eli tämmönen alko varmaan jo muutama vuosi sitten:mulla ei ole mitään ongelmaa olla täysin vieraiden seurassa,mutta esim.mieheni sukulaisten ja puoli tuttujen kanssa on,mun ajatukset jotenkin näiden seurassa katoaa(olen kuin jossain muualla),joko "mä en ymmärrä mitä mulle puhutaan" tai jos jotain johonkin kysymykseen vastaan ja mielessä asia on fiksusti,mutta ulos en saa muuta kun jotain epämäärästä ja hämärää!!!!vapinaa ja änkytystä!nykyään pystyn alkuun hetken oleen "normaalisti"mutta sitten alkaa taas tää ajatusten katoaminen...olen huomannut että purkan syöminen on hiukan auttanut tilanteissa!!onko kellään ollut samanlaista ja miten asian kanssa toiminut?onko lääkkeistä apua?kiitos etukäteen kaikille vastanneille!!