Sain eilen tietää mieheni pettäneen mua...

Olimme seurustelleet mieheni kanssa reilut kaksi vuotta, kunnes hän viime kesänä ihastui toiseen. Suhteemme oli katkolla kuukauden päivät, mutta asuimme saman katon alla. Mies juoksi illat tämän naisen luona ja välillä oli yötäkin. Sitten mieheni löysi itselleen asunnot, mutta rupesi katumaan ja jätti asunnon ottamatta. Jatkoimme yhdessä kaikesta huolimatta. Eikä asioita kyllä sen kummemmin selvitelty. Mieheni ja tämä nainen jatkoivat kavereina, vaikka muuta se sitten olikin.
Viime sunnuntaina tämä nainen laittoi minulle viestiä koko illan. Haukkui ja sorti mua. Kaiken lisäksi hän kertoi olleensa mieheni kanssa sängyssä meidän yhdessä olon aikana. Mieheni myönsi pettäneensä mua. Tämä oli todella iso pala mulle. Olin todella järkyttynyt ja olen vieläkin. Sitten tämä nainen vielä sanoi olevansa raskaana miehelleni, vaikka hän on väittänyt että ei voi saada lapsia.
Maanantai aamuna nousin ihan tavallisesti tyttäreni kanssa aikaisemmin kuin mieheni. Kesken tyttäreni vaipan vaihdon ovikello soi, aukaisin ja siellä seisoi tämä nainen ja hänen siskonsa. He tunkivat sisään eivätkä lähteneet pois, vaikka käskin. He herättivät mieheni ja halusivat selvitellä asioita. Tunnin he vatvoivat asioita ja lähtivät mieheni ulos heittäminä. Olin lähdössä myös mäkin ty ttäreni kanssa, soitin jo äidilleni että tulisi hakemaan meidät. Mieheni pyysi ja aneli minua jäämää. Juttelin hetken äitini kanssa ulkona ja sitten päätin jäädä. Juttelimme asioista. Mieheni oli hyvin pahoillaan kaikesta ja pyyteli anteeksi. Hän halusi vielä yrittää vaikka tässä tilanteessa se voi kyllä olla jo liian myöhäistä. Minäkin halusin vielä yrittää ja vakuutin hänelle että tämä on viho viimeinen mahdollisuus hänelle. Molemmat halusimme aloittaa alusta. Ja aloitammekin tai ainakin yritämme. Mieheni laittoi eilen välit lopullisesti poikki tämän naisen kanssa. Ja halusi aloittaa alusta kanssani.
Viime yönä en oikein saanut nukuttua ollenkaan eikä ruokakaan ole tänään maistunut. Rakastan miestäni hyvin paljon ja haluan vielä yrittää, mutta en tiedä pystynkö... Varsinkaan jos se nainen on raskaana miehelleni. Olen ihan lopussa.
Mitä mä teen? Kannattaako tässä tilanteessa enää yrittää ja aloitaa alusta? Musta tuntuu että nyt on liian myöhäistä. Sanokaa jotain :|
 
Minun mielestäni tuollainen juttu tarvitsee aikaa. Kukaan ei muutu yhdessä yössä. Jos miehesi on tosiaankin törppöillyt noinkin paljon on ihan oikeudenmukaista laittaa hänet pannaan vähäksi aikaa. Katso asioita pidemmällä tähtäimellä ja tyttäresi näkökulmasta myös... onko mitään riskiä että tällainen tulisi toistumaan vai voitko 100% luottaa mieheesi. Jos vastaus on kielteinen niin en miettis sekunttiakaan.. muutenkin vaikuttaa aika keskenkasvuiselta harrastaa muita naisia yms kun eletään vielä perheen kanssa. Onhan niitä parempiakin miehiä olemassa.
 
Onko lapsi teidän yhteinen?
Se musta vaikuttaa asiaan,sillä kyse on tytönkin elämästä.

Olen elänyt tuollaisen suhteen,meillä oli 3 yhteistä lasta.Tiiän tuskan ja ahdistuksen joka sua kalvaa.Epätoivo ja raivo.

TUota et saa koskaan enää pois,kun miehes tekee jotain niin se tunne hyökkää.Pettäminen rikkoo aina suhteen eikä sitä saa korjattua.Se on ikävä tosiasia.
Jos pystytte elämään tuon epäilyksen kanssa ja molemmat siitä keskustelemaan avoimesti,ehkä teillä on toivoa.

Voisitte laittaa naisen tekemään raskaustestin,eli kutsutte sinne ja ostatte testin valmiiksi.
Sano että selvitetään kertaheitolla.
Jollei siihen pissi,eiköhän ole selvää.
Ja jos tulos on positiivinen,on teillä aikaa miettiä miten osallistutte lapsen elämään.

Voimia isosti.
 
En tajua miten jotkut on noin ylikilttejä ja sinisilmäsiä! Mä en kattelis tollasta miestä hetkeäkään vaikka ois kuinka monta lasta sen kanssa!! Ei pidä antaa lapsille sitä esimerkkiä että mies juoksee vieraissa minkä kerkee ja silti äiti vaan on sen kanssa ja se on täysin normaalia...mitä niistäkin lapsista tulee kun saa sellasen esimerkin kotoo. Se on lapsen etujen mukaista potkasta tollanen mies pellolle ja olla sitten vaikka yksin ja jossainvaiheessa alkaa seurusteleen kun tulee fiksumpi mies eteen. Paljon tasasempi kasvualusta lapselle. Mä ainakin arvostan itseäni niin paljon etten alistuis olemaan miehen kanssa jolla on toinen ja viä niin että tietäsin siitä ja vaikka kuinka vakuuttaa ettei enää mutta noin pahasti ja pitkään kun on pettäny niin ei se siitä muuksi muutu. Ehkä vähän karua tekstiä mutta en vaan usko että tosta seuraa mitään hyvää, ehkä aluksi mutta ei kauaa.
 
Ei muilta kannata kysellä neuvoja tämmöseen asiaan. Tai voi, ystäviltä ja tutuilta jotka teidät tuntee.
Itse olen päättänyt, että jos pettää niin siihen loppuu tämä tarina...puolin ja toisin..
mutta eihän sitä tiedä sitten jos niin kävisi. Ei ero ole koskaan helppoa
Tsemppiä ja jaksamisia :hug:
 
PahaSilmä
Miksi sä tommoseen suostut? Miten suostuit edes silloin, kun miehesi oli toiseen ihastunut? Miksette selvittäneet asioita? Miksi sinä annat kohdella itseäsi noin? Tyttäresi saa sinulta mallin siihen, miten antaa tulevaisuudessa kohdella itseään.
 
Teidän suhteella on edes pieni mahdollisuus selvitä jos teillä on yhtään luottamusta jäljellä.Siis jos ei ole luottamusta niin ei kyllä ole parisuhdettakaan.

Rauhallisesti kattelette ja kokeilette että miltä tuntuu olla yhdessä ja että voitko sinä luottaa mieheesi enää :hug:

Toivottavasti asianne selviää :hug:
 
Itse olisin soittanut poliisit samantien paikalle jos joku olisi tukijoukkoineen meille tunkenut! En olisi antanut kyllä naisten tulla ovesta sisään, kun on vielä oma lapsi paikalla. Ois painuneet miehen kanssa vaikka Essolle selvittämään asiansa.
Jos tämä toinen nainen nyt tosiaan ON raskaana, niin sitten sun ja miehes on siihenkin sopeuduttava, ja mieluusti vielä otettava lapsi ihan avoimin mielin vastaan. Miehes lapsi sekin on, eikä lapsi ole mitään pahaa tehnyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PahaSilmä:
Miksi sä tommoseen suostut? Miten suostuit edes silloin, kun miehesi oli toiseen ihastunut? Miksette selvittäneet asioita? Miksi sinä annat kohdella itseäsi noin? Tyttäresi saa sinulta mallin siihen, miten antaa tulevaisuudessa kohdella itseään.
Tähän peesi, vaikka itse sietäisikin mitä tahansa paskaa ja antaisi itseään kohdella huonosti, niin aina kannattaa muistaa minkä mallin lapsilleen antaa.
 
sanoa että itselläni oli sellainen tilanne nuorena että oma isäni petti äitiäni ja sama toistui itsellänikin, ex mies petti mennen tullen ja aina annoin anteeksi. eli kotoa oli tämä lähtöisin. onneksi äitini kuten myös minä lopulta tajusin että se on loppu. mutta jos äitini olisi aikoinaan laittanut isäni pihalle heti ensimmäisestä kerrasta voisin sanoa että en olisi itsekään varmaan katsonut samanlaista menoa. ja voin sanoa ettei se mies ikinä muutu, kerran petttää aina pettää ja aina se kalvaa sua. itsellä ei luottamus ikin'ä palannut takaisin, aina kun jutteli jonkun naisen kanssa tai lähti baariin, niin heti oli että nyt se pettää. sama kuin tuli jokin riita niin heti otettiin toi pettäminen esiin...
 
Nuo nauhalle tai todistajan kuullen..., niin eikun rikosilmoitus ja vaikka ensalkuun 10000 eur korvausvaade.
Siinähän sun sylissä ollut lapsikin kärsii..., kun vaan itse niin sanot, vaikkei kärsiskään ikänsä suoman suojan takia.
 
Oli kyllä tosi törkeetä tunkea teille sisään, ja ymmärrän että väistyit ovelta jo ihan tyttäresi vuoksi. Mutta en tajua, miksei miehesi heivannut naisia pihalle? Luulisi, että hänenkin intressejään olisi puolustaa kotiaan ja rakastamaansa perhettään ylimääräisiltä, kotona käytäviltä konflikteilta. Olisivat menneet ulos tappelemaan.
Yksi juttu mua kuitenkin vaivaa tässä kertomuksessa - se, että syytät sitä toista "akkaa", ja näin vapautat miehesi vastuusta. Eihän se toinen nainen oikeastaan mitään tehnyt suhteenne pilaamiseksi, vaan sinun miehesi - hän päätti lähteä tämän toisen naisen matkaan. Miehesi teki ihan itse valinnan tämän toisen naisen ja oman perheensä välillä, ja hän yksin - ei tämä nainen - on siitä vastuussa. Ei auta selostaa että nainen oli niin hyvännäköinen - olisi katsellut kaukaa. Eikä auta selittää että nainen alkoi vamppaamaan, miehesi olisi aina voinut kieltäytyä.
Itsellänikin on kokemusta toisena naisena olemisesta (tosin olin siitä tietämätön, vaikka pahaa aavistelinkin), ja musta oli todella epäreilua että mua pidettiin syypäänä kaikkeen. Mies oli katuvainen hetken ja sai anteeksi kaiken (tosin menetti sitten myöhemmin perheensä), mä sain haukut ja tappouhkauksia. Oikeasti olen sitä mieltä, että jos mies olisi perheeseensä ollut sitoutunut, niin ei meidän suhdetta olisi koskaan päässyt tapahtumaan. Eli kyllä mun mielestä se pettäjä kantaa vastuun perheen rikkomisesta, ei se toinen nainen/mies. Kannattaa pitää mielessä, eikä vain säälitellä miestä.
 
Kukaan muu ei voi päättää sun puolesta, kun sä itse.
Mutta jos päätät jatkaa, kaikki ohjat on sun käsissä.
Luo parisuhteelle säännöt, jotka ei alista miestä, mutta kuitenkin ovat
ehdottomat ja helposti kummankin noudatettavissa.
Lisäksi tuo kyseinen kolmiotapahtuma teidän täytyy
keskustella kunnolla läpi kerralla.
Ja sen jälkeen siihen ei saisi kajota, eikä nostaa ylös riitojen aikana.
Asia on vaan hyväksyttävä jos jatkaa.
Mä tiedän kokemuksesta, että se vaatii himskatisti luonnetta,
mutta siihen pystyy kyllä.
 

Yhteistyössä