saako kenenkään lapsi toimintaterapiaa?

Meillä on toimintaterapiassa poika käynyt reilun vuoden. Hyötyä on ollut kovasti. Hänellä on ollut motorisia ongelmia ja käden taidot olleet heikot, muutenkin ikäistään jäljessä kehityksestä. Puheterapiaa ollut jo monta vuotta, kielellisen kehityksen ongelmat meillä onkin kaikista vahvimmat.
Toimintaterapiassa on siis harjoitultu käden taitojen vahvistamista ja muutenkintasapaino -ja muitakin liikunnan juttuja. Poitsu on rohkeentunut ja oppinut vaikka mitä! Terapia jatkuu edelleen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lumikello75:
Meillä on toimintaterapiassa poika käynyt reilun vuoden. Hyötyä on ollut kovasti. Hänellä on ollut motorisia ongelmia ja käden taidot olleet heikot, muutenkin ikäistään jäljessä kehityksestä. Puheterapiaa ollut jo monta vuotta, kielellisen kehityksen ongelmat meillä onkin kaikista vahvimmat.
Toimintaterapiassa on siis harjoitultu käden taitojen vahvistamista ja muutenkintasapaino -ja muitakin liikunnan juttuja. Poitsu on rohkeentunut ja oppinut vaikka mitä! Terapia jatkuu edelleen...
minkä ikänen poika teillä on?
meillä on kohta 9v.(joulukuussa)
elokuussa loppu puheterapia jota kesti 6v.
ens keväänä tehään arvio toimintaterapian tarpeesta...
 
Mun lapsi on käyny toimintaterapiassa reilut kaksi vuotta ja hyötyä on ollu. Voi tietenkin riippua terapeutista, miten yhteistyö sujuu, mutta omat kokemukseni ovat myönteisiä. Lapselle terapia on tietenkin vain leikkimistä ja yksi viikon kohokohta. Mikäli toimintaterapiaa on lapselle mahdollista saada, suosittelen ehdottomasti.
 
Äippä77, meidän poika on nyt 7-vuotias ekaluokkalainen. Toivon kovasti että toimintaterapia vielä jatkuu meillä, samoin fysioterapia, mutta senhän nyt näkee mitä mieltä ovat sairaalassa. Neurologisella ollaan taas oltu jokavuotisissa kontrolleissa.
Toimintaterapiasta on ollut se hyöty nyt koulunkäyntiä ajatellen, että ovat aika paljon harjoitelleet kynätyöskentelyä, joten koulussa on helpompi tehdä töitä, vielä eskariaikana oli tosi paljon hankaluuksia kun olis pitänyt piirtää, saatikka sitten tehdä numeroita tai kirjaimia, vielä niinkin pieniin laatikkoihin tai rivienväliin mitä koulukirjoissakin on! Nyt jo aika hyvin mahtuu numerot ja kirjaimet oikeille paikoilleen ja jopa osaa piirtää jo tikku-ukonkin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lumikello75:
Äippä77, meidän poika on nyt 7-vuotias ekaluokkalainen. Toivon kovasti että toimintaterapia vielä jatkuu meillä, samoin fysioterapia, mutta senhän nyt näkee mitä mieltä ovat sairaalassa. Neurologisella ollaan taas oltu jokavuotisissa kontrolleissa.
Toimintaterapiasta on ollut se hyöty nyt koulunkäyntiä ajatellen, että ovat aika paljon harjoitelleet kynätyöskentelyä, joten koulussa on helpompi tehdä töitä, vielä eskariaikana oli tosi paljon hankaluuksia kun olis pitänyt piirtää, saatikka sitten tehdä numeroita tai kirjaimia, vielä niinkin pieniin laatikkoihin tai rivienväliin mitä koulukirjoissakin on! Nyt jo aika hyvin mahtuu numerot ja kirjaimet oikeille paikoilleen ja jopa osaa piirtää jo tikku-ukonkin!
meillä kans pojalla on reenaamista siinä hienomotoriikassa,kirjottaa osaa kyllä siististikkin jos vain malttaa keskittyä,joskus keskittyminen hajoaa ja sillo tehtävien teosta ei tuu mitään!
kengän nauhoja poika ei osaa vielä solmia..
toimintaterapeutti teki arvion joskus 3v. sitten mut katsoi asian niin ettei siihe ole tarvetta mutta se tilanne on nyt muuttunu puheterapeutin ja psykologin mielestä niin että poika vois hyötyy siitä,kielellisellä tasolla on saavuttanut ikätoverinsa mutta puheen ymmärtämisessä on vielä jokseenki vaikeutta.
meillä poika käy erityiskoulua pienluokassa joka on ollut hyvä ratkasu meille ja poika on tykänny kovasti!
voisko joskus laittaa yv:tä ja keskustella sillee? :)
 
Äippä77, yv:t käypi kyllä =) Meilläkin poika on pienryhmässä ja erityisopetuksen piirissä. Ja myöskin meillä puheen ymmärtämisessä (etenkin ohjeiden) vaikeutta, diagnoosinahan meillä on laaja-alainen oppimiskyvyn häiriö...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lumikello75:
Äippä77, yv:t käypi kyllä =) Meilläkin poika on pienryhmässä ja erityisopetuksen piirissä. Ja myöskin meillä puheen ymmärtämisessä (etenkin ohjeiden) vaikeutta, diagnoosinahan meillä on laaja-alainen oppimiskyvyn häiriö...
kiva,laitan yv:tä joku päivä! :)
 
Toimintaterapiassa käyty nyt puolivuotta (20kerran jakso) ykisityisellä, 2 kertaa jäljellä.. Sitten uudet arviokäynnit tk puolella (5.2.08 ja 12.2.08).
Fysioterapiaa on myönnetty 10krt jakso. Puheterapiassa käytiin 2vuotta. Nyt ei enää tarvetta. Poika täyttää helmikuussa 7v.
 
Poikani täytti viime viikolla 5v. Hänen "lähtödiagnososinsa" oli FAS, mikä helpotukseksemme pyörrettiin ja korvattiin F83:lla. Diagnoosi on mielestäni epämääräinen mutta pitää sisällään paljon toivoa. Lausahdus "Toivo parasta ja pelkää pahinta" Toteutuu arjessamme. On pitkälti myös asenteesta kiinni miten odotuksiinsa ja koko tilanteeseen suhtautuu. Kuntoutuskeinoinamme meillä on käytössä useat eri terapiat: toiminta-, puhe ja musiikki. Asiat ovat kuitenkin melko hyvin sillä elämme maassa missä on haluja ja resursseja ks. erityislasten kuntoutukseen. Turvaverkko pitää. Perinteinen "Luonnonvalinta" ei suoranaisesti kosketa. Oma suvaitsevaisuus ja maailmankuva on ajoittain puntarissa. Mielestäni oleellisinta on lapseni oma hyvinvointi, niin hekinen kuin fyysinenkin. Minun odotukseni ovat sekundäärisiä.
 

Yhteistyössä