Raskaus ja yksinäisyys

Eli olen 21-vuotias nainen ja odotan esikoistani viikolla 19+4. Mitenkään helppo ei raskausaikani ole ollut,olen todella yksin ja ajoittain kaipaan entistä elämääni takaisin. Mies minulla on,mutta ei kavereita enään. Muutin Tampereelle maaliskuussa ja kaupunki on minulle melko vieras. Kaikki kaverit jäivät entiseen kaupunkiin,eikä ole paljon ottaneet yhteyttä raskauden jälkeen.

Pelkään todella paljon,että jään pelkäksi kotiäidiksi jolla ei ole ketään kenelle purkautua. Miehenikään ei oikein ymmärrä,kun yritän hänelle puhua. Olisko täällä ketään saman läpi käynyttä??

 

Mä ainakin sain paljon kavereita vauvakerhosta (ns. ekavauvakerho), muskarista ja muista mammakerhoista. Kyllä se siitä!! Itse asiassa lapsen jälkeen mulla on paljon enemmän kavereita kuin aikaisemmin. On itsestä kiinni paljolti se kavereiden saaminen. Reippaasti vaan sosiaalisiin juttuihin niin sieltä niitä löytyy.

 

Tästä 8 vuotta taakse päin olin samassa tilanteessa kuin sinä joten ymmärrän kyllä mitä käyt läpi. Tampereellakin on varmasti äiti-lapsikerhoja joissa itse kävin tässä sun naapurikaupungissa, esim. seurakunnan kerhot ja sieltä löytyi kavereita. Se ei tietty ehken auta vielä kun lapsi ei ole syntynyt mutta ihan tulevaisuutta ajatellen

 

Neuvolan perhevalmennus, leikkipuistot, perhekerhot, muskarit, vauvauinnit, värikylvyt, sanataideryhmät, vauvateatterit jne jne Kyllä vauvan kanssa ei tarvi yksin kotona kököttää ellei halua!

 

Itse myös muutin uudelle paikkakunnalle, kun aloin odottaa esikoistani (nyt 1 v 3 kk). Raskausaikana oli aika samanlaiset fiilikset, mutta sittemmin olen huomannut, että lapsen kanssa saa todella helposti kavereita. Kun tapaa äidin, jolla on myös pieniä lapsia, sille juttelee kuin vanhalle tutulle! Ja vaikka on ujon sorttinen luonteeltaan. Nyt kun olen löytänyt MLL:n perhekahvilan ja seurakunnan avoimen kerhon, niin olen nopeasti alkanut tutustua ihmisiin. Myös kansalaisopiston kurssit on hyviä paikkoja tutustua ihmisiin eikä tarvi olla vielä lastakaan, mutta niistäkään ei taida sinulle olla ihan akuuttia apua, kun niille kai pitää aina ilmoittautua syksyllä. Mutta tosiaan, kyllä se siitä, kun lapsi syntyy! Monilla vaihtuu siinä vaiheessa kaverit silti, vaikka paikkakunta ei vaihtuisikaan, ellei kaverit saa samoihin aikoihin lapsia tai ole jo saaneet.

 

[QUOTE="vieras";25248176]Neuvolan perhevalmennus, leikkipuistot, perhekerhot, muskarit, vauvauinnit, värikylvyt, sanataideryhmät, vauvateatterit jne jne Kyllä vauvan kanssa ei tarvi yksin kotona kököttää ellei halua![/QUOTE]

Niin tosiaan, isoilla paikkakunnilla on vaikka mitä! Meillä ei ole näistä mainituista puoliakaan, mutta se ei ole ongelma Tampereella

 

Minulla oli sama tilanne reilu vuosi sitten. Olin muuttanut uudelle paikkakunnalle ja ystävät jäivät pikku hiljaa pois nykyisestä elämästä. Synnytysvalmennuksessa tapasin yhden äidin, jonka kanssa lähdimme sitten paikalliseen perhekahvilaan, kun vauvat olivat syntyneet. Sieltä sai nopeasti ystäviä ja nyt miellä on todella tiivis kuuden äidin porukka. Rohkeasti vain mukaan, et ole yksin Neuvolassa kannattaa kysyä mistä kahviloita ym. voi löytää. Mammajumppakin voisi olla todella hyvä vaihtoehto, pääsisit jo nyt tapaamaan uusia ihmisiä.