Pienenä keskosena syntyneen kehityksen seuranta leikki-iässä. Onko hyötyä vai pelkkää turhaa tutkimista???

Onko mielestäsi ollut lapsellesi hyötyä, että häntä on tutkittu vielä leikki-ikäisenä, vaikka itse et ole mistään lapsesi kehityksessä ollut huolissasi? Onko tutkimuksissa todettu jotain ongelmaa, johon lapsi olisi sitten saanut myös korjaavaa apua?
En haluaisi, että lastani tutkittaisiin ja diagnosoitaisiin pelkästä tutkimisen ilosta, jos lapsen tutkimuksissa mahdollisesti todettaville yksillöllisille piirteille ja lieville poikkeavuuksille ei sitten mitään kuitenkaan tehtäisi. Eihän täysi-ikäisinä syntyneitäkään tutkita etukäteen vaan ainoastaan jos tulee jotain huolta oppimiseen, käyttäytymiseen tms. liittyen. Meillä päin tutkivalla taholla tutkimuksiin melkein pakotetaan...Miksi?++

 

Hei =)!

Meillä on huonokuntoisena pikkukeskosena syntynyt poika, ja "kontrollit" lopetettiin kun poika alkoi kävelemään (n. 1v4kk), sitten oli ohjelmassa pelkkä neuvola seuranta.
Näin jälkikäteen olisin kyllä toivonut jonkunlaista "tarkkailua", koska itselläni ei ollut aikaisempaa kokemusta lapsista, ja "ongelmia" alkoi pikkuhiljaa esiintyä, eikä kukaan ottanut kuuleviin korviinsa puheitani, että musta kaikki ei nyt mene ihan normaalisti.
Vasta 5-v neuvolassa herättiin, että juu, kaikki ei ehkä olekkaan ihan ok... ja tuloksena oli 6v:na dg. lapsuusiän autismi. Eihän tästä nyt sikäli mitään varsinaista haittaa koitunut, mutta kuntoutus olis vaan alkanut aikaisemmin... ja olis se tietysti ollut helpompi ymmärtää jo alun perin ko. lapsen käytöstä =)!

 

Meillä ei ole kokemusta keskosten seurannasta, mutta täysikäisenä syntyneiden seurannasta kylläkin. Tarpeen mukaa täysikäisiäkin seurataan eikä vain keskosia. Eikä kaikkia keskosiakaan seurata, ei ainakaan niitä lievimpiä tapauksia.

Mielestäni seuranta on hyvä asia, koska välttämättä ongelmakohtia ei itse huomaa. En kokenut seurantaa mitenkään ikävänä asiana. Puheenkehitys oli suht hidasta, joten oli hyvä, että asiantuntijat olivat mukana seurannassa - neuvolan seurantaa en pidä kovinkaan luotettavana enkä riittävänä. Meillä seuranta lopetettiin 4-vuotiaana sairaalan vaihtuessa. Uuden sairaalan lääkärin mielestä seuranta ei ollut enää tarpeen.

Kouluiässä oli ongelmia ja silloin tuntui, että olisi ollut kiva, jos olisi ollut vielä mahdollisuus seurantaan. Opettajan mielestä mitään ongelmia ei ollut, mutta minusta itsestäni tuntui, ettei kaikki ollut kohdallaan. Koulu on saatu sujumaan, mutta se on vaatinut sen, että itse olen opettanut lasta. Koulussa oppi ei ole mennyt perille saakka. Ehkäpä kyse lapsen kohdalla on jostain lievistä ongelmista, mutta niin hankalaa ei ole ollut, että olisi tarvinnut lähteä hakemaan apua.

 

Meiän poika syntyi "vain" 5 viikkoa etuajassa, mutta silti käydään seurannoissa. Kun kysyin, että miten kauan nämä seurannat jatkuvat, miulle sanottiin ympäripyöreästi, että niin kauan kun on aihetta ja ainakin eka vuosi. Käydään lastenpolilla ja fysioterapiassa.
Itse en ole huomannu poitsussa mitään erityistä, miusta kehittyy ihan ikäistensä kanssa samaan tahtiin. Poika on nyt 3kk.