peukalon imeminen

Meillä on 2,5-vuotias poika, joka on vauvasta lähtien imenyt peukaloa. Tuttia ei ole koskaan huolinutkaan. Hammaslääkäri sanoi tarkastuksessa vähän aikaa sitten, että hampaissa näkyy jo vähän vinoon kasvua. Nyt sitten on koetettu saada poikaa luopumaan peukalon imemisestä, mutta se ei olekaan niin helppoa :\| . Olemme yrittäneet muistuttaa asiasta ja laittaneet välillä sen vuoksi laastarin peukaloon. Muutaman viikon tepsi, mutta nyt poika ei kuuntele pyyntöjä eikä käskyjä ja ottaa laastarin pois vähän ajan päästä. Onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia ja mikä auttaisi tilanteeseen? Kiitos etukäteen!

 

Meillä tyttö täyttää juuri kaksi vuotta ja sama tilanne.
Vinkkejä kaivataan täälläkin...
Meinasin että jos kokeilisi kynneliä ja neuvolassa kertoi että voisi hieroa valkosipulia niin ei tee mieli laittaa peukkua suuhun...
Kun kuopus syntyi alkoi enemmän lutkuttaan peukaloa, oli jo vähentytnyt nukkumahommiin.

 

Meillä kans on sama tilanne (luultavasti) edessä.Kuopus syö vain ja ainoastaan peukoloa ja tietenkin rintaa... Mikään tutti ei kelpaa ikää on nyt rapiat 6 kk ja peukalo näkyy menenvän aika liukkaasti suuhun. Kaikki sanoo et eikö oo tuttia kun peukalo on suus mut minkäs teet kun ei kelpaa niin ei. Keinoja on kokeiltu vaikka mitä....

 

moro! toi peukun imemisen lopettaminen on tosi vaikee homma!!! meillä esikoinen helmikuus täytti 6v. ja edelleen ku väsyttää peukku menee suuhun! kaikki keinot on käytetty kynnelistä lähtien! no sitte viimeistään ku raudat laitetaan se jää!(toivottavasti) tutista luopuminen on paljo helpompaa ku peukku! :\|

 

Meidän poika tällä hetkellä 10 v. aloitti peukun imemisen heti synnyttyään. Kaikki mahdolliset tutit kokeiltiin - ei kelvannut. Ulkona ei voinut nukuttaa kuin kesällä kun ei saanut peukkua suuhun (käsineet). Nukuttiin siis sisällä mutta onneksi hyvin. On kokeiltu kynneliä, sinappia, laastaria, "töllö" yäksi sormeen ja ties mitä. Mikään ei ole auttanut. Vieläkin väsyessään tai pahoittaessaan mielensä menee peukku suuhun. Vain kotona - ei "julkisesti", sen verran jo tapaansa häpeää. Hampaat ovat vinossa, ei kuitenkaan tarvetta rautoihin kuulemma. Jo ajat sitten olen antanut periksi - kaipa tuo tapa loppuu joskus. Vanhempi poika meillä puree kynsiään ja itse tuhoan lyijykynien päitä vieläkin joten tapansa kullakin. Nuorimmaiseni (1 v 2kk) yritti myös aloittaa peukkuilun n. 3 kk iässä. Sinnikkäästi tuttia tarjoamalla sain hänet oppimaan "tutille".
Toisinaan huomaan kuitenkin,että peukku on hiipinyt suuhun...Nyt on sitten jo sanottu että pitäisi vieroittaa tutista - voitte arvata vieroitanko...parempi kai se tutti kuitenkin on kuin peukalo...Tsemppiä kaikille "peukaloisille"! :flower:

 

Hui...
Olisko kellään "positiivisia" kokemuksia peukun syömisestä..?
Siis että olisi luopunut siitä hiukan nuorempana...
Vai onko kaikilla mennyt peukku-homma noin pitkälle... :$

 

mä voin tähän sanoa vain omakohtaisen kokemuksen eli pakko syöttäkää se tutti lapsillenne, multa jäi peukun imeminen pois vasta rippikouluiässä kun sen itte osasin lopettaa... :snotty:

 

Hei vaan hei!! :wave:

Peukkuvierotus on meneillää täälläkin, tyttö on 2v.3kk. Aina, kun tarvii lohtua tai on väsynyt, hän hakee unipehmonsa ja silloin myös peukku menee suuhun. No, ehkä sen peukuttelun sais loppumaan jos ei antais unipehmoa, mutta enhän mie sitä raaski ottaa pois millään. Tässä oli jo "parempi" vaihe välissä, mutta nyt tuntuu, että on taas menty takapakkia. Mutta kassellaan, jos sitkeys vaikka palkittaisi, periks en ainakaan vielä ole valmis antamaan!

 

Yksi kaveri just kerto, että oli ostanu Mavalan-merkkistä ainetta ja laittanu sitä tytön peukkuun joka toinen päivä ja kas, peukun imeminen on vähentynyt. En tiedä onko toi Mavalan verrattavissa kynneliin, mutta kannattaa kattella kun käy kaupassa mitä siinä sanotaan.

Niin ja onhan se tuttikin niin lutusen näköinen pikkusen suussa, mutta kyllä minä silti ajattelin kesällä luopua siitä ja viedä pojan tutit yhdessä vaikkapa Korkesaaren eläinvauvoille. Tänään näin puistossa yhden varmaan nelivuotaiaan tytön tutti suussa ja kyllä on varmaan vaikeaa luopua tutista jos liian kauan sitä syö. Mitä nopeammin riuhtasee irti sitä helpompaa se on. Tsemppiä kaikille!

 

Niin olis kyllä kiva tietää onko kaikista vauvana peukaloa imeneestä tullut myös isompana peukuttaja... <Onko toivoa meillä ollenkaan et peukku unohtus...
Mitenkähän meidän poijalle 6kk auttaisi valkosipulin hierominen? Olisko kokeilemisen arvoinen keino? Tuttia ei kyllä kelpaa ei sit millään ei se meillä kelvannut pienenäkään. yökkäsi vaan hirveesti kun yritti laittaa... en tiijä olisiko pitäny vaan pakko syöttää.......... mielestäni ei kyllä sekään olis onnistanu.

 

Meillä neiti luopui ( joutui luopumaan) peukun imemisestä n.2-vuotiaana ja me laitettiin ensin kynneliä joka tehosi jonkun aikaa. Sen jälkeen kiedottiin käsi nukkumaan mennessä (meillä tyttö ei syönyt peukkua kuin nukkuessaan) ns.unirättiin jota oli lupa maistella. Neiti tyytyi siihen ja muutaman viikon päästä heitti rätin pois mutta ei laittanut peukkua suuhun.

 

Tuo muuten vois meillä jo alkaa onnistaa. Olen huomannut et väliin ku harso jää lähelle niin sekin menee käden mukana suuhun. Päivisin pystyn aika hyvin pitään peukun pois mut öisin ( syö 1 x yö) herään aamupuoleen hirveeseen lutkutukseen.... jos sais laitettuu käden niin et harso olis sen ympäsillä... mietitään kiitti vinkistä :flower:

 

Hep, täällä aika hyvin toistaseksi toiminut tuo ns.kynneli.
Nykyään nimellä stop&grow.
On sellainen pieni pullo, roll-on systeemillä.
Pystyy peseen sitten yöksi pois, mutta tänään ei enää nukkuessa laittanut peukkua suuhun.
Aloitettiin tämä kynnelin laitto torstaina.
Kun peukku menee suuhun, sanon että äiti laittaa siihen lääkettä, ja tyttö kehuukin että, "joo, hapalaa" tarkoittaa siis että lääke on hapanta.
Sitten sitä laitetaan ja ei mene peukku suuhun
Toivon todella että ei olisi vain joku alun läpihuutojuttu...
Suosittelen isommilla lapsilla kokeileen.

 

Meillä tyttö täytti juuri 8. Peukku ollut vauvasta asti. Hampaat vinot ja rautoja ei kuulemma laiteta ennen kun peukku jää pois. Kaikki on kokeiltu, uhkailu, kiristys, ja lahjonta, kynneli, lapaset ja laastarit.

Nyt reilu viikko sitten tyttö itse oma-aloittesesti sanoi että haluaisi päästä siitä eroon, kokeiltiin kynneliä taas, tällä kertaa se auttoi päivällä, mutta ei yöllä, tottui parissa yössä makuun. Ja nyt on ollut ohuet hanskat yöllä kädessä, päivisin peukku on pysynyt jo tahdon voimalla pois suusta. Hanskat näyttäisi auttavan, mutta yhtenä yönä oli unissaan ottanut hanskan pois. Lupasin että kun varmasti on peukku jäänyt pois marssimme kultasepänliikkeeseen ja laitamme korvakorut ja ostamme sormuksen. Eli hyvältä näytää tässä vaiheessa..

Kuopuksen kanssa opetin pakolla tutin vauvana ja pidinn lapasia kädessä niin pitkään että oppi sitä syömään..

 

:flower: Olenpas vastannut tähän kysymykseen jo monen monta kertaa. Ilen syönyt 12 vuotta peukaloa... EI VINOT HAMPAAT, EI RAUTOJA, EI VIKAA PEUKUSSA.. eikä muuallakaan..heh..
Eli ei se tarkota aina et olis jotenki tosi kauheeta ja katastrofaalista, jos lapsi sitä peukkua imee, jos esim vanhemmilla ei ole ollut ongelmia vinojen hampaiden kanssa, mä ainakin toivoin et mun lapsista joku olis syöny peukkua, sekun on aina mukana, ei huku yölläkään..
Ne hammashoitajat maalaa turhan usein "piruja seinille", mulla ainaki on pinna palanu niiden kans monta kertaa. Peukut on jääny ja lapsiltani tutit, ku siihen on sopiva aika. :flower:

 

Eräs keino on laittaa kynneliä kynteen..
tiedän tapauksen missä tepsi 4vuotiaalle,sanoi vain että "äiti miksi et kertonut että tämä on pahaa!?"
ja lopetti imemisen..

 

Nostellaans tälläistä vanhaa peukkuketjua..

Onko kenelläkään onnistumistarinaa peukalosta vieroituksesta?

Meidän 14kk tyttö vaihtoi tutin peukaloon n. 9kk iässä. Siihen asti tutti oli käytössä vain nukahtaessa. Nykyään peukun imeminen on vain kiihtynyt, livahtaa aina suuhun kun väsyttää, paha mieli, kolhii itseään tms. Yritin tuputtaa tuttia tilalle mutta lentää kaaressa suusta ja peukku menee tilalle.

Onko kenenkään taapero lopettanut itsekseen? Jos, niin missä iässä?
Apu-va...

 

Minäkin olisin kiinnostunut kuulemaan onnistuneita tarinoita. Meillä ei tytöllä tosin ole peukalo, vaan keskisormi ja nimetön, ne mitkä ajautuu suuhun aina lohdutuksen tarpeessa, väsyneenä tai muuten vaan. Tutti on myös käytössä. Mutta jos tuttia ei näkyvissä, niin sitten sormet. Monesti vaihdan sormet tuttiin, mielellään suostuu vaihtoon, onhan sitten taas kaksi kättä vapaana tekemisiin. Ikää hänellä 1v5kk ja nämä kaksi sormea ollut käytössä jo aika pienestä asti, mutta tuntuu että imemisen tarve tai mikä se nyt onkaan, kiihtyy vaan ja tutti tai sormet löytyy suusta aina vaan useammin. Onkohan tuo ikään kuuluvaa, ohimenevää, vai mikähän kyseessä. Lisätietona se, että tyttö on ollut nyt muutaman kuukauden hoidossa muutamana päivänä viikossa. Voikohan hoitoonmenoon liittyvät eroahdistukset lisätä imemisen tarvetta?