"Ravistelin vauvaa"

Tuolla hakusanalla löytyy Googlesta aika paljon äitejä, jotka uskaltavat tunnustaa ravistaneensa vauvaa suutuspäissään. Osa kyselee hätääntyneenä tuliko vauvalle vammoja.

Jos noin järjellä ajatellaan, niin eihän vauvalle tärinästä mitään vammoja pitäisi tulla, koska
täriseehän vauva äidin mahassa äidin kävellessä, juostessa tai hyppiessä tai ajaessa pyörällä tai autolla. Norjalaisessa oikeudessa pitkän uran tehnyt lääkäri todisti, ettei vauvalle synny vakavia vammoja edes vauvan pudotessa sylistä lattialle.

Eri asia sitten, jos ravisteluliike on niin pitkä, että pää lähtee mukaan liikkeeseen ja retkahtaa suunnan vaihtuessa. Silloin on niska kovilla. Ravistellun vauvan oireryhmä on vähän huono nimitys, koska oireet viittaavat lapsen paiskaamiseen seinään tai lattiaan, jolloin vauva on oikeasti saanut päävammoja, on tajuton ja kiidätetään sairaalaan.

Lapsen osuessa seinään tai lattiaan on raajojen luiden murtuminen hyvin todennäköistä. Tähän riittää putoaminen sylistä lattialle.

Kannattaa jättää se piltti yksin huutamaan, jos hermo meinaa mennä. Korvatulpatkin auttavat kummasti.

Oletko sinä koskaan ravistellut lasta?

PS. Kivittäjät, please, olkaa hiljaa...

 

En ole ikinä ravistellut vauvaa. Ei ole ollut edes lähellä sellainen tilanne. Toivon, että äidit jotka näin toimivat uskaltavat hakea apua itselleen.

Olen luonteeltani tempperamenttinen - tunteet kuohahtavat aika helposti hyvässä ja pahassa. Nyt 3-vuotiaan kanssa on paljon hankalampaa pitää ne "kilahtamiset" kurissa kuin pienen vauvan kanssa, jolle en osannut suuttua ollenkaan. Myönnän tukistaneeni tottelematonta ja kiukuttelevaa taaperoa pari kertaa, kerran olen läpsäissyt kädelle ja tunnustan pukeneeni kovakouraisesti ja vihaisesti vastaanhangoittelevan taaperon. Eilen hermostuin juurikin tuohon pukemisvetkutteluun ja -kiukutteluun niin, että paiskasin pojan saappaan lopuksi raivopäissäni lattiaan ja lähdin hetkeksi kuistille itse jäähylle.

Olen tuntenut näistä "kilahtamisistani" syyllisyyttä ja jälkeen päin pyytänyt lapselta anteeksi ja rauhallisesti yrittänyt selittää, miksi kävi kuten kävi. Se on aika hurja hetki itselle, kun huomaa kerta kaikkiaan raivostuvansa sekunnin sadasosassa niin, että ei hillitse yhtään itseään ja ehtii jo ottaa esim. tukasta kiinni. Ei näitä tilanteita ole päivittäin eikä edes viikottain ja meillä kyllä näytetään avoimesti muutkin tunteet, halataan ja pussataan ja sanotaan rakastavansa joka päivä. Mutta en silti ole tästä kiukkupiirteestäni erityisen ylpeä :-/

Vertaistukea kaipailisin. Onko muita äitejä, joilla tempperamentti kuohuu?

 

aloittajalle.
Lue nyt ensin vaikkapa tämä juttu,

www.laakarilehti.fi/files/nostot/2011/nosto6_1.pdf

ja mieti satakymmenen kertaa, ennenkuin sanot keskustelupalstalla, että "järjellä ajatellen" eihän tärinästä mitään vammoja voi tulla..

Hei haloo, onko se tärinää, jos vauvaa ravistellaan! Ei, se on pahoinpitelyä!

Heiluuko vauvan pää sillon kun se on vielä kohdussa äidin kävellessä?
Ei se kyllä heilu. Näet kun vauvan pään ei ole tarkoitus heilua. Sen vuoksi vauvaa tuetaan niskasta kun sitä käsitellään. Pää on painavampi, aivot vaurioituvat herkemmin. Tämähän opetetaan jo peruskoulussa ja viimeistään äitiysneuvonnassa.

Joo ymmärrän kyllä, että kivittäjät saisivat pysyä poissa, mutta lue nyt tuo lääkärilehden juttu kuitenkin ensin. Jos tuon jutun lukemisen jälkeen sinun tekee vielä mieli ravistella muksua, niin soita hätäkeskukseen ja pyydä ambulanssia viemään sinut mielenterveyshoitoon heti.

 

Monesti pojan ollessa pieni vauva ja minun ollessani väsynyt ja naatti loputtomalta tuntunut itku sai suuttumaan, vaikka ihan tyhmältähän se näin jälkeen päin tuntuu.

Suuttunut olen lukuisia kertoja, itkenyt väsymystäni sikiöasennossa lattialla, hakannut tyynyä ja koonnut sitten itseni tällaisen purkauksen jälkeen uudestaan kasaan. Vauvan ravistelu ei käynyt mielessäkään.

 

Ei se lapsi itkemisestä vammaudu tai kuole. Ravistelusta kylläkin.

Antakaa lapsen huutaa.

 

Missään nimessä ei saa ravistaa, aivot menee sekaisin ja lapsesta tulee aivovaurioinen vammainen. Onko sitte kiva hoitaa vammaista lasta? Semmosen hoitaminen on 10 kertaa vaikeampaa kuin terveen. Niskat jos vielä retkahtaa, niin sekin aiheuttaa happivajausta aivoihin. Jos huutava vauva hermostuttaa, menkää eri huoneeseen vähäksi aikaa tai ottakaa vauva syliin. Yleensä vauva itkee, kun sillä on nälkä, märka vaippa, hampaita kasvaa tai kipeä.