Piinaavaa odotusta

Heippa kaikille! Jänskäilen nyt täällä taas mulle tehtiin ensimmäinen inssi tiistaina ja olisi kiva tietää jo nyt vastaus... Millään ei jaksais odotella sitä kahta viikkoa vielä ja en tiedä voiko sitä testiä kauheasti aiemmin tehdä.... No jotenkin vaan täytyy jaksaa odotella vaikka tässä tulee kyl mietittyä jo kaikkia mahdollisia oireita ja lämpöä olen mittaillut mutta mitään se ei vielä kyllä näytä.. Jos joku osaa kertoa et millon se lämpö sit pitäis olla korkeemmalla ni olis kiva tietää :ashamed: Piinaavaa tämä odotus ja toiveet on niin korkeella... Tässä nousee kyllä kaikki ajatukset pintaan mietityttää että olenko raskaana ja jos en niin kuinka kauan joudun vielä hoidoissa käymään ennenkuin tulen raskaaksi.. Tietysti valmis olen kyl tekemään kaiken sen eteen että vielä joskus saisin lapsen mut tuntuu ikävältä koko ajan ajatella asiaa kun tuntuu ettei muista asioista enää välitäkkään... No nyt vaan pitää pinnistellä ja odottaa....

 

Hellou!

Itte painiskelen samassa tilanteessa.. Eli tiistaina tehtiin ekka inssi ja täytyy vaan odottaa ja odottaa.. =)
Välillä musta tuntuu, että olisin raskaana ja samassa hetkessä aivan varma, että en.. Tunteet menee laidasta laitaan ja vaikka kuinka yrittää olla ajattelematta koko asiaa niin kohta havahtuu miettimästä sitä.. :ashamed:
Tää on tosi piiinaavaaa, onneksi tänään meen töihin ni jos se ei siel koko aikaa pyöris mielessä..
Noit lämpöjä en oo uskaltanu alkaa mittaileen..

 

Hei muuten,
sen verran viel, et onko sulla ollu mitään oireita? Mietin vaan, et ku mul oli eilen illalla lievää tissikipua, oikealta puolen munasarjojen kohilta vähän nippaili ja alavatsa on turpea, nämä on lievinä jatkunu viel tänäänki.. Et johtuukohan nää siit irrotuspiikistä vai siit ettei olis tärppiä tullu.. Vai oliskohan munis irronnu vasta ny.. :ashamed:

Kumma ku heti täytyy kaikkeen pieneen oireeseen takertua, vaikka tässä vaiheessa se on turhaa viel.. :ashamed:

Plussa onnea ja tarrasukkia pienelle, et jaksais tarttua kii.. :flower:

 

Joo mulla ei tosiaan tota irroituspiikkiä annettu et en sit osaa kyl siitä kertoa mitään ku mul on vaan ollu nuo clomit käytössä. Mulla oli sillon ultrassa kaks follikkelia irronnut ja toinen oli 14mm ja toinen 17mm et saa nähdä nyt sit et oliko kumpikaan hedelmöityskykyinen :ashamed: Toivotaan parasta.. Mitä sinulle siellä ultrassa sillon sanottiin? Mikä kierronpäivä muuten sinulle tehtiin se inssi? Minulle tehtiin kp14 ja ovistikku näytti kp13 jo vahvaa plussaa et en sitten tiedä oliko se hyvään aikaan se inssi vai liian myöhään.... On tääkin ihme piinailua koko ajan miettii noita juttuja kai se sitten vaan kuuluu asiaan, mut onneksi ei tarvi yksin piinailla kun on kohtalotovereita joille saa kertoa mitä ajattelee ja mikä parasta ne vielä ymmärtävät =) Samaa ei voi sanoa ystävistä ja sukulaisista jotka eivät tätä ole käyneet läpi..

 

Mulla tehtiin inssi tammikuussa, ei tärpännyt. Olin aivan varma, että olen raskaana, koska rinnat aristivat ja olivat ehkä vähän turvoksissakin, ja tunsin jos jonkinmoista pientä oiretta. Olivat ilmeisesti näistä lääkkeistä, en usko aikaiseen keskenmenoon, koska tein negatiivisen testin kiertopäivänä 25.
Toivon, että teillä tärppää, kerron tämän vain, koska tiedän kuinka musertavaa on todeta ettei ole raskaana, kun on uskonut ja luullut olevansa. :snotty:
Tsemppiä!

 

Itse olen 5 yrityskerran ja negatiivisen tuloksen jälkeen päättänyt olla kuuntelematta enää mitään oireita: edellisellä kerralla oli rintojen arkuutta, turvotusta, menkat myöhässä kokonaista 4 päivää, vihlontaa ja painon tunnetta alavatsassa... ja testitulos NEGA!
Eli en ainakaan itse voi päätellä mistään oireista yhtään mitään, ja parempi kun ei ala niitä sen kummemmin miettimään, koska ihan varmasti kaikenlaisia tuntemuksia pystyy itselleen kehittämään, kun oikein toivoo

Nyt aion keskittyä kaikkeen muuhun ennen varsinaista testipäivää. Hyvin on onnistunut toistaiseksi, ja työkin vie ajatukset onneksi toisaalle. Kai...

 

Kiitoksia vastanneille!! :flower: Juu ehkä parempi on ku ajattelee sit vaikka ennemmin et kyl ne kuukautiset sieltä varmaankin sit alkaa niin ei tule sit niin kovaa pettymistä.... ja sit taas jos ne ei alakkaan niin sit voi iloisesti yllättyä =)

 

Mulla toinen munis oli 17.jotain ja toinen 20,00. Kuulemma olivat ihan hyvän kokoiset ja kohdun limakalvo oli 8,7, siihen olis kuulemma alkion hyvä kiinnittyä. Munikset ei inssin tekohetkellä olleet viel irronneet ja lääkäri kehotti illalla kotona "parsimaan", jos huvittaa.. =) Inssi tehtiin kp13.. Simpat olivat erittäin hyvälaatuisia, joten sen puolesta vois olla hyvät mahikset..

Tän päivän aikana ei oo kipuilua ehtiny aatteleen, töissä oli sen verran kiirusta. Ällötysoloa kyllä ollut, nälkä, mut mikään ei meinaa maistua :x ... Johtuu ilmeisesti siit pregnylistä..

Mut jännittää ihan mahottoman paljo ja aika menee tosi hitaasti!! =)

 

Minulle tehtiin tammikuussa eka inssi. Clomit oli käytössä 3.-7.pv (1tbl) puregon 8. ja 9. pv (75 yksikköä). Kp10 ultrassa oli 17 ja 18mm rakkulat, limis muistaakseni 8mm. Sain irrotuspiikin polilla (en tiijä minkä merkkinen) ja seuraavana pv:nä inssi eli kp11. Tuollon ei ultrassa näkyny vielä että munikset ois irronnu..
Oireita alko tulla heti parin päivän sisään, n 6pv inssistä olin välillä ihan varma että nyt onnisti ja taas yhtä nopeasti olin varma että täti tulee ja masensi.. Tissit kipeyty ja turpos, pissatti, närästi jne. Mutta kuinka ollakkaan täti tuli 11pv inssistä, eli kp23 muuttu kp1. Mutta yhtä hyvin oireet ois voinu olla raskaudesta johtuvia (takana 2xkm).

Tosi on että toiveet nousee korkealle kun hoitoihin pääsee, mutta sen ainaki itelle sallin. Täytyy ajatella että vauvan saamiseen on paremmat mahdollisuudet ku koskaan tätä ennen. Siis hoitojen avulla.
Paljon tsemppiä ja voimia kaikille jotka omasta nyytistä haaveilevat. Jaksetaan uskoa ja toivoa!