Pitkään jatkuneet vatsavaivat

Nyt 1v 3kk lapsellamme on ollut ulosteet löysiä jo viime syksystä lähtien, lisäksi hänellä on atooppista ihottumaa sekä nyt keväällä ilmaantunut taiveihottumaa. (Kiinteät aloitettiin 3kk iässä, jonka jälkeen uloste muuttui myös kiinteäksi.) Olemme epäilleet allergiaa ja kokeilleet jättää eri ruoka-aineita muutamaksi viikoksi pois ruokavaliosta, mutta oireet eivät ole muuttuneet mihinkään. Lehmänmaitoallergian epäilyn takia hän juo soijamaitoa, mutta edelleen samat oireet pysyvät. Julkisella puolella yksi lääkäri on epäillyt keliakiaa, toinen taas lytännyt koko ehdotuksen koska ainoastaan kaura sisältyy ruokavalioon. Mitään ole testattu. Alamme olla aivan hukassa, että mitä tässä pitäisi tehdä. Pitäisikö tuo keliakia testata kumminkin vai pystynkö testaamaan asian (ilman mahdollisesti turhaa verinäytettä) korvaamalla kauran riisillä? Tai voiko kyseessä olla jokin muu kuin allergia? Jos menemme asiaa tutkituttamaan yksityiselle, niin onko sieltä mahdollista saada lähetettä julkiselle puolelle lisätutkimuksiin?

Kiitokset vastauksesta!

 

Hei, uusimpien tutkimusten mukaan atooppisen ihottuman ja ruoka-aineiden välillä ei ole sellaista yhteyttä, kuin aikaisemmin on luultu. Ulosteiden kiinteyteen vaikuttavat monet seikat sekä dietissä että lapsen suolessa. Kokeiludieettejä ei kannata jatkaa jos niistä ei ole apua. Keliakian oireena on yleensä selkeä kasvun hidastuminen tai pysähtyminen ja se yleensä alkaa vasta myöhemmällä iällä. Ruokavaliota muuttelemalla ei keliakiaa voi poissulkea eikä testata, koska monella keliakiapotilaalla ei ole lainkaan suolisto-oireita. Myös allergioiden testaaminen oireista päättelemällä on epäluotettavaa, koska taaperokäisillä on koko ajan meneillään paljon asioita liikkumisen opettelemisesta ja hampaiden tulemisesta kaikenlaisiin infektioihin ja näillä asioilla on usein oma vaikutuksensa lapsen vointiin ja oireisiin. Pahojen iho-oireiden taustalta kannattaa poissulkea eläinallergia, mikäli lapsi on kontaktissa eläimiin. Melko usein kuitenkin atooppinen iho on perinnöllinen ihmisen ihon ominaisuus ja se saadaan hyvällä hoidolla yleensä pysymään rauhallisena.

Kuulostaa siltä, että olisi hyvä käydä lastenlääkärin kanssa keskustelemassa asiasta. Tarvittaessa hän ohjaa jatkotutkimuksiin.

Kaija Hartiala
lastentautien erikoislääkäri