Pienikokoinen poika

Meidän 3,5v poika painaa n. 13kg ja pituutta on n.97cm. Neuvolassa on ravattu siitä asti kun poika täytti 9kk. Muutaman kerran ollaan käyty sairaalassakin lastenpolilla tutkimuksissa ja ravitsemussuunnittelijalla. Verta on otettu ja kaikkia kokeita tehty, mutta mitään "vikaa" ei ole löytynyt. Poika painoi syntyessään 3860g ja oli 50cm pitkä. Nyt taas marraskuussa, kun uudella tulokkaalla on eka neuvola, niin poika punnitaan ja jos paino ei ole kunnolla noussut, niin taas lääkärille ja luultavasti verikokeisiin.

Isänsä oli syntyessään 4200g ja kuitenkin neuvolakortin mukaan poikansa ikäisenä on painanut 14kg ja pituutta ollut kans n.97cm. eikä me mitenkään erikoisen kokoisia olla. Isä on n180cm ja painaa alle 80kg ja mä olen n.164cm ja painan (yleensä) n. 53-54kg.

Poika on todella "liikkuvainen", niinkuin ne neuvolassa sanovat, ja käy joka päivä kakalla. Eli aineenvaihdunta ainakin toimii. Neuvolassa epäili että jos kyse olisi esim. rasvanimeytymishäiriöstä tms. Onko jollain kokemusta tälläisestä?
Pojalle ei saa antaa mitään vähärasvaista, mutta sitten taas jos liian kauan syö ihan voita, juo punaista maitoa ja syö kaikemaailman herkkuja, niin iän tullessa on suurempi mahdollisuus siihen että suonet alkavat kalkkeutua. Ei sekään nyt hyvä ole?!

Meille on tosiaan marraskuussa tulossa toinen lapsi ja jos sekin sitten on pieni, niin voi sitä elämää.. Tai sitten käy niin, että tulokas kasvaakin yli käyrien..

 

Meillä on ollut sama homma mun nyt 5v tytön kanssa.
Jatkuvista punnituksista pinna oli kireällä ja kauan. Lopulta tein stopin ja sanoin, että tyttö saa olla millainen on, koska kasvaa omaa käyräänsä tasaisesti. Minkäs minä sille voin, että tyttö on neuvolan käyrille "liian laiha" . Sitä paitsi molemmat sisarukset on painokäyrällä -10, eli tyttö on samaa sorttia, siro ja pieni (painokäyrä -20)
Aina on ruoka maistunut tosi hyvin, mutta on suorasuolinen ja liikkuu koko valveillaoloaikansa ihan koko ajan. Jo ennen kuin varsinaisesti osasi liikkua eteenpäin, potki jaloilla jatkuvasti ja ryömimään lähti alee 5kk iässä, tukea vasten käveli n.7kk ikäisenä.

 

Miksi ne poikaa mittaavat? Minulla on samanikäinen, joka 3 v neuvolassa painoi 13,4 kg ja oli 92,5 cm pitkä. Poika on hoikka, housuihin joudun tekemään useimmiten ylimääräisiä laskoksia. Erittäin liikkuvainen ja eläväinen, syö normaalisti, on usein nälkäinen. On muutenkin ihan normaali poika. Minä olen itse pieni ja hoikka, isänsä normaali. Mutta ei meillä ole mittailtu kuin normaalisti puolivuotisneuvoloissa.

Tytärkin oli pieni, vielä pienempi. Vasta murrosiässä koulun typerä terkkari ryhtyi jauhamaan tytölle, että täytyy seurata pituutta ja painoa, mikä ahdisti lasta. Sain tapeekseni, vein tytön yksityiselle lääkärille, joka totesi että mikäs tässä, vanhempiensa mallinen, hoikka ja pieni tyttö. Tämän jälkeen sanoin terkkarille että tutkittu on, jätä tyttäreni rauhaan ja ongelma jäi siihen (paitsi että tyttö ei voi sietää terkkaria).

 

Neuvolan tätien korvien välissä on vikaa eikä lapsen painossa ainaskin osassa tapauksista.Eri paikkakunnilla on eroa eri neuvoloissa on eroa.Riippuu millanen "käyrientuijottaja täti" missäkin neuvolassa on.Ei noilla kannata niin kauheesti ressata itteensä. Kyllä minusta tavallisen "sivistynyt" terveellisetä ruuasta nyt perusasiat tietävä osaa lapsensa ruokkia.Maalaisjärjen käyttö on saliittua.Jos lapi ei sairasta kaiken aikaa ja kasvaa kuitenkin koko ajan niin miksi hän ei saisi tehdä sitä omaa tahtiaan? :/ Kyllähän asian voi käydä kertaalleen tutkimassa jos itseä vaivaa mutta ei kroonista ahditusta kannata noista potea.Neuvolassa pitäs neuvoa, eikä kontrolloida vai onks meillä kohta "lapsikatsastus" autojen maliin, leima paperiin vuodeks-> kelpaat vanhemmaksi ja lapses on "normaali keskiveto ja kaikinpuolin käyrillä!!!

 

\

Neuvolan tätien korvien välissä on vikaa eikä lapsen painossa ainaskin osassa tapauksista.Eri paikkakunnilla on eroa eri neuvoloissa on eroa.Riippuu millanen "käyrientuijottaja täti" missäkin neuvolassa on.Ei noilla kannata niin kauheesti ressata itteensä. Kyllä minusta tavallisen "sivistynyt" terveellisetä ruuasta nyt perusasiat tietävä osaa lapsensa ruokkia.Maalaisjärjen käyttö on saliittua.Jos lapi ei sairasta kaiken aikaa ja kasvaa kuitenkin koko ajan niin miksi hän ei saisi tehdä sitä omaa tahtiaan? :/ Kyllähän asian voi käydä kertaalleen tutkimassa jos itseä vaivaa mutta ei kroonista ahditusta kannata noista potea.Neuvolassa pitäs neuvoa, eikä kontrolloida vai onks meillä kohta "lapsikatsastus" autojen maliin, leima paperiin vuodeks-> kelpaat vanhemmaksi ja lapses on "normaali keskiveto ja kaikinpuolin käyrillä!!!

Mä oon täsmälleen samaa mieltä, MUTTA kun se esitetään aina sillä tavalla, että oletpa huono äiti ellei sua huoleta... Kohta jossain paperissa lukee tai ainakin suusta suuhun kiertää tarina yhteistyökyvyttömästä äidistä.

*muoks*katoin tuossa just tytön 3-v mitat, on ollut 11,5kg ja 90,5 cm

 

tuttu tunne sii huono fiilis kun on käyny neuvolas aina jotain negatiivista pojat käy ylimääräisis paino kontrolleissa eli puolen vuoden välein kun normaali väli olisi vuosi.tais kyllä 4v kans olla uudelleen meno kun ei laittanu kuulokokeen korvakuulokkeita päähän niin sen takia uudelleen.yms.yms.aina jotain valitetaan jos pojat pieniä ei voi mitään.

 

Mulla on "pienikokoinen" 3,5v poika syntyi viikolla 40+6 ja painoi 2520g pituutta 47cm. 3v neuvolassa 96cm ja 12,5kg.

Käytiin neuvolassa ja synnytyssairaalassa kolmeen vuoteen asti vähintään kerran kolmessa kuukaudessa kontrollissa. Kunnes kypsyin noin puoli vuotta sitten ja kysyin suoraan et miksi me täällä käydään? Kun kerran joka kerta kehutaan että hyvin on kasvanut ja kehittinyt jossain asioissa on jopa ikäisiään edellä. Tää nyt on sellainen vauhti Ville (konttasi 5kk - käveli 8kk - hurjan näköistä touhua kun pituutta oli noin 66cm).

No sairaalassa totesivat että kun on hyvin mennyt ja minä en ole huolissani kasvusta niin eihän mun siellä ole pakko käydä, neuvolasta eivät ilmoita mittoja mutta nyt kirjoitin valtakirjan tyyppisen missä sovitaan siitä että aina vuositarkastuksessa neuvola ilmoittaa tiedot sairaalaan ja jos on jotain erityistä niin ottavat sitten yhteyttä ja mennään käymään.

Maasta se pienikin ponnistaa. =)

 

Mun mieheni oli 3,5v. 95cm ja 13,5kg. 6-vuotiaana oli 108cm ja 16,5kg.Nykyisin 171cm pitkä joten eiköhän se aika normaali pituus kuitenkin ole. Nyt oma poikansa 4v. ja 108cm ja 21kg.

 

Eihän tuo ole edes pieni..meidän poika 3 vuotiaana 13,4 kg ja 91cm, kävimme muissa merkeissä lasten pkl:lla jolloin kiinnittivät huomiota pituuteen mutta 4kk:n päästä oli pituutta tullut n. 2cm niin sanoivat että on jo hieman tullut käyrällä ylöspäin.

 

Meillä oli poika 2v neuvolassa 87cm ja 11,5kg. Huomauttelivat painosta mutta lopuksi totesivat vain, että voihan ne perintötekijätkin vaikuttaa.
Itse en ole koskaan päässyt edes alimmalle käyrälle. Vertailtiin mun pojan ja veljeni neuvolakortteja ja he ovat olleet tasan saman kokoisia 2vuotiaina. Ja kuitenkin veljeni on saavuttanut 183cm pituuden.

 

Eihän teidän lapsi niin kovin pieni ole. Omani lähti kouluun ja oli 111cm ja 16kg. Kaikenlaisissa tutkimuksissa ravattiin ja olisi ruvettu antamaan jotain kasvuhormonia, mutta en suostunut siihen. Joku lääkäri kyllä sanoi, että luut kasvaa tiheämmäksi, kun kasvaa hitaasti.
Hän oli kovin huono syömään, eikä mikään tahtonut kelvata. Poika oli muuten hyvinkehittynyt ja fiksu, joten en ollut kovin huolissani.Suvussa on kyllä muitakin pienikokoisia miehiä ( n. 1,60 cm). Nyt poika on yli kaksikymppinen ja edelleen pieni mieheksi 1,65, mutta lihaksikas ja ruoka maistuu. Jos kaikki on muuten lapsellasi hyvin, en usko, että tarvitsee olla huolissaan. =)

 

Meilläkin on pienikokoisia lapsia. Esikoinen (poika) oli 3v. neuvolassa 89cm ja 12,7kg. Hän täyttää parin kuukauden kuluttua 5v. ja on yhä ihan yhtä pieni. Oltiin juuri muissa asioissa lääkärissä ja kooksi saatiin nyt 100,3cm / 15.8kg. Eli varsinkin pojaksi on tosi pikkuruinen. Pikkusiskonsa oli 1v. VAIN 69cm pitkä! Ainut alle 70cm lapsi, jonka itse tiedän = ) Neiti oli 2v. neuvolassa 80.5cm/10,3kg, nyt ikää on n.2v8kk ja omien mittausten mukaan pituutta on nyt 84cm ja painoa 11,6kg. Jää siis aivan varmasti alle 90cm 3v. neuvolassa.
Meillä tämä pienikokoisuus on "sukurasite", joka lääkäreillä kesti ihmeen kauan ymmärtää. Lähisuvussa pisin mieskin on vain 173cm pitkä.
Ainoa asia, joka minua lasten (varsinkin pojan) pienessä koossa huolettaa on toisten lasten raadollisuus. Pieniä on paljon helpompi kiusata kuin niitä isoja jässiköitä... Lapset kun ovat niin kovín julmia toisilleen.

 

Hyvä kuulla että muilla on asiasta samoja mielipiteitä kun mulla. Se on tietysti eri asia, jos lapsella olisi allergioita tai muita sairauksia, mutta meillä ei ole mitään.
En niin huolissani enään asiasta ole, koska poika voi mainiosti ja kehittyy normaalisti. Marraskuussa taas punniin ja saas nähdä mitä mieltä lääkäri on...
Enään en kuitenkaan Taysin reissuihin ala, ellei jotain vakavaa tule.