Pienet lapset ja opiskelu?

Haaveilen välillä opiskelusta. Sosiaali ala kiinnostaa mutta meillä pieniä lapsia kolme. Nuorin vuosikas ja vanhin 4 vuotta. Jutussa siis mietityttää miten jaksaisi opiskella kun pienet vievät vielä paljon aikaa... Kotiäitinä viihdyn mutta välillä iskee se huoli ja hätä kun ei ole töitä odottamassa ja pitäisi hommata uusi ammatti.
Onko kukaan tehnyt sen päätöksen että lähtenyt opintielle? Kokemuksia haluaisin kuulla. Omat tunteet vellovat niin ristiriitaisissa tunnelmissa. Hyvä olisi ehkä odottaa kun nuorin kaksi vuotta. Mutta iskee ja pukkaa jo nyt vauva kuumetta. Miehen kanssa puhuttu 4-5 pesueesta... Tässä kyllä voisi välillä saada alan paperit kouraankin. Tai lähteä edes siitä valintakokeesta jos sinne edes pääsee niin sehän se selventää asiaa... No kumma kun kirjoittelu auttaa jo aukaisemaan kysymyksiä Noh kommentteja kiitos kaipaan!

 

No meillä ei ole vielä lapsia, mutta esikoinen tulossa maaliskuussa ja mulla alkoi just sosionomin opinnot. Kyllä mä oon aatellut että niistä selviää lapsenkin kanssa (olen vuoden pois eli jatkan tammikuussa 2010 taas koulua ) koska mies voi hoitaa sen hetken kun läksyjä pitää tehdä ja hoidossa on sitten koulupäivän ajan.
Ammattikorkeassa ja yliopistossa voi jo itekkin vaikuttaa vähän suoritettavien kurssien määrään, mä jätän sitten osan pois jos tuntuu liian rankalta. Pääasia, että saa sen opintotukeen vaadittavan määrän kasaan..

 

mulla lapsi oli 2v ku lähin opiskeleen lähihoitajaksi ( oon yksinhuoltaja),rankkaahan se välissä kyllä oli, illala laiton lapsukaisen kaheksalta nukkumaan et kerkesin tekeen tehtäviä ja niitä teinki sit yömyöhään ja kroppa alkoki laittaan sit vastaan. mutta paperit sain käteen ihan ajallaan vaikka välissä vaihdoin paikkakuntaa ja koulua. helpottaa kyllä paljon jos siinä on toinen osapuoli et voi niitä lapsia sitten katsoa että saisit tehä tehtävät ajoissa päivällä, valvomista en voi suositella