pitkään kotona olleet, vielä vauva?

Kiinnostaa tietää, kuinka kauan olette olleet kotona ja milloin aiotte palata työelämään? Onko työpaikka odottamassa? Vai aiotteko opiskella kenties? Miltä tulevaisuus näytää? Itse olen ollut kotona reilut 5 vuotta ja nyt työttömänä, olen kohta 33v ja tulevaisuus työn suhteen ei näytä kyllä kovin kirkkaalta. En usko saavani vakipaikkaa, korkeintaan jotain lyhkäsiä pätkiä tai työllistämistukipaikan. Haluaisin vielä yhden lapsen nyt parin vuoden sisällä ja olla tämän kanssa kotona kunnes täyttäisi 3v, mutta kannataakohan se? Saako liki nelikymppinen sitten vähällä työkokemuksella enää oman alansa töitä? Opiskeleminen ei kiinnosta, ehkä oman alan kertauskoulutusta, jos vain semmoita on edes olemassa. Olen toimistotyöntekijä, enkä kroonisen nivelsairauden takia voi kovin fyysistä työtä tehdä eli alan vaihtokaan ei onnistu. Hoitoalalla olisi täälläkin töitä, mutta juuri sairauteni takia minun ei kannata kouluttautua sille alalle. Millaisia mietteitä teillä muilla kotiäideillä on?

 

Itselläni ja tietty myös miehelläni haaveena olisi vielä se kolmas lapsi.Mullakin mietityttää työasiat, 4v. kotiäitinä kun tässä ollut. Nyt olen käynyt keikkaa vetämässä viikonloppuisin, töitähän hoitoalalla kyllä riittää.Täydennys koulutusta kaipais kyllä sitten kun työelämä koittaa lopullisesti.

 

Minä olen ollut kotona nyt yli 10v ja saan ainakin olla "luvan" kanssa vielä kaksi vuotta kunhan kuopus on 3vee ja toivon olevani kotona sen jälkeenkin.Ikää mulla on 32v. Ajattelen asian niin että kyllä varmasti kerkeän palkka töitä tehdä uuvuksiin asti sitten kun lapset on tarpeeksi isoja eli kaikki on koulunsa hyvin aloittanut. Lapsia meillä on 4

 

Itse hoidin 2 ensimmäistä lasta kotona 3 vuotiaaksi. Silloin en ollut vakituisesti työelämässä. Nyt meillä on noin vuoden vanha lapsi ja olen ajatellut palaavani työhöni elokuussa. Olen 31v. En mä koskaan ole ajatellut niin et jos nyt teen lapsia niin sit en saa töitä. Mun mielestä tekevälle löytää aina jos kranttu ei oo. Eihän sitä ole pakko olla kotona hoitamassa kolmea vuotta se on jokaisen oma asia. Toiset vie heti äitiysloman jälkeen hoitoon ja heille on sopinut se.

Itse hoitaisin lastani pitempään kotona, mutta tosiasia on että kodinhoidontuen perusosalla ja mieheni palkalla ei viisi henkinen perhe elä, kun vanhemmat lapset ei kodinhoidontukeen vaikuta. Töihin on vaan lähdettävä että saa lainat maksettua ja muut laskut.

 

Hei! Olen ollu kuusi vuotta kotona ja nejättä lasta odotan. Tunnen tekeväni tärkeää työtä hoitaessani omia lapsia kotona. Työelämä saa odottaa minua, enkä koe siitä mitään paineita. Jos omalta alaltani en löydä töitä sitten joskus, niin jostaín muualta sitten. Lapset ovat vain kerran pieniä, minusta on hienoa kun saan mahdolllisuuden tarjota heille kiireettömän lapsuuden.

 

Juu hei vaan sullekin!

Mä tulin raskaaksi heti opiskelun jälkeen ja kotona olinkin sitten 1991 - 2004. Sitten välillä kävin koulun penkillä ja vuosi työttömänä, nyt töissä toistaiseksi... Odotan kuudetta lasta ja takuulla viimeistä, iltatähteä. Ei sillä etteikö lapset olisi ihania, vaan pakko on joskus lopettaa

Jos töitäkään ei oikein ole tiedossa ja lapsia vielä toivoo, niin ehkä kannattaa pistää hässeliksi.

"Lapset ovat elämän suola"

 

5 vuotta kotiäitiyttä takana kohta, toukukuussa palaan työelämään, vakityöpaikka on odottamassa. lapset 5 ja 3 vuotiaat ja kiintiö täynnä.

 

8 vuotta kotiäitiyttä takana, nyt alkaa pikkuhiljaa töitten haku. Lapsia on kolme ja ite olen 33v. Mä haluaisin todella paljon vielä yhden lapsen, mutta mies ei asiasta innostu. Rahaa ei oo koskaan liikaa, mutta kotiäidin vuosia en vaihtais missään nimessä pois. Jos vielä yhden lapsen saisin, niin en enää välttämättä ihan kolmea vuotta olis kotona, kun rahaa tarvii ison perheen elättämiseen, mutta ehkä pari vuotta kuitenkin.

 

Oli mielenkiintoista lukea tämän keskustelun kommentteja. Itsellä esikoinen tulossa kuukauden päästä, työelämää takana kahdeksan vuotta ja ikää 31. Jouduin luopumaan vakituisesta työpaikastani muuton vuoksi ja äitiysloman jälkeen ei ole työpaikkaa odottamasssa. Sitä mietti jo nyt, että pystyykö 9 kk ikäisen vauvan viemään hoitoon (kun äitiyslomakausi loppuu)... se tuntuu kauhealta, joten luulen, etten vielä tuossa vaiheessa mene takaisin töihin. En tässä vaiheessa pelkää vielä työn saannnin vaikeutta, mulla on koulutus tiettyyn työhön, jota on "helppo" saada (koska työkokemustakin löytyy) ja mun täytyy kyllä sanoa, että en ole valmis menemään ihan mihinkä vaan työpaikkaan... ainoastaan koulutustani vastaavaan. Mutta lapsen hyvinvointi menee kaiken edelle ja siksi ei olekaan mitään kiirettä takaisin oravanpyörään.