vierailija
"Poliisilla on avaamatta yli 2 000 vihjeviestiä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista: ”Viestit jäivät hautumaan jonnekin sähköpostilaatikkoon”
Rikosylikomisario Sari Saranin mukaan vihjeet lasten hyväksikäytöstä verkossa lisääntyivät merkittävästi joitain vuosia sitten, mutta poliisi ei reagoinut siihen.
Julkaistu: 14.8. 19:01
KESKUSRIKOSPOLIISILLA on avaamatta yli 2 000 vihjeviestiä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista verkossa, kertoo rikosylikomisario Sari Sarani HS:lle.
Saranin työpaikalla kyberrikostorjuntakeskuksessa tutkitaan muun muassa äärimmäisen raakaa videomateriaalia, jossa lapsia käytetään hyväksi. Vihjeitä erilaisesta verkossa tapahtuvista seksuaalirikoksista alkoi tulla yhä enemmän jo joitakin vuosia sitten.
”Suomessa kävi sillä tavalla, että kun tämä verkossa tapahtuvien juttujen määrä alkoi kasvaa joitakin vuosia sitten, ne vihjeet ja viestit jäivät hautumaan jonnekin sähköpostilaatikkoon. Ja meillä oli tyyliin kaksi henkeä, jotka niitä availi”, Sarani kertoo.
Esimerkiksi ulkomailta kansainvälisen yhteistyön seurauksena tulleista vihjeistä poliisi ei kirjannut rikosilmoituksia. Saranin mukaan kirjaamiskäytännöt lapsiin verkossa kohdistuneista rikosvihjeistä muuttuivat tämän vuoden alussa.
”Voidaan ajatella, että ennen tämän vuoden alkua suuri osa netissä tapahtuvasta [poliisille vinkatusta] rikollisuudesta on jäänyt kirjaamatta kokonaan”, Sarani sanoo.
Poliisi on keskittynyt tutkimaan törkeimpiä tapauksia.
JULKISUUTEEN on tullut viime aikoina esiin useita tapauksia, joissa rikosepäilyt verkossa tapahtuneesta lasten houkuttelusta ovat kohahduttaneet.
Maaliskuussa poliisi tiedotti tutkivansa pedofiilirinkiä, jonka uhreista on jaettu materiaalia verkkoon.
Niin sanotussa Oulun grooming-vyyhdessä käräjäoikeus on tuominnut erillisissä oikeudenkäynnissä useita miehiä saman 13-vuotiaan uhrin verkkohoukuttelusta ja seksuaalisesta väkivallasta.
Heinäkuun lopussa Helsingin poliisi kertoi epäilevänsä ”Enoksi” kutsuttua miestä lukuisista lapsiin kohdistuneista rikoksista vuodesta 2006 alkaen. Miehen epäillään muun muassa käyttäneen nuoria hyväksi asunnollaan ja levittäneen lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.
Keskiviikkona poliisi puolestaan tiedotti epäilevänsä noin 30-vuotiasta miestä laajasta hyväksikäyttösarjasta. Mies lähestyi poliisin mukaan uhrejaan sosiaalisessa mediassa.
Lue lisää: Noin 30-vuotiasta espoolaismiestä epäillään laajasta lapsiin kohdistuneesta seksuaalirikosten sarjasta: uhreja 52, nuorimmat 9-vuotiaita
TILANNEKUVA lapsiin kohdistuneen seksuaalirikollisuuden kehittymisestä vaihtelee riippuen siitä, keneltä asiasta kysyy.
Tutkijat viittaavat usein vuoden 2013 lapsiuhritutkimukseen, jonka mukaan lasten kokema seksuaalirikollisuus ei näyttänyt lisääntyvän. Ilmoitusherkkyys poliisille taas tutkimuksen mukaan kasvoi.
Poliisi puolestaan uskoo, että yli viiden vuoden takainen tutkimus ei anna realistista kuvaa tilanteesta. Sarani sanoo, että paljastavaa työtä lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa ei ole tehty koskaan ja verkko loi samaan aikaan uusia mahdollisuuksia rikosten tekemiseen.
”Meillä on ollut poliisissa sellainen ongelma, että tämä ilmiö on päässyt varsinkin verkossa kasvamaan vaivihkaa. Tähän ei ole reagoitu.”
POLIISIN omien tilastojen mukaan hyväksikäyttöjutut ja niiden yritykset ovat vuodesta 2014 saakka kääntyneet muutaman vuoden laskun jälkeen nousuun viime vuonna ja pysyneet alkuvuoden perusteella yhä kasvu-uralla.
Tosiasiassa tilaston perusteella on mahdotonta sanoa yhtään mitään. Ensiksikin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat piilorikollisuutta. Lisäksi jo pelkästään tilastointitapa aiheuttaa täysin ennakoimatonta heittoa tilaston ja todellisuuden välille.
”Näissä tilastoidaan [poliisin tietoon tulleita] tekoja, eli se ei ole sama kuin esimerkiksi uhriluku. Ne tilastoituvat ilmoitushetkellä ja saattaa olla, että osa teoista on tapahtunut edellisenä vuonna tai jo paljon aikaisemmin. Eli siellä voi olla asioita, jotka saattavat muuttaa todellisuutta hyvinkin paljon”, poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta sanoo.
Myös Heikkinen on kuitenkin sitä mieltä, että verkko on luonut uusia mahdollisuuksia luottamuksen rakentamiseen, mikä usein edeltää rikosta. Aiemmille sukupolville luottamus on täytynyt synnyttää kasvotusten.
”Hyvä tuttu saattaa olla sellainen, jota ei ole koskaan nähnyt, mutta on sitten verkossa keskustellut ja tutustunut”, Heikkinen kuvaa nykytilannetta.
SARANIN mukaan esimerkiksi sosiaalisen median palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi, minkä hän uskoo muuttavan tilannetta vuoden 2013 lapsiuhritutkimuksen jälkeen. Käytännössä rikosten sarjatehtailulle on syntynyt uusia mahdollisuuksia.
Sarani pitää hyvänä, että julkisuus on tuonut verkon seksuaalirikollisuuden myös julkiseen tarkasteluun. Poliisissakin on ohjattu lisää henkilökuntaa selvittämään juttuja.
”Maailmassa on paljon pienempiäkin ongelmia ruvettu ratkomaan isolla kädellä.”
Rikosylikomisario Sari Saranin mukaan vihjeet lasten hyväksikäytöstä verkossa lisääntyivät merkittävästi joitain vuosia sitten, mutta poliisi ei reagoinut siihen.
Julkaistu: 14.8. 19:01
KESKUSRIKOSPOLIISILLA on avaamatta yli 2 000 vihjeviestiä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista verkossa, kertoo rikosylikomisario Sari Sarani HS:lle.
Saranin työpaikalla kyberrikostorjuntakeskuksessa tutkitaan muun muassa äärimmäisen raakaa videomateriaalia, jossa lapsia käytetään hyväksi. Vihjeitä erilaisesta verkossa tapahtuvista seksuaalirikoksista alkoi tulla yhä enemmän jo joitakin vuosia sitten.
”Suomessa kävi sillä tavalla, että kun tämä verkossa tapahtuvien juttujen määrä alkoi kasvaa joitakin vuosia sitten, ne vihjeet ja viestit jäivät hautumaan jonnekin sähköpostilaatikkoon. Ja meillä oli tyyliin kaksi henkeä, jotka niitä availi”, Sarani kertoo.
Esimerkiksi ulkomailta kansainvälisen yhteistyön seurauksena tulleista vihjeistä poliisi ei kirjannut rikosilmoituksia. Saranin mukaan kirjaamiskäytännöt lapsiin verkossa kohdistuneista rikosvihjeistä muuttuivat tämän vuoden alussa.
”Voidaan ajatella, että ennen tämän vuoden alkua suuri osa netissä tapahtuvasta [poliisille vinkatusta] rikollisuudesta on jäänyt kirjaamatta kokonaan”, Sarani sanoo.
Poliisi on keskittynyt tutkimaan törkeimpiä tapauksia.
JULKISUUTEEN on tullut viime aikoina esiin useita tapauksia, joissa rikosepäilyt verkossa tapahtuneesta lasten houkuttelusta ovat kohahduttaneet.
Maaliskuussa poliisi tiedotti tutkivansa pedofiilirinkiä, jonka uhreista on jaettu materiaalia verkkoon.
Niin sanotussa Oulun grooming-vyyhdessä käräjäoikeus on tuominnut erillisissä oikeudenkäynnissä useita miehiä saman 13-vuotiaan uhrin verkkohoukuttelusta ja seksuaalisesta väkivallasta.
Heinäkuun lopussa Helsingin poliisi kertoi epäilevänsä ”Enoksi” kutsuttua miestä lukuisista lapsiin kohdistuneista rikoksista vuodesta 2006 alkaen. Miehen epäillään muun muassa käyttäneen nuoria hyväksi asunnollaan ja levittäneen lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.
Keskiviikkona poliisi puolestaan tiedotti epäilevänsä noin 30-vuotiasta miestä laajasta hyväksikäyttösarjasta. Mies lähestyi poliisin mukaan uhrejaan sosiaalisessa mediassa.
Lue lisää: Noin 30-vuotiasta espoolaismiestä epäillään laajasta lapsiin kohdistuneesta seksuaalirikosten sarjasta: uhreja 52, nuorimmat 9-vuotiaita
TILANNEKUVA lapsiin kohdistuneen seksuaalirikollisuuden kehittymisestä vaihtelee riippuen siitä, keneltä asiasta kysyy.
Tutkijat viittaavat usein vuoden 2013 lapsiuhritutkimukseen, jonka mukaan lasten kokema seksuaalirikollisuus ei näyttänyt lisääntyvän. Ilmoitusherkkyys poliisille taas tutkimuksen mukaan kasvoi.
Poliisi puolestaan uskoo, että yli viiden vuoden takainen tutkimus ei anna realistista kuvaa tilanteesta. Sarani sanoo, että paljastavaa työtä lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa ei ole tehty koskaan ja verkko loi samaan aikaan uusia mahdollisuuksia rikosten tekemiseen.
”Meillä on ollut poliisissa sellainen ongelma, että tämä ilmiö on päässyt varsinkin verkossa kasvamaan vaivihkaa. Tähän ei ole reagoitu.”
POLIISIN omien tilastojen mukaan hyväksikäyttöjutut ja niiden yritykset ovat vuodesta 2014 saakka kääntyneet muutaman vuoden laskun jälkeen nousuun viime vuonna ja pysyneet alkuvuoden perusteella yhä kasvu-uralla.
Tosiasiassa tilaston perusteella on mahdotonta sanoa yhtään mitään. Ensiksikin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat piilorikollisuutta. Lisäksi jo pelkästään tilastointitapa aiheuttaa täysin ennakoimatonta heittoa tilaston ja todellisuuden välille.
”Näissä tilastoidaan [poliisin tietoon tulleita] tekoja, eli se ei ole sama kuin esimerkiksi uhriluku. Ne tilastoituvat ilmoitushetkellä ja saattaa olla, että osa teoista on tapahtunut edellisenä vuonna tai jo paljon aikaisemmin. Eli siellä voi olla asioita, jotka saattavat muuttaa todellisuutta hyvinkin paljon”, poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta sanoo.
Myös Heikkinen on kuitenkin sitä mieltä, että verkko on luonut uusia mahdollisuuksia luottamuksen rakentamiseen, mikä usein edeltää rikosta. Aiemmille sukupolville luottamus on täytynyt synnyttää kasvotusten.
”Hyvä tuttu saattaa olla sellainen, jota ei ole koskaan nähnyt, mutta on sitten verkossa keskustellut ja tutustunut”, Heikkinen kuvaa nykytilannetta.
SARANIN mukaan esimerkiksi sosiaalisen median palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi, minkä hän uskoo muuttavan tilannetta vuoden 2013 lapsiuhritutkimuksen jälkeen. Käytännössä rikosten sarjatehtailulle on syntynyt uusia mahdollisuuksia.
Sarani pitää hyvänä, että julkisuus on tuonut verkon seksuaalirikollisuuden myös julkiseen tarkasteluun. Poliisissakin on ohjattu lisää henkilökuntaa selvittämään juttuja.
”Maailmassa on paljon pienempiäkin ongelmia ruvettu ratkomaan isolla kädellä.”
