Rv 36 olotila?

Onko täällä muita raskausviikolla 36 odottajia? Mikä teillä on olotila?

Itse odotan toista lasta ja ensimmäisen helpon raskauden jälkeen tuntuu, että nyt on sitten kaikki pikkuvaivat riesana: hengästyttää, hemoglobiini alhaalla raudasta huolimatta, närästää, kiristää, ahdistaa, painaa sisäelimiä ja supistaa usein ja paikallaan ollessakin. Lonkkia särkee, selkä on jumissa, yöt pyörimistä... Onko muilla jo tukala olotila tässä vaiheessa? Mitä oireita on ollut? Ja mulla on vielä melko pieinkokoinen maha, mutta silti alkaa tuntumaan, että taitaa tulla piiiitkät viimeiset viikot. Jakakaahan kokemuksianne!

 

Täällä tasan 36+0! Kakkonen myöskin tulos. Lonkat paskana, kyljet kipeet. Synnytys jännittää ihan hirveesti.... :'(

 

täällä myös 36+0
ja haluan jo synnyttään
ahistaa,vituttaa,närästää,väsyttää..mä oon ihan kypsä tähä olotilaan :kieh:
maha ei oo mikää iso mutta tätä ei tätä reppua enää jaksa kantaa :/

 

Onkos muilla inhottavaa vihlomista alapäässä tai jossain sisällä alhaalla?

Mites mieliala? Täällä mielialat vaihtelee aika tavalla, välillä ottaa päähän niin että pitää väkisin haastaa riitaa miehen kanssa.... Ja kohta taas itkettää...Esikoiselle tulee huudettua, kun ei tottele ja se harmittaa ja saa niin huonon omantunnon että senkin takia sit itkettää...

 

Ap siis sähän puhut mun raskaudesta. Nyt on kyllä mulla jo 37+5 mutta tämä on ollut just kuvailemasi tyyppistä koko raskaus, varsinkin loppuraskaus. Mullekin tämä on toinen. Ja hermot menee uhmiksen kanssa. Huono omatunto kun palaa pinna tosta vaan ja oon niin tuskissa etten jaksais puuhailla tytön kans esim. ulkona. Onneks mies on lomalla.

Mua itkettää, pelottaa, jännittää... Esikon odotusaika oli helppo, synnytys vaikea ja vauva-aika yhtä valvomista ja koliikkia. Tää raskaus on ollut paljon vaikeampi vuotoineen päivineen. En saa kuumuudelta nukuttua enkä löydä nukkuma-asentoa. Rakkoa pitää tyhjentää varmaan 1/2h välein. Oksetuskin on tullut alkuraskaudesta takaisin...

 

Ap siis sähän puhut mun raskaudesta. Nyt on kyllä mulla jo 37+5 mutta tämä on ollut just kuvailemasi tyyppistä koko raskaus, varsinkin loppuraskaus. Mullekin tämä on toinen. Ja hermot menee uhmiksen kanssa. Huono omatunto kun palaa pinna tosta vaan ja oon niin tuskissa etten jaksais puuhailla tytön kans esim. ulkona. Onneks mies on lomalla.

Mua itkettää, pelottaa, jännittää... Esikon odotusaika oli helppo, synnytys vaikea ja vauva-aika yhtä valvomista ja koliikkia. Tää raskaus on ollut paljon vaikeampi vuotoineen päivineen. En saa kuumuudelta nukuttua enkä löydä nukkuma-asentoa. Rakkoa pitää tyhjentää varmaan 1/2h välein. Oksetuskin on tullut alkuraskaudesta takaisin...

Minäkään en jaksais leikkiä ja touhuta esikon kanssa, kun ei yksinkertaisesti jaksa ja lattialla ja hiekkalaatikolla on paha istua, kun mahaan alkaa sattumaan ja etukumarasssa närästää. Ja poika oikein kinuaa koko ajan, että äiti leiki sitä ja tätä ja tule katsomaan...

Mulla noin yleisesti ottaen kuitenkin mieliala on positiivisen puolella, minua ei pelota synnytys tai tuleva kahden lapsen äitiys, jännittää tietysti, mutta erittäin onnellinen olen tulevasta vauvasta. Voimia vaan sinulle!

 

Ap siis sähän puhut mun raskaudesta. Nyt on kyllä mulla jo 37+5 mutta tämä on ollut just kuvailemasi tyyppistä koko raskaus, varsinkin loppuraskaus. Mullekin tämä on toinen. Ja hermot menee uhmiksen kanssa. Huono omatunto kun palaa pinna tosta vaan ja oon niin tuskissa etten jaksais puuhailla tytön kans esim. ulkona. Onneks mies on lomalla.

Mua itkettää, pelottaa, jännittää... Esikon odotusaika oli helppo, synnytys vaikea ja vauva-aika yhtä valvomista ja koliikkia. Tää raskaus on ollut paljon vaikeampi vuotoineen päivineen. En saa kuumuudelta nukuttua enkä löydä nukkuma-asentoa. Rakkoa pitää tyhjentää varmaan 1/2h välein. Oksetuskin on tullut alkuraskaudesta takaisin...

Minäkään en jaksais leikkiä ja touhuta esikon kanssa, kun ei yksinkertaisesti jaksa ja lattialla ja hiekkalaatikolla on paha istua, kun mahaan alkaa sattumaan ja etukumarasssa närästää. Ja poika oikein kinuaa koko ajan, että äiti leiki sitä ja tätä ja tule katsomaan...

Mulla noin yleisesti ottaen kuitenkin mieliala on positiivisen puolella, minua ei pelota synnytys tai tuleva kahden lapsen äitiys, jännittää tietysti, mutta erittäin onnellinen olen tulevasta vauvasta. Voimia vaan sinulle!

Sulle myös voimia!!!! Toivottavasti ei tartte kärvistellä kauaa... Mulla syntyi esikko 42+3, joten toivon tosiaan ettei niin kauan tartte oottaa...

 

Ap siis sähän puhut mun raskaudesta. Nyt on kyllä mulla jo 37+5 mutta tämä on ollut just kuvailemasi tyyppistä koko raskaus, varsinkin loppuraskaus. Mullekin tämä on toinen. Ja hermot menee uhmiksen kanssa. Huono omatunto kun palaa pinna tosta vaan ja oon niin tuskissa etten jaksais puuhailla tytön kans esim. ulkona. Onneks mies on lomalla.

Mua itkettää, pelottaa, jännittää... Esikon odotusaika oli helppo, synnytys vaikea ja vauva-aika yhtä valvomista ja koliikkia. Tää raskaus on ollut paljon vaikeampi vuotoineen päivineen. En saa kuumuudelta nukuttua enkä löydä nukkuma-asentoa. Rakkoa pitää tyhjentää varmaan 1/2h välein. Oksetuskin on tullut alkuraskaudesta takaisin...

Minäkään en jaksais leikkiä ja touhuta esikon kanssa, kun ei yksinkertaisesti jaksa ja lattialla ja hiekkalaatikolla on paha istua, kun mahaan alkaa sattumaan ja etukumarasssa närästää. Ja poika oikein kinuaa koko ajan, että äiti leiki sitä ja tätä ja tule katsomaan...

Mulla noin yleisesti ottaen kuitenkin mieliala on positiivisen puolella, minua ei pelota synnytys tai tuleva kahden lapsen äitiys, jännittää tietysti, mutta erittäin onnellinen olen tulevasta vauvasta. Voimia vaan sinulle!

Sulle myös voimia!!!! Toivottavasti ei tartte kärvistellä kauaa... Mulla syntyi esikko 42+3, joten toivon tosiaan ettei niin kauan tartte oottaa...

Mullakin esikoinen syntyi 10 päivää lasketun ajan jälkeen ja jotenkin on semmoinen tunne, että tämäkin meneee yli LA. Saa nähdä... Esikoisen odotus oli varmasti senkin takia helppo, kun sai levätä milloin halusi, mutta nyt lepoaikaa ei niin ole esikoisen hoidon ja puuhailujen takia.