tunnustan sen etten osaa ajatella asioita eri kanteilta, itse kun asuu yhdessä kerroksessa niin moni asia tuntuu hölmöltä minun mielestäni, joten olen pahoillani etten aina ymmärrä muita, se on mun omaa typeryyttä. :ashamed:
Tämän kun joku muukin uskaltaisi myöntää niin hyvä!

Tilanteita on erilaisia. Jos itse pystyy ja jaksaa, hyvä. Mutta se ei oikeuta ketään mollaamaan toisia jotka ei ole samanlaisia. Sen nyt luulisi jokaisen aikuisen ihmisen käsittävän.
 
Itse uskoisin että oma kuntoni sektion jälkeen olisi ollut huomattavasti huonompi jos olisin joutunut olemaan erossa vauvasta.
Ihan samaa uskon. Jouduin kiireelliseen sektioon 20 tunnin kärvistelyn ja ponnistelun jälkeen ja verenhukka oli suuri, mut silti vauva köllötti mun kainalossa koko sairaalassaoloajan. En olisi suostunut antamaan sitä minnekään mistään hinnasta.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Ihan samaa uskon. Jouduin kiireelliseen sektioon 20 tunnin kärvistelyn ja ponnistelun jälkeen ja verenhukka oli suuri, mut silti vauva köllötti mun kainalossa koko sairaalassaoloajan. En olisi suostunut antamaan sitä minnekään mistään hinnasta.
Niinpä. Itse tykkään että se vieressä köllöttävä vauva on ollut paras lääke pikaiseen toipumiseen. =) Olen aina ollut huono nukkumaan sairaalassa, silloinkin kun olen ollut potilaana muista syistä eikä ole ollut vauvaa eikä huonekavereita pitämässä hereillä. Kyllä vauvan kanssa tuli valvottua mutta takuulla olisin valvonut yhtälailla ilman vauvaa ja silloin se valvominen olisi ollut tuskaa kun ajatukset olisi kokoajan ollut pienen luona. Siinä öiden aikana kerkesin moneen otteeseen tuntea myötätuntoa niitä äitejä kohtaan joiden vauvat on jouduttu viemään keskolaan synnytyksen jälkeen...
 
"hapisikatakamura"
kun sairaala pystyy tarjoamaan yhdenhengenhuoneet,perhehuoneet ja aikaa,tukea,neuvoja sekä lohtua äideille jotka sitä tarvitsevat, ollaan hyvällä mallilla, mutta kaikissa sairaaloissa tämä on vain haave. hoitajat ovat liian kiireisiä(ymmärrettävää), sairaala säästää äitien "kustannuksella",löytyy myös niitä empatiakyvyttömiä hoitajia, ainoa kontakti hoitajaan voi olla joillekkin se soittokellon kajari... hyvää olisi myös jos huonokuntoisille ja erittäin väsyneille äideille myönnettäisiin "vauvahoitaja sukulainen", joka saisi istuskella huoneessa vierailuaikojen ulkopuolellakin jotta äiti saisi vaikka hiukan nukkua... parannuksia pitäisi tapahtua, sillä ainakin minä koen joka tavalla sairaala-ajan todella epämiellyttävänä.
olihan minullakin vauva heti alusta vierihoidossa,olihan mieheni vierailulla melkoisen usein, mutta yöt olivat kamalia ja oikeasti pelotti ihan vauvan turvallisuudenkin takia, mitä jos sitä nukahtaa vauva sylissä jne. Kotiin oli ihana päästä, vaikka olikin kipuja ja väsytti, niin omassa sängyssä nukkuminen tuntui todella taivaalliselta.
 
Ihan samaa uskon. Jouduin kiireelliseen sektioon 20 tunnin kärvistelyn ja ponnistelun jälkeen ja verenhukka oli suuri, mut silti vauva köllötti mun kainalossa koko sairaalassaoloajan. En olisi suostunut antamaan sitä minnekään mistään hinnasta.
Mä synnytin ihan alateitse ilman komplikaatioita, mutta koin itseni silti rasittuneeksi ja väsyneeksi. olisin halunnut ottaa vauvan ihoa vasten ja nukkua se kainalossa, mutta yks outo hoitaja otti sen multa aina pois ja laitto kapaloihin ja 2 hattua sille päälle ja laitto sen siihen kärryyn ja vielä peiton päälle oikein tiukasti. Ja Vauvalaa ei ollut. Vauva oli siinä minulla, mutta koko aika annettiin signaalia, etten saa koskea siihen.
 
"mamma"
Mä niin toivon, että olen ja vauva on sellaisessa kunnossa kohta tapahtuvan synnytyksen (nyt viikot 39+1) jälkeen, että voin vauvaani vierihoitaa. Ekan synnytykseni jälkeen (joka tapahtui 16 vuotta sitten, ja silloin oli vauvalat) mun vauva joutu vastasyntyneitten teholle ja jouduttiin oleen yöt erossa 6 vrk. Kamala ikävä! Ihanaa oli saada pieni viimeiseksi sairaalayöksi viereen. Mutta mä olen sitä mieltä, että jos tarvin apua, toivon sitä saavani. Ja toivon, että kaikki saavat. Toivon myös, että en sitä kauheasti tarvitsisi vaan voisin itse (ja mies) vauvan hoitaa.
 
[QUOTE="vieras";24001035]Missä teidän miehet on?[/QUOTE]

Aika monilla varmaan kotona hoitamassa vanhempia lapsia. ;) Osastoilla näki lähinnä ensisynnyttäjien miehiä. Kyllä ne muut tuli vaan käymään, yleensä vielä vanhemmat lapset oli mukana.
 
[QUOTE="hapisikatakamura";24001013]kun sairaala pystyy tarjoamaan yhdenhengenhuoneet,perhehuoneet ja aikaa,tukea,neuvoja sekä lohtua äideille jotka sitä tarvitsevat, ollaan hyvällä mallilla, mutta kaikissa sairaaloissa tämä on vain haave. hoitajat ovat liian kiireisiä(ymmärrettävää), sairaala säästää äitien "kustannuksella",löytyy myös niitä empatiakyvyttömiä hoitajia, ainoa kontakti hoitajaan voi olla joillekkin se soittokellon kajari... hyvää olisi myös jos huonokuntoisille ja erittäin väsyneille äideille myönnettäisiin "vauvahoitaja sukulainen", joka saisi istuskella huoneessa vierailuaikojen ulkopuolellakin jotta äiti saisi vaikka hiukan nukkua... parannuksia pitäisi tapahtua, sillä ainakin minä koen joka tavalla sairaala-ajan todella epämiellyttävänä.
olihan minullakin vauva heti alusta vierihoidossa,olihan mieheni vierailulla melkoisen usein, mutta yöt olivat kamalia ja oikeasti pelotti ihan vauvan turvallisuudenkin takia, mitä jos sitä nukahtaa vauva sylissä jne. Kotiin oli ihana päästä, vaikka olikin kipuja ja väsytti, niin omassa sängyssä nukkuminen tuntui todella taivaalliselta.[/QUOTE]

Täytyypi taas kiittää mielessä omaa synnytyssairaalaa vaikka sitäkin kuulee kritisoitavan. On kuitenkin niin moni asia loistavalla mallilla ihan näin julkisella puolella. Kakkosen kohdalla kävi vielä mieletön tuuri, eli normaalit vuodeosastot olivat ihan täysiä joten meille järjestyi paikka sairaalan sisällä toimivan yksityissairaalan puolelta. Olin itsekin ihan suu auki kun näin sen ison huoneen parisänkyineen, tilavine kylpyhuoneineen, telkkareineen ja sohvaryhmineen jne. Erityiskiitos vielä siitä että saatiin ottaa silloin reilun vuoden ikäinen esikoinen mukaan tuonne perhehuoneeseen. Tuolla yksityispuolella ei hoideta normaalisti sektioita eikä mitään riskiraskauksia/synnytyksiä ja siksikin kätilöt juoksivat vähänväliä kysymässä tarvisinko jotain, varsinkin kun näkivät miehen ja esikoisen poistuvan paikalta.

Mutta tosissaan, rahalla ei saa kaikkea, mutta kyllä sillä pystyy saamaan asiat paljon mukavammiksi silti.
 
luuserimutsi
Mulla ainakin kätilö otti vauvan synnytyksen jälkeen pariksi tunniksi kansliaan kun kysyin, että mitä mun pitää sen kanssa nyt tehdä. Kätilö sanoi ettei mitään, nuku hetki. Nukuin lääkepöhnän ja isoimman väsymyksen pois. Kun herätessäni sain vauvan viereen, oli mulla (ensisynnyttäjänä) paremmat lähtökohdat aloittaa vierihoito ja vauvan kanssa elämään tutustuminen virkeänä. Paraneminen sujui hyvin vauva kainalossa, mutta koin tärkeäksi sen että sain nukkua hetken kun tuntui pää olevan ihan sekaisin. Varmaan olen sitten paskamutsi, kun halusin nukkua yksin sen pari tuntia synnytyksen jälkeen kun siihen mahdollisuutta tarjottiin. Sen jälkeen kun sain vauvan kainaloon, en osannutkaan nukkua enää ilman häntä. Oli ihanaa käpertyä rakkaan pienen viereen.
 
Mulla ainakin kätilö otti vauvan synnytyksen jälkeen pariksi tunniksi kansliaan kun kysyin, että mitä mun pitää sen kanssa nyt tehdä. Kätilö sanoi ettei mitään, nuku hetki. Nukuin lääkepöhnän ja isoimman väsymyksen pois. Kun herätessäni sain vauvan viereen, oli mulla (ensisynnyttäjänä) paremmat lähtökohdat aloittaa vierihoito ja vauvan kanssa elämään tutustuminen virkeänä. Paraneminen sujui hyvin vauva kainalossa, mutta koin tärkeäksi sen että sain nukkua hetken kun tuntui pää olevan ihan sekaisin. Varmaan olen sitten paskamutsi, kun halusin nukkua yksin sen pari tuntia synnytyksen jälkeen kun siihen mahdollisuutta tarjottiin. Sen jälkeen kun sain vauvan kainaloon, en osannutkaan nukkua enää ilman häntä. Oli ihanaa käpertyä rakkaan pienen viereen.
Mun mielestä on käsittämätöntä, ettei saisi hetkeä nukkua. Sitähän varten sairaalaan mennään synnyttämään, että siellä hoidetaan äitiä ja vauvaa. Olisin mä ainakin voinut synnyttää kotona ihan yhtä hyvin, jos oisin tiennyt, että kukaan ei auta, eikä mieheni saa olla kuin kotonaan. Jos ikinä enää paksuksi pamahdan, synnytän kotona, enkä mene koko kolkkoon sairaalaan enää muiden vaivoiksi.
 

Yhteistyössä