Sairaus ja työ

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Aloitin uudessa työssä muutama viikko sitten. Sairastan sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja pakkoajatuksia. Tässä työssä joudun olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä sekä sietämään välillä kovaa painetta. Aiemmissa työpaikoissani, olen työskennellyt yksinäni joten ei ole ollut mitään ongelmia, Tässä uudessa työssä ahdistun aivan kamalasti, yöt menee huonosti nukkuen, olen todella väsysynyt ja ahdistunut. Työpaikka oli pakko ottaa vastaan kun olin edellisestä jäänyt työttömäksi ja työkkäri tätä minulle ehdotti. Tällä hetkellä en tiedä mitä enää tehdä...Saanko karenssin jos irtisanon sairauden vuoksi itseni.

Jos jatkan pelkään sekoavani
 
vierailija
Aloitin uudessa työssä muutama viikko sitten. Sairastan sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja pakkoajatuksia. Tässä työssä joudun olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä sekä sietämään välillä kovaa painetta. Aiemmissa työpaikoissani, olen työskennellyt yksinäni joten ei ole ollut mitään ongelmia, Tässä uudessa työssä ahdistun aivan kamalasti, yöt menee huonosti nukkuen, olen todella väsysynyt ja ahdistunut. Työpaikka oli pakko ottaa vastaan kun olin edellisestä jäänyt työttömäksi ja työkkäri tätä minulle ehdotti. Tällä hetkellä en tiedä mitä enää tehdä...Saanko karenssin jos irtisanon sairauden vuoksi itseni.

Jos jatkan pelkään sekoavani

Anna itsellesi hetki aikaa sopeutua! Suuret muutokset elämässä jo itsessään saattaa aiheuttaa aluksi väsymystä, kun on paljon uutta omaksuttava työtehtävineen ja työyhteisöneen, oli uusi työ millainen tahansa. Alkuun ei kannata muuta itseltään vaatiakaan kuin että selviää työpäivästä ja keskittyy työpäivän jälkeen rentoutumiseen. Kärsin itsekin sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja silti olen tehnyt asiakaspalvelutyötä, nyt jo yli kymmenen vuotta. Itseasiassa ihmisten kanssa työskenteleminen on helpottanut uskomattoman paljon sos tilanteiden pelko-oireita! Olen oppinut, ettei tilanteita eikä ihmisiä tarvitsekaan pelätä, olen oppinut ikään kuin ottamaan työroolin työaikana. Tunnen kuin olisin itse hallitsemassa asiakaspalvelutilanteita työroolin kanssa, se vie pelon pois. Olen huomannut, että monet asiakkaatkin saattavat jännittää tilanteita, ja sellaisten ihmisten ymmärtäminen ei ole ainakaan tehnyt musta huonompaa asiakaspalvelijaa :) .

Tietenkin sinulla voi olla ihan erilainen tilanne, erilainen työpaikka jne. Kaikki kuitenkin tulee aikanaan järjestymään, ei kannata turhaan panikoida! Jos työ ei ole sinulle sopiva, jos tuntuu, ettei se luonnistu eikä ole sinulle sopiva, kannattaa käydä lääkärissä jos saisit lausunnon, ettei työnkuva sovellu sinulle sairauksiesi vuoksi (ja tarvittaessa sairaslomaa). Ei semmoista työtä tarvi ottaa vastaan, jossa ei työkykyrajoitteiden takia selviydy. Mutta ihan heti ei kannata luovuttaa! Paljon tsemppiä!
 
vierailija
Ne jotka kyseistä sairautta sairastaa, niin hyvin tietää, että ei silloin yks kaks mennä lääkäriin vaikka parhaimmaksi sen itselleen näkeekin. Se on aivan äärettömän iso kynnys, valitettavasti.
Joo mutta ei ole vaihtoehtoja.
Irtisanoutumalla ei n kusessa, eli karenssissa. Mistään ei saa rahaa. Menee vielä huonommin, tuntuu vielä pahemmalta.
Ei pelkoja sairastavat ole tyhmiä. Mutta eivät välttämättä vielä tiedä, että heillä on SAIRAUS. Asia mikä oikeuttaa sairaslomaan, etuuksiin, hoitoon, uudelleen koulutukseen, ja tarvittaessa vaikka työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Vaihtoehtona on rahattomuus, velkaantuminen, luottotietojen menetys, joutuminen ulosottoon, häätö, uutta asuntoa ei saa jne jne jne.

Olkoon vaikka mitä pelkoja. Mutta kyllä sinne lääkäriin on mentävä, jokainen sairas sen tietää, vaikka se iso kynnys onkin. Sairaus ei kuitenkaan tarkoita että pitäisi olla tyhmä.
 

Yhteistyössä