Pidetäänkö monilapsisen perheen lapsista hyvää huolta?

Tällainen kerjää-verta-nenästä kysymys tässä.

Eli monilapsiset perheet (määritelkää itse monilapsinen perhe): kiinnitetäänkö lasten turvallisuuteen yhtä paljon huomiota kuin pienemmissä perheissä? Mielipiteitä, kokemuksia?

Meillä on naapurustossa 9- lapsinen perhe, jonka 2-vuotias lapsi leikkii tien vieressä olevassa pihassa (n. 6 metriaä ajotielle, välissä ei aitaa) ilman aikuisten tai isompien sisarusten valvontaa ja perheen 5-vuotias poika ajelee kyseisellä ajotiellä polkupyörällään ilman kypärää ja ilman aikuisia lähistöllä.

Otantani on siis tasan 1 moilapsinen perhe ja lukuisia pienempä perheitä.

 

Väitän että meillä ainakin otetaan. Kuusi lasta siis meillä. Vaikka suojattu piha, ei tod 2 vee ole ilman valvontaa pihalla.

 

[QUOTE="sally";24849202]Väitän että meillä ainakin otetaan. Kuusi lasta siis meillä. Vaikka suojattu piha, ei tod 2 vee ole ilman valvontaa pihalla.[/QUOTE]

piti siis sanoa että pidetään hyvää huolta, ei siis otetaan

 

No sanoisin että ei pidetä. Ne monen lapsen äidit määrittelee sen kokemukseksi, naureskellen toteavat, että kyllä hekin esikoisen perässä aikoinaan menivät, mutta ei enää viitsi ja hengissä kaikki ovat. Juuuuh. Toistaiseksi. Itse kyllä jään ihan siitä syystä kaksilapsiseksi, että haluan jaksaa hoitaa ja huoltaa molemmat lapseni kuin kasan kultaa ja timantteja. Jos joskus höllään asennettani niin paljon, että kaksivuotiaani juoksee leipävetsi kädessään nelivuotiaan perässä, niin lapset multa äkkiä pois.

 

Eipä tuolla taida olla perhekoon kanssa mitään tekemistä. Ainakin meidän naapurustossa pienet lapset huitelee yksin pitkin pihoja ja teitä ihan perhekoosta riippumatta.

 

Meillä on viisi lasta, pienin on 2v eikä todellakaan ole ilman valvontaa pihalla, pyöräilykypäröistä mä olen supertarkka ja aika nipo ja hysteerinen muutenkin.
Toisaaltaan tiedän 1-lapsisen perheen jossa jo 3v jätettiin yksin kotiin ja 2-lapsisen perheen jonka 1,5v on ulkosalla 3-vuotiaan vahdittavana. Tiedän myös monia alakouluikäisiä pienten perheiden lapsia jotka kesällä olivat yksin uimarannalla, itse en päästänyt 13-vuotiastakaan ilman aikuista (tässä mä kyllä oon supernipo kun yksi läheinen ihminen hukkunut).

Pointti oli vaan se ettei se lapsista huolehtiminen ole lapsiluvusta kiinni.

 

Pointti oli vaan se ettei se lapsista huolehtiminen ole lapsiluvusta kiinni.

Samaa mieltä!

 

Totta kai pidetään hyvää huolta. Kaikkien turvallisuudesta huolehditaan,jokaisen asia on tärkeä ja jokainen saa sen mitä tarvitsee.
Kuitenkin, väitän että kokemus tuo varmuutta siinä määrin että ihan joka pikku jutusta ei tehdä asiaa.
Esim. siinä missä esikoisen ensimmäiset kauppareissut mentiin täristen ja sormia purren, kuopus saa "luoton" että kaikki sujuu kyllä.
Koska fakta on se että vaikka kuinka hätäilet ja täriset, niitä lapsia ei voi kuplaan kääriä (tällä en tarkoita heitteille jättöä enkä "kyllä ne pärjää,isot ihmiset" mentaliteettia) vaikka toki meistä jokainen niin joskus haluaisi tehdä.

 

Hyvä kuulla että mainitsemani esimerkit ovat muidenkin (jopa monilapsisten perheiden vanhempien ) mielestä pöyristyttäviä.

 

meillä on neljä lasta ja 11v ja 13v eivät saa esim. olla keskenään yötä kotona, 3v ja 5v ulkoilevat valvotusta. Oon supernipo turvaistumista, turvavöistä ja kypäristä pyöräillessä/luistellessa
Naapurissa myös neljä lasta ja siellä 6v hoitaa yksin kotona 3v ja 1v pikkusisaruksiaan (ei nyt sentään koko päivää, mut kun vanhemmat käy kaupassa, kylässä, lenkillä tms.), lapset aloittaa yksin ulkoilun alle 2v, autossa ei tartte turvavöitä, eikä pyöräillessä kypärää...
Eli enemmänkin varmaan perheen ideologiasta kun lapsimäärästä kiinni!

 

Eipä tuolla taida olla perhekoon kanssa mitään tekemistä. Ainakin meidän naapurustossa pienet lapset huitelee yksin pitkin pihoja ja teitä ihan perhekoosta riippumatta.

Peesi tälle!

Meillä kuusi, ja tasan tarkkaan hoidamme heitä kuin kasan kultaa ja timantteja :heart: