Papillon vs. ranskanbulldoggi

Tulkaas koiraihmiset kertomaan kantanne, kumpi edellämainituista roduista on ns. "parempi lemmikki", onko itsellänne jompikumpi tai kumman ottaisitte jos pitäisi valita? Perusteluja mukaan kiitos!

 

Itselle en halua pikku koiria,itsellä lappalainen,mutta noista ehdottomasti papillon on porempi.
En tykkää yhtään noista "lättänaamaisista" koirista.

 

Ei ole kokemusta bulldogeista, en sellaista huolisi juurikin lättänaamaisuuden vuoksi, se ei ole tervettä. Papilloneja on ollut itsellä 2 ja monta suvussa. Pääosin papillon on hyvin vilkas ja energinen koira, miellyttämisenhaluinen ja fiksu ja nopea oppimaan. Papillon tarvitseekin paljon virikkeitä ja liikuntaa, muutoin koirasta kasvaa helposti sellainen joka räksyttää kaikkea ja käy ylikierroksilla. Papillonit on myös joskus itsepäisiä, joten johdonmukainen koulutus on tärkeää. Hyvin hentorakenteinen, eli jos perheessä on pieniä lapsia on oltava erityisen tarkka ettei koira jää alle tai ettei sitä pudoteta, voi mennä jalka poikki. Turkki vaatii paljon huoltoa, harjata pitää miltei päivittäin, peppua pestä kun kakka jää helposti roikkumaan karvoista ja trimmatakin välillä pitää esim tassuja. Hmm.. mitäs sitten vielä... kaiken kaikkiaan hyvin ihana rotu, vaikkei varmasti helpoin olekkaan. Hyvin hyvin seurallinen joten mieluiten perheeseen jossa koiralle on aikaa, seurakoira kun on Rotu on myös pääosin hyvin terve, perinnöllisiä sairauksia ei juuri ole. (polvilumpion sijoiltaan meno ja silmäsairaus ovat ne mitä on)

 

Rankanbulldoggi ehdottomasti! Ei ole huolta silkin hienosta turkista kuten perhosella, ja se on vain positiivinen asia, Suomen oloissa. Ranskis on rauhallisempi ja omaa alujaan jo hyvän itsetunnon= ei räkyttämistä tai pelkopuremista. Ranskis on myöskin vankkatekoisempi ei tule niitä haavereita niin helposti. Varmasti lapsirakkaampi kuin perhonen.. Ranskanbulldoggi ei ole yhtään sen sairaampi rotu kunhan tekee taustatyön hyvin, hankkiessa pentua! Ranskis on myös yksi ilmeikkäimmistä koirista, jonka kanssa ei varmasti aika käy pitkäksi
Itselläni reilu vuoden vanha ranskis poika, ja ei varmastikkaan viimeinen tapaus meidän perheessä!!

 

Itse ottaisin papillonin. Ne ovat niin sopoja perhoskorvineen!

 

Tutustupa sellaiseen blogiin kuin olennaisestisairaampi.com. Siinä puhutaan englanninbuldogista, mutta sama tilanne on ranskalaisella. Kuorsaus voi olla söpöä, paitsi jos ei saa hengitettyä kunnolla. Kiinnittäisin myös huomiota lonkka ja kyynärkuvauksen tulokseen. Kipeät nivelet eivät ole kivat kenellekkään. Koira ei vaan välttämättä näytä sitä.
Itse ottaisin perhoskoiran ehdottomasti. Terveyteen tulee täälläkin kiinnittää huomiota, mutta terveen koiran saa pienemmällä riskillä.
Ranskis, ja bulldogit yleensäkin, ovat persoonallisen näköisiä, ja saavat maksaa siitä. Verrattuna vanhoihin kuviin "jalostus" on mennyt kyllä ihan pipariksi. Käytä Googlen kuvahakua.

 

Kaksi todella erillaista koiraa kyseessä. Kannattaa ehdottomasti käydä esim kasvattajilla tutustumassa rotuihin.

Ranskanbuldoggi on kovin muodikas nykyään ja veikeä kaveri onkin. Monet kuitenkin yllättää voimakastahtoinen ja vahva luonne kuten buldogeilla yleensä on. Näitä myös ongelma koirina paljon löytyy koska koira on hankittu ymmärtämättä mitä sen luonne vaatii. Itseäni kyllä myös mietityttää rodun hengitysongelmat. Tuttu kasvattaja kertoi, ettei oikeastaan kesäisin tule koirien kanssa lenkkeiltyä koska läkähtyvät hetkessä. Koirapuistossa kaksi ranskista yritti kesällä (ei edes kovin kuuma ja puisto on varjoinen) juosta muiden mukana, mutta raukat alkoivat oksentelemaan ja toinen pyötyä pöksähti
Tutun kasvattajan ranskiksilla löytyy myös yllättävän paljon vahtiviettiä ja tontin ohi ei kyllä kukaan ilmoittamatta pääse.

Papiloneista tiedän vähemmän, mutta tutulla joskus sellainen oli. Mielestäni papillonit ovat paljon herkempiä ja tietenkin hennompia ranskikseen verrattuna. Eivät tosiaan kestä samanlaista käsittelyä ja leikkimistä kuin ranskikset. Taitavat usein olla myös hieman arempia.

 

Kaksi todella erillaista koiraa kyseessä. Kannattaa ehdottomasti käydä esim kasvattajilla tutustumassa rotuihin.

Ranskanbuldoggi on kovin muodikas nykyään ja veikeä kaveri onkin. Monet kuitenkin yllättää voimakastahtoinen ja vahva luonne kuten buldogeilla yleensä on. Näitä myös ongelma koirina paljon löytyy koska koira on hankittu ymmärtämättä mitä sen luonne vaatii. Itseäni kyllä myös mietityttää rodun hengitysongelmat. Tuttu kasvattaja kertoi, ettei oikeastaan kesäisin tule koirien kanssa lenkkeiltyä koska läkähtyvät hetkessä. Koirapuistossa kaksi ranskista yritti kesällä (ei edes kovin kuuma ja puisto on varjoinen) juosta muiden mukana, mutta raukat alkoivat oksentelemaan ja toinen pyötyä pöksähti
Tutun kasvattajan ranskiksilla löytyy myös yllättävän paljon vahtiviettiä ja tontin ohi ei kyllä kukaan ilmoittamatta pääse.

Papiloneista tiedän vähemmän, mutta tutulla joskus sellainen oli. Mielestäni papillonit ovat paljon herkempiä ja tietenkin hennompia ranskikseen verrattuna. Eivät tosiaan kestä samanlaista käsittelyä ja leikkimistä kuin ranskikset. Taitavat usein olla myös hieman arempia.

Ranskanbulldoggi on kuuluu sairaimpien rotujen top-listalle. Jo perusasiat kuten hengittäminen on niille hankalaa. En ikinä suosittelisi kyseistä rotua kenellekään. Papillon taas on perusterve tapaus, joka on kahdeksanneksi tottelevaisin kaikista roduista.

 

papilloniin kallistuisin vaikka ei niin tuttu rotu olekaan. Lhipiiriss nhnyt useita ransiksia ja sairaampaa rotua saa hakea. luonteeltaan koira on ollu ihania, mutta se krsimysten mr koirilla. ei saa henke, kaihileikkaukset molempiin silmiin,lopulta kuitenki jouduttiin poistaa toinen silm. En tajuu miks on pitny jalostaa noin pitklle!!!

 

ei tietoo miks skandit on pois. kurja puhelin!

 

papilloniin kallistuisin vaikka ei niin tuttu rotu olekaan. Lhipiiriss nhnyt useita ransiksia ja sairaampaa rotua saa hakea. luonteeltaan koira on ollu ihania, mutta se krsimysten mr koirilla. ei saa henke, kaihileikkaukset molempiin silmiin,lopulta kuitenki jouduttiin poistaa toinen silm. En tajuu miks on pitny jalostaa noin pitklle!!!

Koska paljon hoitoa vaativa ruttunaama muistuttaa avutonta vauvaa. Se vetoaa (joihinkin) ihmisiin.

 

Ranskis todellakin. Papillonit ärsyttäviä räkyttäjiä. Ranskis on kunnon koira, ei mikään hiirulainen. Ja ei, mulla ei ole kumpaakaan, eikä tule olemaankaan. Molempien rotujen kanssa kuitenkin olen ollut tekemisissä.

 

[QUOTE="mievaa";29593402]Ranskis todellakin. Papillonit ärsyttäviä räkyttäjiä. Ranskis on kunnon koira, ei mikään hiirulainen. Ja ei, mulla ei ole kumpaakaan, eikä tule olemaankaan. Molempien rotujen kanssa kuitenkin olen ollut tekemisissä.[/QUOTE]

Kunnon koiran kuuluu siis mielestäsi kärsiä?

Kunnon koira siis hengittää noin?
[video=youtube;yrsOKtVz9QA]http://www.youtube.com/watch?v=yrsOKtVz9QA[/video]

Kunnon koiralla on siis tuollainen selkäranka?

 

Pakkohan mun on kääntyä papillonin puoleen, kun itselläkin sellainen on Hyviä puolia: ihmisrakas sohvakaveri, joka rakastaa kihnuttamista ja sylissäoloa. Tämä seuraava koskee ainakin meidän koiraa, en tiedä onko yleistäkin perhosilla, mutta osaa olla aika nirso ruuastaan. Ei myöskään kiinnostu pitkistä lenkeistä ja inhoaa sään vaihtelua. Kylmä, märkä, tuuli, pimeä... Kaikki nuo tekee sen, että "lenkki" kestää max vartin, sitten on kiire sisälle.

On itsepäinen ja omaa ison egon. Säikkyy helposti, on äärettömän tarkka karvoistaan (kiljahtaa kun vähänkin ottaa väärästä kohtaa kiinni), haukkuu esim. ovikelloa ja ääniä rappukäytävästä, osaa olla välillä niiiiiin rasittava! Mutta rakastaa perhettään ihan ehdoitta. Antaa jopa meidän tytön komentaa sitä, kun me muut ollaan poissa. Kun tyttö on esim. yökylässä, koira partioi tytön huoneen ovella tai nukkuu hänen huoneessaan ja kaipaa. En mä tuota poiskaan antais :heart:.

 

Tietoa ranskanbulldogista: http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=90

 

^Kauhea. Miten tuollainen rotu voi olla olemassa? Miksi kukaan haluaa noin sairasta koiraa?

 

Tuskin haluaisivatkaan bulldoggeja jos ottaisivat roduista selvää. Mutta moni ottaa ranskanbulldogin kun ne on niin söpöjä ja koirakirjassa kerrotaan vain että ovat kilttejä ja ihania.

Itselläkin sairas koira (ei tosin bulldoggi, vaan westie) mutta rotutyypillisiä sairauksia tälläkin rodulla. En olisi ottanut tätä rotua jos olisin tiennyt että niillä on melkein kaikilla allergia . Koiralla jatkuvasti kutinoita, iho-ongelmia, pitää tarkkaan katsoa mitä voi antaa ruuaksi koska melkein kaikelle on allerginen. Jos erehtyy saamaan murusenkin jotain jolle on allerginen niin seurauksena on että korvat tulehtuu, tassut tulehtuu ja ihotulehduksia tulee ympäri kehoa.

Ottakaa ihmiset selvää koiraroduista ennen kuin hankitte. Älkää ottako rotua jolla on paljon sairauksia.

 

Ota ranskanbulldoggi. Papillonit on ärsyttäviä näykkijöitä ja räksyjä.

 

Siinä on "bullalla" fiksu asenne. Haukkumiseen ja näykkimiseen voi vaikuttaa ihan sillä että kouluttaa sen koiran. Mutta ranskanbulldogista et saa tervettä.Tyhmää myös neuvoa että katsomalla mistä ostaa saisi terveen ranskanbulldogin, koska ei niitä koiria terveystarkasteta perusteellisesti.

 

Meillä oli ranskanpulla. Terve yksilö, ei hengenahdistusta tai muitakaan rodulle kerrottuja ongelmia. Tuomareiden mielestä harvinaisen hieno yksilö, valioitui neljä näyttelyä käytyää. Hirmuisen hauska mutta...ei todellakaan ainakaan lapsiperheen koira koska on melkoisen tohelo innostuessaan. Eikä auta koulutus tuota asiaa poistamaan, se kun on tuollainen ihan perusluonteeltaan.

Tikkumaista karvaa irtoaa ja se tarttuu ihan kaikkiin vaatteisiin, mattoihin, huonekaluihin eikä "halua" irrota edes teippiharjalla.

Perhosta en huolisi vaikka maksettaisiin, en ole vielä tavannut kuin yhden sellaisen yksilön tuossa rodussa jolla oli normaalin koiran käytös. Ei siis räksyttäjä tai turhan vähästä ikihyviksi ilahtuva pissakone. Karvaa lähtee jonkinverran koko ajan ja kahdesti vuodessa sitten reippaamminkin. On sellaista hönttöä että sen saa siivottua pois.

Noita pieniä ja pienehköjä rotuja on onneksi muitakin kuin nuo kaksi joten ehkä aloittajan kannattaisi vielä tutkia eri vaihtoehtoja.

 

Meillä oli ranskanpulla. Terve yksilö, ei hengenahdistusta tai muitakaan rodulle kerrottuja ongelmia. Tuomareiden mielestä harvinaisen hieno yksilö, valioitui neljä näyttelyä käytyää.

Hankala uskoa, sillä näyttelyissä palkitaan ainoastaan niitä kuonottomimpia ja raskasrakenteisimpia yksilöitä. Kunnollista kuonoa, jolla helppo hengittää, ei oikealla ranskanbulldogilla ole.

 

Tervettä ranskanbulldoggia en ole nähnyt ikinä vaikka se on muotirotu ja niitä on täällä meilläpäin monella. Kaikki ne rohisevat viimeistään kesällä ja rasituksessa. Normaalin koiran kanssa voi kesälläkin lenkkeillä ilman pelkoa että koira heittää veivinsä.

 

Jännä muuten miten ne terveen bulldogin omistajat aina tulee näihin keskusteluihin. Yleensä kuitenkin tarkemmin kysyttäessä nämä terveet ovat a) 1-vuotiaita tai nuorempiakin b) niiden terveydentilaa ei ole tosiasiassa edes tutkittu c) omistajan mielestä esim. hengityksen rohina ei ole sairaus d) ko. koira on mielikuvituksen tuotetta