SAA POISTAA

Mulla ja miehellä on molemmillä brutto-tulot 2400 e/kk, miehellä nousee jossakin vaiheessa alkuvuotta 3000e/kk , kun vaihtaa työtä.
Ollaan ostamassa asunto, johon joudutaan ottaan lainaa 240 000 e. Meillä ei ole säästöjä, miehen vanhemmat takaa.
Toisen palkka menis kokonaan lainan lyhennyksiin, lopulla elettäis. Ollaan otettu huomioon myös koronnousut. Aika tiukalta kuulostaa....Asutaan/muuutetaan pk-seudulla ja hinnat on tätä luokkaa....
Mielipiteitä ollaanko ihan tyhmän rohkeita näillä tuloilla??

 

Meillä kuukausitulot samaa luokkaa. Asutaan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, mutta omakotitalo rakenteilla itä-uudellemaalle. Lainaa otettu 73000e, noin 30000e oli omaa rahaa, kun myytiin kaksio täällä pois. Paljon tätä suurempaan lainaan en näillä tuloilla olisi uskaltanutkaan, kun ikäkin jo lähentelee neljääkymppiä.

 

Paljonko teille jäisi asuntolainan jälkeen käteen?
Muistakaa ottaa huomioon kaikki muutkin asumismenot, eli sähkö, vesi, tienhoitomaksu, jätemaksu, kiinteistövero, vakuutukset yms. Ja kaikki muut laskut tietysti vielä päälle.
Aika tiukalta kuulostaa ainakin minun mielestäni. Jos joskus haluatte ostaa vaikka uuden auton tai matkustaa johonkin, niin riittääkö rahat siihen. Entäpä jos tulee pitkiä sairaslomia tai äitiysloma?
Muista, että laina-aika on pitkä ja siinä ehtii tapahtua vaikka mitä.
Vaikka nyt ehkä tuntuu, että kyllä me jaksetaan elää pienellä rahalla, kunhan saadaan asua kivassa kämpässä, niin kestääkö se tunne vielä 10 vuoden päästä? Tai 20?

Kukaan ei tietysti voi päätöstä teidän puolestanne tehdä, mutta teinä miettisin vielä uudemman kerran. Itse ainakin haluan, että asuntolaina on vain pieni osa elämää, ei elämää määräävä tekijä.
En halua alkaa suunnittelemaan elämääni ja kaikkia tekemisiäni sen mukaan, antaako laina periksi. Tämän vuoksi mekin asumme vielä kerrostalossa (myös pääkaupunkiseudulla), eivätkä asumiskulut ole sen suurempia, mitä joutuisimme vuokrallakaan maksamaan.

 

No kyl varmasti tuolla palkalla pärjää, siis jos molemmat erikseen saa tuon yli 2000 e bruttona.

Ei asuta Helsingissä päinkään. Lainaa on jäljellä noin 95 000. Molemmat saa nettona noin 1400 euroa, paitsi nyt, kun olen kotihoidontuella, niin on vain yksi palkka + se parisataa euroa. Lapsia on neljä eli ruokalasku on melkoinen. Nyt kotihoidontuella ollessa ei rahat riitä vaan joka kuukausi menee säästöjäkin. Mutta kun ollaan töissä, niin riittää.

 

Mä olen ajatellut lainanoton silleen, että jos jäis vaikka molemmat työttömiksi niin pystytään maksamaan. Muutaman prosenttiyksikön koron nousu tekee jo kuukausierään huomattavan nousun ja täytyyhän sitä maksaa sen verran, että lainakin lyhenee. Sit lapset kasvaa ja tulee kalliimpia harrastuksia yms. lisämenoja mitä ei ole silloin kun lapset ovat ihan pieniä ja onhan se mukavaa kun ei koko elämä ole pelkkää lainan maksua. Olen seurannut asuntojen hintoja jo työni puolesta niin sellaisen seikan olen huomannut, että ei tarvitse kun mennä 30 km pohjoisempaan esim. Järvenpäähän tai Jokelaan niin asunnot ovat huomattavasti halvempia kuin ihan pääkaupunkiseudulla. Silloinhan on varaa pitää jo hyvää autoa millä pääsee liikkumaan tai kahta.

 

Ikää kun tulee voi tulla sairastelua yms. Minulla on uuden lainanoton suhteen sellainen tunne, että haluan päästä tästä as.lainasta eroon sitten elellään mukavasti. Tienataan molemmat ihan kivasti ja lainanhoitokulut ovat nyt alle 500 e/kk.