Pinoon hauskat tositapahtumat ;D

Kuulin miehen työpaikalta että joillain on ollut tapana vastata tai soittaa joskus toiseen kaupunkiin samaan firmaan asioita niin että heittävät herjaa kun tunnistavat numeron mistä soitetaan(ennen kuin vastaa). Vetävät jotai Pärnäsen korjaamojuttua, hassuja nimiä ym...

No, kerran sitten jossain tutussa toisen kaupungin firman toimistossa oli sijainen tai uusi työntekijä. Hänen toimistoonsa täältäpäin soitettiin ja luultiin että siellä vastaa se joku tuttu määrätty mies. Vastasipa sitten uusi henkilö nimeltä: Kärpänen(siis sukunimi oikeesti!)

Vastasi tyyliin:" blaablaan toimistossa Kärpänen".
Täällä päässä mies oli räjähtäny nauruun ja kysynyt maanittelevaan sävyyn että "miiiikäs pikku kärpänen se siellä surisee" .....ja mies toisessa päässä: "niin siis nimi ON Kärpänen". Ja ukko repeili lisää. Hetken päästä alkoi uskomaan että siellä todella on mies jonka nimi on se!!! Ja malauta että se HÄPES!!!

Kertokaa tekin :wave: :wave: :wave: Meen kohta nukkuun mutta nostelen tätä huomenna taas ellei sit joku muu oo nostanu. <br><br>

 

 

 

Mulla on vähän vastaava juttu Kaverilla on kans tuollainen "eläinsukunimi". Hän näytti joskus kännipäissään poliiseille keskaria ja joutui sitten poliisiauton takapenkille. Poliisit siinä miestä kovistelivat ja käytiin seuraava keskustelu:

Poliisi: Mikä sun nimi on!?
Kaveri: Mä oon MARSU (no joo, ei siis oikeasti ole marsu, mutta jotakin melkein yhtä hauskaa se on...)
Poliisi: Mikä sun nimi on!!!???
Kaveri: Mä oon MARSU!
Poliisi: Henkilöpaperit!
Kaveri ojentaa kiltisti ajokortin, ja poliisi tarttuu siihen, lukaisee tiedot, on hetken hiljaa ja kääntyy sitten toisen poliisin puoleen sanoen: Se on MARSU!

Ja sitten pääsi kaveri jatkamaan mun kanssa matkaa

 

\

Mulla on vähän vastaava juttu Kaverilla on kans tuollainen "eläinsukunimi". Hän näytti joskus kännipäissään poliiseille keskaria ja joutui sitten poliisiauton takapenkille. Poliisit siinä miestä kovistelivat ja käytiin seuraava keskustelu:

Poliisi: Mikä sun nimi on!?
Kaveri: Mä oon MARSU (no joo, ei siis oikeasti ole marsu, mutta jotakin melkein yhtä hauskaa se on...)
Poliisi: Mikä sun nimi on!!!???
Kaveri: Mä oon MARSU!
Poliisi: Henkilöpaperit!
Kaveri ojentaa kiltisti ajokortin, ja poliisi tarttuu siihen, lukaisee tiedot, on hetken hiljaa ja kääntyy sitten toisen poliisin puoleen sanoen: Se on MARSU!

Ja sitten pääsi kaveri jatkamaan mun kanssa matkaa

 

Lisää näitä

 

\

Mulla on vähän vastaava juttu Kaverilla on kans tuollainen "eläinsukunimi". Hän näytti joskus kännipäissään poliiseille keskaria ja joutui sitten poliisiauton takapenkille. Poliisit siinä miestä kovistelivat ja käytiin seuraava keskustelu:

Poliisi: Mikä sun nimi on!?
Kaveri: Mä oon MARSU (no joo, ei siis oikeasti ole marsu, mutta jotakin melkein yhtä hauskaa se on...)
Poliisi: Mikä sun nimi on!!!???
Kaveri: Mä oon MARSU!
Poliisi: Henkilöpaperit!
Kaveri ojentaa kiltisti ajokortin, ja poliisi tarttuu siihen, lukaisee tiedot, on hetken hiljaa ja kääntyy sitten toisen poliisin puoleen sanoen: Se on MARSU!

Ja sitten pääsi kaveri jatkamaan mun kanssa matkaa

Repesin!!!!

 

Hauskoja

Yhdellä pph:lla oli kerran hoidossa kaksi Mäyrää ja kaksi Saukkoa.

 

Tiedän että Varis meni Harakan kanssa naimisiin !

 

Nostoa

 

Mies kertoi kaveristaan joka kuuluisan rallimiehen kaima. Oli poliisi pysäyttänyt kun kaverilla oli pikkasen liikaa nopeutta ollut.

Poliisi: Mikäs rallikuski sä luulet olevas?
Kaveri: Tommi Mäkinen

Poliisi suuttui tosta niin että kaverille tuli kiire kaivaa ajokorttia esiin, että ihan totta hän on Tommi Mäkinen.

 

mie oon kuullu tälläsen jutun (ei tää kyllä erityisen hauska oo, mut tuli vaan mieleen):

sillon ku Suomi taas kerran hävis mm-finaalin (jääkiekossa) Ruotsille, niin Suomessa kauppaan meni joku mies... Sai kassatädiltä rumia kateita ku henkkareissa oli nimi Peter Forsberg

 

\

mie oon kuullu tälläsen jutun (ei tää kyllä erityisen hauska oo, mut tuli vaan mieleen):

sillon ku Suomi taas kerran hävis mm-finaalin (jääkiekossa) Ruotsille, niin Suomessa kauppaan meni joku mies... Sai kassatädiltä rumia kateita ku henkkareissa oli nimi Peter Forsberg

 

Up :wave:

 

Rippikoulussa aikanaan, kun ei innokkaita oltu laulamaan, niin vetäjä sitten suureen äänen komensi, että kaikki laulaa, variskin laulaa äänellään.. Muutenhan tossa ei mitään, mut mun paras kaveri oli samalla riparilla ja sen sukunimi on Varis ja sen laulu ääni on vähintäänkin yhtä hyvä kun mun (Eli kumpikaan ei osata laulaa pätkääkään), ja arvata voitte että tää mun kaveri oli punanen naamaltaan ja koko muu porukka nauro kippurassa.

 

Emmä tiä onko tää nyt niin hauska, mutta mua ainakin nauratti tuolloin kauheesti.


Mulle soitteli joskus joku mies -ulkomaalainen-, asuin silloin isällä, taisin olla jotain 18 vee.

Faija huutaa mua puhelimeen, että "siellä joku puhuu jotain kummaa kieltä, tuu puhelimeen" (isä ei ymmärrä englantia ollenkaan).

No minä menin puhelimeen ja tää joku mies, aika huonolla englanninkielellä, rupee sönköttämään kaikenmaailman rakkaustunnuksia ym. Mä koitin sanoa, että "you have dialed a wrong number" - toinen ei vaan tajua langan päässä, höpöttää vaan ai lav juuta.

Aikani selitin ja selitin, koitin kysyä, että ketä hää yritti tavottaa, ja vihdoin se tajusi todellakin soittaneensa väärään numeroon... Sitten alko tosi vuolas anteeksipyytely.

Isä kysy kuka siellä oli ja mitä se tahto. Mä tuumin vaan että ai lav juutahan se siellä hoki... Isä oli ihan että häh...

 

Olin aikoinani töissä eläinkaupassa, ja meiltä oli marsut pitkään olleet jo huonosti saatavilla.(Meillä oli siellä oma huumori, ja monesti, kun soitettiin toisillemme, niin aloitimme, että-Minä täällä terve... )
Ihmiset soittelivat ja kyselivät niitä marsuja jatkuvasti. No, siitä marsujen kyselemisestä oltiin jo ihan hepulissa itse, ja sitten soi puhelin, ja sieltä kuluu: -Minä täällä terve, onko niitä Marsuja jo tullut? Eläinkauppias luuli minun soittavan ja pelleilevän niistä marsuista, ja vastasi , että:- on tullut. -No montakos marsua niitä tuli? Eläinkauppias:-No tuhat kappaletta! Soittaja:-Ihan tosi?
Sitten oli eläinkauppias tajunnut, että joku asiakashan se siellä... Selitä siinä sitten.

 

meille sattu ku oltiin minä ja mieheni mun vanhempien kans ruottisa ja jotka ei tajua ruotsia yhtään nii tilattiin ruokaa jostain ja sit saatiin tilattua ja se myyjä sano et ruotsiksi et odottakaa kolme minuuttia olkaa hyvä ja äitini tajus sen kolmen vaa nii se siihen kauheesti et eiku neljä luul et kolme annosta vaa tulossa

 

Lisää :wave:

 

Lisää vaan...

 

Mun veljellä on sukunimi joka on myös maa...no mun äiti oli puhelin myyjänä ja lista jota hän soitteli läpi tuli eteen nimi sanotaan nyt vaikka raija ruotsi mun äidillä ei pokka pitänyt ja hää laittoi sen lapun alimmaksi siihen pinoo jota soitteli

 

Meijän poika (Sillon 5v.) kerto männä kesänä tahtovansa sellasen piikki-tukan.
Muualta kalju ja päällä pystyssä piikit.
Tarkensi vielä että sellanen runkkari-tukka...
Oli meillä naurussa pitelemistä, ku toinen vakavana selittää mitä haluaa..

 

tämä tapahtui jokunen vuosi sitten kun olin salilla.
siinä tallustelin stepperillä kaveri oli vieressä polkemassa kuntopyörää.
sitten radiossa kappale loppui ja kuinka osuvasti minulta pääsi pieru :ashamed:
onneksi ei ollut enään ketään muuta kuin minä ja kaveri siellä salilla mutta kyllä siltikin nolotti :ashamed: ja nauratti

 

Kaverin äiti oli Ruukilla töissä kunnes heille tuli uusi työntekijä jota tämä kaverin äiti joutui sitte opastaan vastaanottotiskillä. Noh, tulipas herra Isoherra sitte käymään ja näki uuden työntekijän ja meni esittäytymään, kättä-päivää oikein sanoen:
- plaa plaa plaa johtaja Werner Venkula
No pätevänä uusi työntekijä tarjosi kättä:
-Väiski Vemmelsääri

Onneksi tämä johtaja oli kuullut vaikka minkälaista tervehdystä takasin nimestään ja naurulla siitä selvittiin, SUUREN häpeän jälkeen kun uusi työntekijä sai tietää että johtajan nimi on oikeasti werner venkula

 

Tää ei oo yhtä hauska kun nää muut, mutta:
Mein tytön nimi on Milja.
Kerran yks vieras nainen kysyi multa tytön nimeä, tyttö oli silloin ihan pieni.
Mie sanoin, jotta Milja.
Tää nainen hymyili ja kysyi uudestaan: "Anteeksi mikä hän on?"
Mie siihen, että: "Hän on Milja"
Tämä nainen: "Vai Mirja, sepä onkin hauska nimi."
Mie siihen: "Ei kun Milja AuRora" kovasti tuota ärrää korostaen