vierass
Tottakai, sen huomasi varsinkin kun yhden lapsen laitoimme hautaan, vaikka emme kauheasti ole nähneetkään kun asuivat kaukana.
kuin omia
Sisaruksillani ei ole lapsia,mutta miehen veljen lapset ovat tosi rakkaita. Nähdään ehkä kerran kuussa ja se tuntuu liian pitkältä väliltä,tulee niin ikävä..
bbierass
Kyllä ovat mulle tärkeitä hekin. Osa on paljon läheisempiä kuin osa. Veljen,vaimon kanssa olen aika etäisissä väleissä ja valitettavasti lapsetkin ovat jääneet aika etäisiksi. Toivon heille kaikkea hyvää ja onhan se tietysti välittämistä, tuo rakastaminen on mulle varmaan jotenkin vieras käsite ja luo kuvan jostain mikä ei ole realistista.
"Vieraileva tähti"
Minä rakastan ehdottomasti kaikkien sisarusteni kaikkia lapsia.
Rakastan myös sijaislapsiamme eli kokeakseen rakkautta ei tarvita ylipäätään mitään geneettistä sidettä.
Sylvi Kekkonen sanoi aikoinaan sen hyvin: "Jos nainen rakastaa vain omia lapsiaan, hän ei ole koskaan tuntenut aitoa äidinrakkautta."
Rakastan myös sijaislapsiamme eli kokeakseen rakkautta ei tarvita ylipäätään mitään geneettistä sidettä.
Sylvi Kekkonen sanoi aikoinaan sen hyvin: "Jos nainen rakastaa vain omia lapsiaan, hän ei ole koskaan tuntenut aitoa äidinrakkautta."
"Vieraileva tähti"
[QUOTE="Marle";30363856]Ja miksi/miksi et?
Mä en rakasta niitä. Rakastan vain omia lapsiani![/QUOTE]
Et luultavasti rakasta omiakaan lapsiasi.
Mä en rakasta niitä. Rakastan vain omia lapsiani![/QUOTE]
Et luultavasti rakasta omiakaan lapsiasi.
SiskoKeskimmäinen
Hmm. Kamala sanoa, mutta veljen kahta lasta (7kk ja 3v) rakastan aivan hirveästi, mutta siskon 8kk lasta en rakasta. Enkä ole tähän mennessä edes pitänyt siitä. Vaikka siskoa rakastan aivan järkyttävästi, niin jostain syystä jo se lapsen naama saa mut olemaan aika etäinen.
meillä näin
En ehkä käyttäisi sanaa rakastaa, mutta kyllä he ovat tärkeitä.
Veljeni lapset ovat jo pian täysi-ikäisiä ja heitä näemme nykyään melko vähän. Miehen sisaruksilla enempi samanikäisiä kuin omamme.
Veljeni lapset ovat jo pian täysi-ikäisiä ja heitä näemme nykyään melko vähän. Miehen sisaruksilla enempi samanikäisiä kuin omamme.
Outlet harmaana
En rakasta. En rakasta edes mieheni lapsia, jotka asuvat meillä joka toinen viikko, eli ovat läheisempiä.
Ovat tärkeitä ja välitän heistä paljon, mutta rakkaudeksi en sitä tunnetta kutsuisi. Oma lapsi eri asia.
Ovat tärkeitä ja välitän heistä paljon, mutta rakkaudeksi en sitä tunnetta kutsuisi. Oma lapsi eri asia.
Outlet harmaana
[QUOTE="Vieraileva tähti";30363896]Et luultavasti rakasta omiakaan lapsiasi.[/QUOTE]
Wtf?
Wtf?
"vieraana"
En. Tapasin ainoan sisarukseni lapsen ensi kertaa tämä ollessa n. 15v. Välitän ja pidän, mutta en rakasta. Ei ole ehtinyt syntyä sellaista sidettä että voisin sanoa rakastavani.
"Täti"
Todella rakastan ja ottaisin omikseni milloin vain! Siskon aikuinen tytär on yksi parhaista ystävistäni.
Vieras sisko
En rakasta....en välttämättä ees kauheasti tykkää....siedän kyllä ja otan meille mieluusti kyläilemään, kun ovat samanikäisiä omieni kanssa. On ne vähän läheisempiä kun vaikka lasten muut kaverit...
[QUOTE="Marle";30363856]Ja miksi/miksi et?
Mä en rakasta niitä. Rakastan vain omia lapsiani![/QUOTE]
Miksi et?
Mä en rakasta niitä. Rakastan vain omia lapsiani![/QUOTE]
Miksi et?
:))
Minulla on vain 1 veljen lapsi, mutta kyllä, rakastan. 
Nähdään vain muutaman kerran vuodessa, onneksi on tuo skype olemassa, muuten ikävä olisi hirveä. Kyllä sen jotenkin huomasi kun hän syntyi, että ei muiden lasten syntymät ole samalla tavalla koskettaneet. Paitsi sitten parhaan ystäväni kolme lasta, taidanpa heitäkin rakastaa. Ystävä onkin kuin sisko minulle, ollaan tunnettu yli 20v.
Nähdään vain muutaman kerran vuodessa, onneksi on tuo skype olemassa, muuten ikävä olisi hirveä. Kyllä sen jotenkin huomasi kun hän syntyi, että ei muiden lasten syntymät ole samalla tavalla koskettaneet. Paitsi sitten parhaan ystäväni kolme lasta, taidanpa heitäkin rakastaa. Ystävä onkin kuin sisko minulle, ollaan tunnettu yli 20v. Rakastan, kovasti. Ja aivan kuten omista olen innoissani sekä onnellinen heidän onnistumisistaan, huolissani kun on aika olla huolissaan ja niin ikään onnellinen kun he kertovat kuulumisia ja näämme.
Olen siitä onnekas, että olen saanut hoitaa aikoinaan hoitovapaalla siskon kolmea vanhinta lasta siskon ollessa koulussa ja töissä. Minulle he ovat enemmänkin kuin vain tärkeitä, he ovat minulle todella, todella rakkaita.
Olen siitä onnekas, että olen saanut hoitaa aikoinaan hoitovapaalla siskon kolmea vanhinta lasta siskon ollessa koulussa ja töissä. Minulle he ovat enemmänkin kuin vain tärkeitä, he ovat minulle todella, todella rakkaita.