Pieniä äitejä???

Onko täällä ketään muita pieniä äitejä, alle 155cm? Itse olen 153,5cm/38kg eli aika kirppu...
Miten teihin noin niinkuin yleensä suhtaudutaan? Kattooko monet ettei tuo voi olla noiden lapsien äiti? Itse olen nimittäin törmännyt useasti tähän, että minua katsotaan kovastikin nenänvartta pitkin kun kuljen kahden lapseni kanssa. Usein saan kuulla että "miten nuorena oikein olet esikoisen saanut kun et vielä itsekkään ole aikuinen", monesti olen vierestä kuunnellut kun supatellaan et mikähän teiniäiti tuokin on :\| teiniäiti joo, esikoisen sain 22v. Olen kai sitten kovin nuoren näköinen :whistle:
 
Kaabe
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.09.2006 klo 08:19 Siri kirjoitti:
Olen 151cm pitkä. Odottelemme esikoista. Siispä kysyisin teiltä muut pienikokoiset äidit onko lapsenne olleet ns. normaali kokoisia syntyessään?
Olen 155cm ja lapset ovat olleet normaalikokoisia. Pojat olivat melkein nelikiloisia syntyessään..
 
Kaksi ensimmäistä painoivat 2245g(34+1) ja 2670g(36+2). Kolmas sitten antoi odottaa itseään ja meni yliaikaiseksi, suurin pelkoni oli että kasvaa hirmuiseksi, mutta painoi 3380g. Ei se pituus vaikuta synnytykseen vaan lantion koko. Minulle ei tullut yhtään tikkiä kolmesta synnytyksestä
 
hkn81 harmaana
täällä yksi pieni äiti lisää =) pituutta 153cm. olen lisäksi nuorennäköinen ja saan välillä oudoksuvia katseita kun kuljen lapsen kanssa, kait luulevat teiniäidiksi.. Niin ja lapsi oli isokokoinen syntyessään, pikkuisen vajaa nelikiloinen :whistle:
 
Tasku Venus
mä olen myös 150 cm. äiti en vielä ole, mutta toivottavasti pian. :)
tuli muuten mieleen, että mites teillä muilla tuo synnytys on sujunut?
onko tämä pienuus siihen vaikuttanut? :eek:
 
tyttö oli syntyessään 49cm ja 3048g, eli ihan normi mitoissa. ikäisiään ehkä pienempi mutta ite olin vielä pienempi. synnytys sujui normaalisti, kävin kyllä synnytystapa-arvioinnissa pituuteni takia mutta ei ollu mitään minkätakia ei olisi voinut tulla alakautta
 
Kiva, onhan täällä muitakin pieniä äitejä :D

Minulla on ollut kaksi ihan normaalikokoista vauvaa syntyessä, molemmat noin kolme kiloisia ja 50cm pitkiä, ja alakautta molemmat olen synnyttänyt ja tämä kakkonen tuli vielä perätilassa.. Synnytyksen kanssa ei kyllä ollut mitään ongelmia ;)
 
Kiva, onhan täällä muitakin pieniä äitejä :D

Minulla on ollut kaksi ihan normaalikokoista vauvaa syntyessä, molemmat noin kolme kiloisia ja 50cm pitkiä, ja alakautta molemmat olen synnyttänyt ja tämä kakkonen tuli vielä perätilassa.. Synnytyksen kanssa ei kyllä ollut mitään ongelmia ;)
 
my selene
olen 155 cm pitkä ja näytän varmaan teiniäidiltä. olen kyllä nuori , 22v ja kolme lasta olen saanu. lapset ovat kaikki olleet normaalikokoset; 3750g, 3560 g ja nuorin 3600 g ja kaikki 50 cm pitkiä. synnytykset menneet hienosti. odotukset vaatineet osansa. selkä ollu tosi huonossa kunnossa.

tuleehan joskus niitä katseita ja huokauksia mutta ei se mitään.. =)

my selene ja tyttölauma; Emma 4v, Alva 3v ja Mai 3 kk :heart:
 
mamaria
minä olen peräti niinkin pitkä kuin 160cm. :p

Kyllä minäkin saan julkisesti kulkiessani osakseni katseita tyyliin "siinä taas yksi vahinkojen teiniäiti". varsinkin kun on vatsa nyt kolmatta pystyssä ja lapset on melkein viis ja melkein kaks.

esikko on vielä niin isokin ikäisekseen, että taitavat ajatella että olin jotain 15 hänet saadessani. vaikka silloin olin kyllä vielä ihan neitsyt :p esikkoni sain kuukautta vailla 20v.nä niin että just ja just saatan teini-äidiksi siinä lukeutua.
silloin kun esikko oli 2v tuli mulla koulussa keittäjän kans puhetta lapsesta ja se ihmetteli että miten mulla voi olla niin vanha lapsi :eek: näytin kuulema ihan 17 vuotiaalta. se on nää hyvät geenit. 4-kymppisenä saa niistä sit iloita, nyt niistä on vain tuskaa.. :p
 
Vähän meen aloittajan pituusrajan yli, 155.8cm. Muttä pätkä oon. Ja nuoren näköinen! Ja kyllä saan osakseni pitkiä katseita, vaikka olin 23, kun esikoiseni synty (nyt 2-vuotias).

Onkos muilla pituuden kanssa ongelmia ihan arkielämässä. Mulla ärsyttää, kun mihinkään en yllä! Ja tyttöä raskas jo pitää sylissä, tai nostaa kaupan kärryihin, varsinkin kun uhmaikänen pistää kaikin voimin hanttiin. Jne jne. Ja mulla kyllä ärsyttää sekin että ulkonäköni ja pienuuden vuoksi mua monesti kohdellaan tosi kakaramaisesti.
 
Kaabe
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.09.2006 klo 11:11 H-E-P-P-U-L-I kirjoitti:
Vähän meen aloittajan pituusrajan yli, 155.8cm. Muttä pätkä oon. Ja nuoren näköinen! Ja kyllä saan osakseni pitkiä katseita, vaikka olin 23, kun esikoiseni synty (nyt 2-vuotias).

Onkos muilla pituuden kanssa ongelmia ihan arkielämässä. Mulla ärsyttää, kun mihinkään en yllä! Ja tyttöä raskas jo pitää sylissä, tai nostaa kaupan kärryihin, varsinkin kun uhmaikänen pistää kaikin voimin hanttiin. Jne jne. Ja mulla kyllä ärsyttää sekin että ulkonäköni ja pienuuden vuoksi mua monesti kohdellaan tosi kakaramaisesti.
Eikä ole yhtään "lapsiolo" kun yrittää nähdä niiden julmetun korkeiden (missä on vauvakaukalo) ostoskärryjen takaa jotakin.. Silloin sitä vasta tuntee itsensä pieneksi :whistle:
 
mamma04
Joo ei tosiaankaan kokoon kato synnyttämisen onnistuminen moni tuttuni ovat 150 - 155 pitkiä ja hienosti on tullut niin pienet kun isotkin vauvat..Itse olen 162cm ja en pysty synnyttämään alakautta yli 3 kilosta eli lantiosta se on kiinni ei koosta... =) =) =) eli eikun vaan rohkeasti kaikki "pienetkin" synnyttämään ja antakee vaan meidän suurten kattoa oudosti kun kerran luullaan olevamma niin aikuisia ja isoja =) =) =) Lykkyä pyttyyn kaikille :D
 
minä olen 158cm ja paino (oli..) 47kg.Olen aika nuoren näköinen,24v kun esikoinen syntyi ja kyllä ihmiset tuijottivat kun olin raskaana....Poika oli 47cm ja 2690g kun syntyi vk 36+2.Ja nyt saan jatkuvasti kuulla että eihän lapsi voi saada lapsia!Eilen kävi niin että tuntematon ihminen kysyi että onko toi oikeasti SUN lapsi. :/
 
Itse olen 154,5 cm, 21 vuotias ja odotan esikoistani. Kyllä huomaa kaduilla kun ihmiset katsoo välillä ihmeissään ja välillä säälivästi "näitä teiniäitejä".... :(

En ole ajatellutkaan, että kokoni vaikuttaisi jotenkin raskauteen tai synnytykseen! Tietysti mulla on esimerkiks selkä ollut todella huonossa kunnossa ihan koko raskauden ajan, mutta niin se voi olla isommillakin synnyttäjillä.

Ihan arkielämässä pituus tosiaan tulee vastaan välillä... Esimerkiksi nykyisen asuntomme postilaatikkoa tyhjentäessäni joudun hyppäämään, että näen onko laatikko tosiaan jo tyhjä. :LOL: Ja kaupoissa ei aina yllä ottaa hyllyiltä kaikkea.

Hyvä sanonta ihmisille onkin: "Pituutta on tarpeeksi niin kauan kuin jalat yltää maahan." =)

-Johanna+pikkuinen rv 32
 

[/quote]

Eikä ole yhtään "lapsiolo" kun yrittää nähdä niiden julmetun korkeiden (missä on vauvakaukalo) ostoskärryjen takaa jotakin.. Silloin sitä vasta tuntee itsensä pieneksi :whistle:

[/quote]
tuttu tunne, muutaman kerran olen törmäillyt ja nyt pistän miehen siihen hommaan :LOL:
tosta nuoreksi luulemisesta...yks kerta oli äitini kanssa (joka saman pituinen ku minä(150) kaupassa ja ite olin masu pystyssä uksi eukko katto hyyyvin pitkään ja arvostelevasti. luuli kai että pikkusisko raukka vahingossa pamahtanu paksuksi...meitä äidin kanssa monasti luultu sisaruksiksi, äiti 20v. vanhempi! \|O
 
Terracotta
Kiva lukea teidän kannustavista kokemuksista.
Ite 158 senttisenä ja 53 kilosena oon jo etukäteen jännittäny, miten mahollinen raskaus ja synnytys tulis sujumaan (vielä en siis edes odota, mutta jonkinlaista kuumeilua kai jo on, kun täällä pyörin ;) ). Mutta tosiaan, enemmänhän se lantion ahtaus asiaan vaikuttaa! =)
 
Moi!

Itse olen 140 cm ja painoa jotakuinkin 60 kiloa. Kyllähän tuolla kylilä katsellaan, kun olen mieheni ja lapsen kanssa liikenteessä. Ehkä katseisiin vaikuttaa myös se, että pukeudun lippalakkiin ja huppariin. Eli kaukaa katsottuna minua ei välttämättä tunnista naispuoleiseksi ihmiseksi.

Tyttö syntyi keisarinleikkaukselle, koska lantio on ahdas. Sairaalassa oltiin minulle todella ystävällisiä. Minulle hankittiin stepperi lainaan, että yletyin altaalle pesemään lasta.

Tyttö oli syntyessään 2405 grammaa ja pituutta oli 44,5 cm. Mieltäni lämmitti erityisesti lääkärin kommentti lopputarkastuksessa: "Äidille mittatilaustyönä tehty vauva". Samoin synnytystapa arvion tehnyt lääkäri totesi: "En minä mitään isoa lasta odottanutkaan."

Saavat ihmiset katsella. Eniten satuttavat teini-ikäisten kommentit. Onneksi olen niiltä onnistunut sulkemaan korvani.

Mukavaa jatkoa kaikille!
 
Heivaan kaikille =) Tosi kiva lukea muittenkin kokemuksia ja kuulla etten olekaan ainut joka tällaista saa kuulla ja kokea ;)

Viimeisin kommentti tuli minulle hiljattain junalippua ostaessani asemalla, minulla oli molemmat lapseni mukana, lipunmyyjä kysyi minulta ihan pokkana että kai se laitetaan sinulle se lastenlippu (alle 17v.), heh :D siinä ei enää pokka oikein kestänyt vaan oli ihan pakko nauraa.. Kyllähän minä voin lipun ostaa puoleen hintaan, tottakai, jos he tahtoovat sen tällaselle kaksvitoselle välttämättä myydä :D

Kaupassa jotkin tavarat tahtoo tosiaan olla turhan korkealla! Kotona myös saa leikkiä apinaa jos tahtoo kaappien ylemmiltä hyllyiltä mitään.

Onko teidän miehet kuinka pitkiä? Minun mieheni on 186cm eli taidamme olla aika hupaisa näky :D Esikoinen on jo nyt aika pitkä ikäisekseen (vajaa kolmevuotias), ei taida tulla ainakaan äitiinsä toisin kuin tämä kakkonen :)

Oikein mukavaa syksyä kaikille!!
 

Yhteistyössä