Patalaiska 8v poika... ARGH!!

Siis tuo ei viitsis opetella mitään, tehdä mitään itse, auttaa tmv. Mä alan olla ihan huolissani tuosta asenteesta.

Jos mä vaikka pyydän viemään jonkin kupin tiskikoneeseen niin poika naurahtaa epäuskoisesti että häh, siis miks mä.. Tai jos ovat isoveljensä kanssa tulossa koulusta kotiin, tämä 8v kieltäytyy avaamasta ulko-ovea koska "mä siis avasin sen eilen" poika siis laiskottelee aivan ihme pikkuasioissa. Se on 8v ja ei osaa kunnolla voidella leipäänsä, ei lämmittää ruokaa mikrossa tmv. Kyllä se leipänsä toki voitelee kun ei vaihtoehtoa anna, mutta se on kömpelöä ja poika tuskastuu ja alkaa melkein itkeä.

Äsken oli hyvä esimerkki sen kuuntelemisesta, opetin (jälleen kerran) kuinka mikro toimii. "painat tästä niin saat aikaa" johon poika että okei, onpa helppoa. No, samaan syssyyn pyysin että laitas nyt päälle se. Samassa poika karjuu ettei hän voi muistaa miten se toimii. WTF!!

Ja muutenkin tuo poika on ihan mahdoton, mitään ei meinaa totella, kaikki pitää testata moneen otteeseen. Vältän huutamasta lapsille mutta tälle yhdelle tulee huudettua ja tiuskittua kun tuntuu ettei mitään mene noiden korvien väliin!!

Se on itsekäs, laiska, saamaton ja ylimielinen. kamalaa sanoa näin omasta lapsesta.

Ja kaikkea on yritetty, positiivisella tavalla. Vasta viime aikoina en ole enää jaksanut kun ei mistään ole mitään apua. Ja nyt pelkään että nujerran pojan itsetunnon rippeet kun karjun sille vähän väliä.

 

Nostan jos joku vaikka osaisi auttaa tai neuvoa... Tai vaan kertoa omia kokemuksiaan hankalampien lasten kanssa.

 

Kirjota ne mikron käyttö-ohjeet siihen mikron viereen seinälle, niin poika voi siitä lukea. Leivän sais syödä ilman päälisiä ellei tuon ikäinen viitsi itse tehdä... ja vaikka sitten itkun kanssa.

 

Kirjota ne mikron käyttö-ohjeet siihen mikron viereen seinälle, niin poika voi siitä lukea. Leivän sais syödä ilman päälisiä ellei tuon ikäinen viitsi itse tehdä... ja vaikka sitten itkun kanssa.

Nuo ohjeet olisikin hyvät, mutta kun herra on niin laiska ettei viitsi lukea!

Lukeminen on ollut hänelle hankalaa ja välttelee sitä...

Mä oon samaan aikaan tosi kypsä tuohon poikaan ja samalla huolissani..

 

Ei kanata tehdä lasten elämää lliian helpoksi. Säännöt koskevat kaikkia.
Suosittelen että P
pidätte perhekokouksen jossa sovitte yhteisistä pelisäännöistä sekä siitä mitä niiden noudattamattomuudesta seuraa. Kohtaatte siis toisenne tasavertaisina perheenjäseninä niin että kaikkien mielipiteitä kuunnellaan ja kunnioitetaan.
Palaverissa sopimanne 10 käskyä voi vaikka teitapa jääkapin oveen jotteivat pääse unohtumaan...

 

En tiedä tapausta kunnolla mutta tuon lukemani perusteella sanoisin että antaa pojan huutaa aikansa ja kokeilkoon sitten kun on tarpeeksi päästetty ääntä pihalle. Voisko olla että on tottunut siihen että kun rupeaa hankalaksi ja vänkää vastaan niin saa kaiken valmiina ilman vaivannäköä?
Että jos ens kerran kun pitää ruoka itse lämmittää mikrossa niin antaa huutaa minkä huutaa ja sitten koitetaan laittaa se mikro uudestaan päälle. Ja tosiaan kuten joku ehdotti niin tehdä vaikka ne kirjalliset ohjeet. Kyllä mun piti pienenä oppia ja opetella tiettyjä asioita ja ei se aina huvittanut tai ollut kivaa mutta eipä nuo vanhemmat paljoa valinnan varaa antanu. Jos ei se mikro mennyt päälle niin sitten syötiin kylmää ruokaa. Kummasti se mikron käytön opettelu alkaa sujua...

 

Meillä lähtisi kaikki mahdolliset etuudet pois, jos meininki olisi tyyliä "miks aina mää, en mä jaksa, en mä osaa".

Mutta jos 8 v lapsi ei ihan oikeasti osaa voidella leipäänsä, käyttää mikroa, lukea, jne, niin olisin kyllä jo sen verran huolissani että ottaisin yhteyttä jonnekin...kouluterkkariin vaikkapa.

 

Meillä lähtisi kaikki mahdolliset etuudet pois, jos meininki olisi tyyliä "miks aina mää, en mä jaksa, en mä osaa".

Mutta jos 8 v lapsi ei ihan oikeasti osaa voidella leipäänsä, käyttää mikroa, lukea, jne, niin olisin kyllä jo sen verran huolissani että ottaisin yhteyttä jonnekin...kouluterkkariin vaikkapa.

Koulun psykologi on tehnyt oppimiseen liittyvät testit pojalle kahdesti, joitain oppimiseen liittyviä haasteita oli mutta siis ei mitään kummempaa. Tukiopetukseen pääsi ja hommat luistikin hyvin, oppi lukemaan ja kirjoittamaan.

Sen ASENNE on vaan huono, samaa sanoi opettaja.

 

[QUOTE="Aapee";25242596]Koulun psykologi on tehnyt oppimiseen liittyvät testit pojalle kahdesti, joitain oppimiseen liittyviä haasteita oli mutta siis ei mitään kummempaa. Tukiopetukseen pääsi ja hommat luistikin hyvin, oppi lukemaan ja kirjoittamaan.

Sen ASENNE on vaan huono, samaa sanoi opettaja.[/QUOTE]
No sitten asennekasvattaisin. Tekisin aika lailla hiton selväksi sen, että jos mielii niinku täällä asua ja nauttia etuuksista (kuten tv:n katsominen, pelaaminen, kännykän käyttö, karkkipäivä, jne) niin olisi syytä ryhdistäytyä ja alkaa toimimaan.

Saattaisin ihan karjuakin, jos siihen on syytä. Jos minä käsken avata oven, ja lapsi alkaa mankumaan että "emmää nyt kun mää avasin viimeeks" niin kyllä naapurusto kuulee kun minä toistan käskyni

 

Pelit ja muut viihdykkeet jäis meilläkin pois. Tuo yhteishengen luominen vois olla kans hyvä juttu, tiukka keskustelu yhteisistä säännöistä joiden rikkomisesta seuraa mitä sovittekaan Lukemista voitte harjoitella yhdessä, etsikää kirja joka poikaa kiinnostaa. Ja muistakaa myös te vanhemmat lukea lapselle!

 

Pelit ja muut viihdykkeet jäis meilläkin pois. Tuo yhteishengen luominen vois olla kans hyvä juttu, tiukka keskustelu yhteisistä säännöistä joiden rikkomisesta seuraa mitä sovittekaan Lukemista voitte harjoitella yhdessä, etsikää kirja joka poikaa kiinnostaa. Ja muistakaa myös te vanhemmat lukea lapselle!

Poika lukee päivittäin meille jommallekummalle ääneen, on osa tätä tukiopetusta että nyt tokan luokan aikana saataisiin lukeminen ns automaattiseksi. Meneekin jo tosi hyvin. Ja iltaisin luetaan iltasatua useana iltana viikossa.

Tiukkoja keskusteluja on käyty, yhteishenkeä luotu... Siis me on tehty kaikki! Ja to jätkä vaan velmuilee. Välillä se voi olla pari viikkoa ihan ok, mutta sitten taas repee. Mä en käsitä mistä toi asenne johtuu. Vai voiko joku luonnostaan olla noin itsekäs ja laiska? Se on todella vahvasti sellainen kaikki, heti, mulle nyt lapsi, ja ei todellakaan ole oppinut siihen koska ei saa tahtoaan läpi mutta silti kaikkien näiden vuosien, opetusten, keskustelujen, huutojen ym jälkeen se vaan jaksaa yrittää.

 

Jos on asenteessa vikaa pitää ottaa kovat keinot käyttöön ja kitkeä huonot tavat heti. Meinaa jos poika vielä teini-iässäkin on asennevammanen niin sitten peli on menetetty. Nyt on muutama vuosi aikaa joten toimeen mars.

 

tsemppiä..ymmärrän tuskastumisesi, joskus tuntuu helpommalta tehdä toisen puolesta kuin taistella asiasta joka päivä. Mutta ole sinnikäs, kyllä se pian oppii ja huomaa että palvelu ei pelaa. Meillä myös 8 v poika joka helposti passuuttaa äitiään mutta isä onneksi pitää puoliani ja laittaa pojan todella tekemään itse ja huolehtii siitä että äidille todellakin pidetään ovea auki niinkuin kaikille muillekkin vanhemmille.

 

[QUOTE="mamma";25242683]Jos on asenteessa vikaa pitää ottaa kovat keinot käyttöön ja kitkeä huonot tavat heti. Meinaa jos poika vielä teini-iässäkin on asennevammanen niin sitten peli on menetetty. Nyt on muutama vuosi aikaa joten toimeen mars.[/QUOTE]

"toimi" ollut käytössä koko pojan eliniän!! Siksi mä ihmettelenkin kun sille ei vaan mene jakeluun! On turhauttavaa joka ikinen päivä käydä sen kanssa samat asiat läpi, suuttua samoista jutuista, ottaa ns luulot pois.... Kun musta tuntuu ettei se auta. Ehkä jopa pahentaa sitä kun poika kokee että hänelle huudetaan kokoajan ja ns mollataan kun hän ei osaa/on laiska. Joskus huomaan että poika on tosi surullinen jos vaikka nalkutan taas jostain mitä oli unohtanut, hölmöillyt tmv. Joskus mietin että jos se vaan on tuollainen, ettei se pahalla. Et se ei vaan tajua.

 

[QUOTE="Aapee";25242730]"toimi" ollut käytössä koko pojan eliniän!! Siksi mä ihmettelenkin kun sille ei vaan mene jakeluun! On turhauttavaa joka ikinen päivä käydä sen kanssa samat asiat läpi, suuttua samoista jutuista, ottaa ns luulot pois.... Kun musta tuntuu ettei se auta. Ehkä jopa pahentaa sitä kun poika kokee että hänelle huudetaan kokoajan ja ns mollataan kun hän ei osaa/on laiska. Joskus huomaan että poika on tosi surullinen jos vaikka nalkutan taas jostain mitä oli unohtanut, hölmöillyt tmv. Joskus mietin että jos se vaan on tuollainen, ettei se pahalla. Et se ei vaan tajua.[/QUOTE]


Tai siis tarkoitan jos siltä puuttuu joku ymmärrys... Et se on vaan vilkkaampi tyyppi... Ei kaikki lapset ole helppoja eikä niistä sellaisia saa. Et kun hänellä on meno päällä, se OIKEASTI unohtaa säännöt ym. Ei pahuuttaan vaan aivot vaan käy tavallaan yli.

 

Vaihda taktiikkaa. Selvästikkään nykyinen ei toimi. Ole viikko välinpitämätön ja sano pojalle että pyydä apua jos tarvitset. Toimisiko se?

 

[QUOTE="mamma";25242778]Vaihda taktiikkaa. Selvästikkään nykyinen ei toimi. Ole viikko välinpitämätön ja sano pojalle että pyydä apua jos tarvitset. Toimisiko se?[/QUOTE]


Done that. Tuo auttaa vaan siihen etten raivoa pojalle. Poika laittaa isommanveljensä tekee aamupalat yms itselleen aamuisin kun en ole kotona. Muuten elomme toki rauhoittuu kun en ns kyttää pojan tekemisiä eli odota häneltä tiettyjä juttuja. Ja jos olen välinpitämätön, eihän se opi taikka opettele yhtikäs mitään kun ei ole pakko. Se tosiaan pistää veljensä tekeen kaiken, avaa ovet, aamupalat, välipalat, koirien pissatus jos olen pyytänyt... Ja esikoinen on niin kiltti, liian kiltti että se tekee kun tää 8v tarpeeksi vinkuu.

 

[QUOTE="Aapee";25242754]Tai siis tarkoitan jos siltä puuttuu joku ymmärrys... Et se on vaan vilkkaampi tyyppi... Ei kaikki lapset ole helppoja eikä niistä sellaisia saa. Et kun hänellä on meno päällä, se OIKEASTI unohtaa säännöt ym. Ei pahuuttaan vaan aivot vaan käy tavallaan yli.[/QUOTE]

En ehkä ihan ymmärrä mitä tarkoitat mutta jos nykyinen taktiikka ei toimi se pitää vaihtaa ja jos uusikaan taktiikka ei toimi niin pitää vaihtaa kunnes oikea taktiikka löytyy.
Ja mitä niihin koulun psykologeihin tulee niin en ehkä ihan 100% luottaisi niihin. Meinaa jos psykologi toteaisi että poika tarvii avustajan esim kokeeksi niin se olisi kallista koululle joten voi olla että rehtori on sanonut että sellaista vaivaa ei voi olla että avustajaa tarvitaan. Yhdellä tutulla oli nimittäin näin ja saivat tapella todella kauan että poika sai sen mitä tarvitsi ja mitä koulu oli velvollinen järjestämään.

 

[QUOTE="Aapee";25242805]Done that. Tuo auttaa vaan siihen etten raivoa pojalle. Poika laittaa isommanveljensä tekee aamupalat yms itselleen aamuisin kun en ole kotona. Muuten elomme toki rauhoittuu kun en ns kyttää pojan tekemisiä eli odota häneltä tiettyjä juttuja. Ja jos olen välinpitämätön, eihän se opi taikka opettele yhtikäs mitään kun ei ole pakko. Se tosiaan pistää veljensä tekeen kaiken, avaa ovet, aamupalat, välipalat, koirien pissatus jos olen pyytänyt... Ja esikoinen on niin kiltti, liian kiltti että se tekee kun tää 8v tarpeeksi vinkuu.[/QUOTE]

Jaa... on vissiin vikaa sitten muissakin?? Kai se isovelikin joskus kyllästyy? Olisi hyvä jos keskenään selvittäisivät asiansa.

 

Kiitos kaikille kun jaksoitte lukea ja auttaa. Pitää vaihtaa taktiikkaa ja jutella uudelleen sen psykologin kanssa jos sille näyttää. Fiksu tuo poika minusta on, on vaan tosi laiska tekeen töitä oppimisen kanssa. Tai ylipäätään minkään kanssa... Välillä jaksan ihan ok tuon kanssa, mutta tänään olen ollut tosi väsy sen kanssa...

Mutta nyt painun sänkyyn miehen kainaloon kattoo kympin uutiset. Hyvää yötä

 

[QUOTE="mamma";25242826]Jaa... on vissiin vikaa sitten muissakin?? Kai se isovelikin joskus kyllästyy? Olisi hyvä jos keskenään selvittäisivät asiansa.[/QUOTE]


Juu kyllästyy ja joskus jopa raivoaa veljelleen... Ja olen tälle isommalle sanonut ettei suostu tän 8veen pompoteltavaksi, mutta se osaa vedellä oikeista naruista... Ikävää mutta näin se menee.

Mä mietin yks päivä että emme kukaan tekisi enää MITÄÄN tän 8veen hyväksi niin se oppis... Mutta tuskin sellaisella taktiikalla oppii muuta kuin että hänestä ei välitetä.

 

[QUOTE="Aapee";25242846]Juu kyllästyy ja joskus jopa raivoaa veljelleen... Ja olen tälle isommalle sanonut ettei suostu tän 8veen pompoteltavaksi, mutta se osaa vedellä oikeista naruista... Ikävää mutta näin se menee.

Mä mietin yks päivä että emme kukaan tekisi enää MITÄÄN tän 8veen hyväksi niin se oppis... Mutta tuskin sellaisella taktiikalla oppii muuta kuin että hänestä ei välitetä.[/QUOTE]
Pyh...selitätte miksi teette kuten teette, ja lapsi tajuaa kyllä että hänestä välitetään.

Jos ette tekisi enää mitään lapsen hyväksi, niin kauan kunnes hän ryhdistäytyy, niin ehkä hän oppisi sen että ei ole erityisasemassa. Sillä onhan hän selvästi nyt jonkinlaisessa erityisasemassa, hänellä on jostain syystä sellainen harhakuva että muut tehköön kaiken eikä hänen tarvitse tehdä mitään. Ja se asenne on pakko kitkeä pois ennen kun olette tosi lirissä...

 

[QUOTE="Aapee";25242754]Tai siis tarkoitan jos siltä puuttuu joku ymmärrys... Et se on vaan vilkkaampi tyyppi... Ei kaikki lapset ole helppoja eikä niistä sellaisia saa. Et kun hänellä on meno päällä, se OIKEASTI unohtaa säännöt ym. Ei pahuuttaan vaan aivot vaan käy tavallaan yli.[/QUOTE]

Mun mielestä toi kuulostaa lievältä ADHD:ltä. Enkä nyt tarkoita, että pojalle pitäisi tehdä diagnoosi tai edes tutkia, mutta voisit tutustua siihen, että miten ADHD-lapsia "käsitellään". Voisit ehkä saada jonkun uuden idean.

Ja ihan varmasti 8-vuotias ei ole ilkeyttään hankala!

 

No mistä se lapsi tykkää? Pleikkarista, tietokoneesta, telkkarista, puhelimesta, jalkapallon peluusta isän kanssa, leipomisesta äidin kanssa? Teette taulukon hommista, joita toivoisit lapsen tekevän, vaikkapa roskien vieminen ja takin laitto naulakkoon. Jokaisesta tehdystä työstä saa "ostettua" aikaa siihen pitämäänsä hommaan, isommista hommista enemmän ja pienemmistä vähemmän. Eli kun pyydät viemään roskat ja poika tekee sen, saa hän 10min pleikkariaikaa jne. Ts. kannustusta ja porkkanaa kepin sijaan.

 

[QUOTE="vieras";25243280]Mun mielestä toi kuulostaa lievältä ADHD:ltä. Enkä nyt tarkoita, että pojalle pitäisi tehdä diagnoosi tai edes tutkia, mutta voisit tutustua siihen, että miten ADHD-lapsia "käsitellään". Voisit ehkä saada jonkun uuden idean.

Ja ihan varmasti 8-vuotias ei ole ilkeyttään hankala![/QUOTE]

Mä olen aikanaan epäillyt sillä jotain adhd juttua tmv. Se on aina ollut villi, hyvin hyvin hyvin omapäinen ja paaaaaljon haastavampi tapaus kuin muut lapset joita tiedän ja tunnen.