Mäpä tulen vetämään pohjat tänne. Penska on 6 viikkoa ja maidon määrä vähenee päivä päivältä. Jos maidontulo jatkuu samalla tahdilla, viikon päästä ei tule tiristämälläkään pisaran pisaraa.
Ja tiedättekö mitä. Ei tuo penska nälkään kuole, eikä mene pilalle, vaan siitä kasvaa aivan hyvä ihminen siitä huolimatta, että se saa vastiketta. Ja me ollaan molemmat tyytyväisiä, hyväntuulisia ja nautitaan jokaisesta ruokailuhetkestä. Ja mikä parasta, isikin pääsee kokemaan sen läheisyyden ja mahtavan kontaktin vauvan kanssa häntä ruokkiessaan.
Että sanonpa vaan sen, etten jaksa ymmärtää tätä imetyshysteriaa ja kilpailua siitä, kuka on paras äiti. Etenkään kun mittarina on imetyksen kesto. Sitten kilpaa juostaan kiillottamaan omaa sädekehää sillä, että minäpä imetin pidempään kuin joku muu.