Sairaus jota pelkäät?

Tulipa noista "täytyykö nyt pelätä" ketjuista mieleen että pelkäätkö jotain sairautta?

Mun täytyy sanoa et en ennen oo ollu moksiskaan kun on tullu näitä lintulenssuja, possulenssuja jne. mutta säikähdin ja paljon kun lähimmäiseni sairastui myyräkuumeeseen ja tilanne oli todella vakava..Nyt on vähän sellanen olo et onks pakko mennä kitkee noita rikkaruohoja jos ei taho..

 

Borreolis...se punkin levittämä tauti. Miehen työkaveri on saanut ihan hirveitä oireita sairastuttuaan siihen.

 

HIV

 

Syöpää, koska mulla oli jo solumuunnoksia Ensi kuussa selviää taas lisää, ei niin kriittistä kuitenkaan mut mahdollista.

 

Syöpä, sepelvaltimotauti

 

HIV, Borrelioosi, Alzheimer, Parkinsonin tauti

 

MS-tauti. Tutkittu on, eikä pitäisi olla, mutta eipä siitä taudista koskaan tunnu tietävän. Ja muitakin, mutta yritän olla ajattelematta näitä juttuja.

 

En kuluta elämääni pelkäämällä tauteja/sairauksia enkä mitään muutakaan

 

Syöpää, koska mulla oli jo solumuunnoksia Ensi kuussa selviää taas lisää, ei niin kriittistä kuitenkaan mut mahdollista.

jep, syöpää pelkään itekkin.
kuukauen päästä tutkimuksiin, mitä on rintojen patit..
jep jep.

 

Peräsuolisyöpä tms. vituttais eniten, kaikki lääkärit ronkkis persettä, sädehoito annettais perseen kautta jne. ja kaikesta nöyryytyksestä huolimatta vois hyvinkin kuolla siihen.

 

Kuumottelen tosi paljon syöpää, lähinnä siis aivokasvainta, ms-tautia ja alzheimeria ja oon toisinaan ihan varma, että mulla on tai mulle tulee joku noista.

 

Hassu juttu etten osaa pelätä syöpää vaikka siitäkin on lähipiirissä kokemusta..Mutta ehkäpä siinä tekee myös se sairaan asenne aika paljon..Toki ajatus siitä kummittelee takaraivossa, mut lähinnä huolena tästä ihmisestä, mutta tuo myyräkuumeen salakavaluus jotenkin säikäytti, eipä sitä puita hakiessa osaa ajatella että siinä vois tulla tehtyä se viimene teko..Tosin tää nyt pätee samallalailla noihin muihinkin sairauksiin..Et kai sitä niitäki (just jotain possulenssua jne. )kavahtais jos jollaki läheisellä olis pahana sellanen ollut..

 

Tulipa noista "täytyykö nyt pelätä" ketjuista mieleen että pelkäätkö jotain sairautta?

Mun täytyy sanoa et en ennen oo ollu moksiskaan kun on tullu näitä lintulenssuja, possulenssuja jne. mutta säikähdin ja paljon kun lähimmäiseni sairastui myyräkuumeeseen ja tilanne oli todella vakava..Nyt on vähän sellanen olo et onks pakko mennä kitkee noita rikkaruohoja jos ei taho..

Syöpää
Aivoverenvuotoa (on suvussa)
Joku halvaus tms. joka jättää rammaksi

 

ALS

 

ALS

Äitini ja enoni kuolivat tähän neurologiseen sairauteen joka on mielestäni pahin joka ihmistä voi kohdata. Lihakset surkastuvat, järki jää, kuolema seuraa yleensä 2-4 v. kuluessa diagnoosista. Ei toivoa Äitini kamppailua ja kuoleman tekoa seuratessa menetin uskoni jumalaan. Enoni sairastuessa samaan tautiin (on kuitenkin koht harvinainen) ruvettiin tietysti epäilemään perinnöllistä ALS:ia. Pelko oli todella persiissä, kunnes selvisi että kyse on resessiivisesti periytyvästä muodosta: eli sairastuminen edellyttää virheellisen geenin saamista molemmilta vanhemmilta, se olisi erittäin epätodennäköisestä. Äidinäiti ja äidinisä olivat siis molemmat terveitä mutta taudinkantajia ja periyttivät sairauden kahdelle lapselleen (toistaiseksi muut sisaruksista eivät ole sairastuneet ja toivottavasti eivät sairastukaan.).

 

Aivoinfarkti

 

Nyt on niin paljon ollut lähisuvussa syöpää, että vähän ahistaa ajatus siitä. Ei ihan varsinaisesti pelota kuitenkaan, koska kaikkihan me joskus kuollaan.

 

No HIV, mutta sitä ei onneksi tarvitse pelätä...
Pelkään että epilepsia uusiutuu ja hallitsee elämääni. En halua että tipahdan kohtalokkaasti jostain ja kumautan pääni pahemminkin
Tuskin kuitenkaan uusiutuu
Ja tietysti tuo syöpä, kun tuntuu olevan niin karmean yleinen...

 

se ALS on mikä olisi kaikista kamalin. kaikki muut taudit voisin ottaa mutta tuo on se pahin jota pelkään

 

ALS

Äitini ja enoni kuolivat tähän neurologiseen sairauteen joka on mielestäni pahin joka ihmistä voi kohdata. Lihakset surkastuvat, järki jää, kuolema seuraa yleensä 2-4 v. kuluessa diagnoosista. Ei toivoa Äitini kamppailua ja kuoleman tekoa seuratessa menetin uskoni jumalaan. Enoni sairastuessa samaan tautiin (on kuitenkin koht harvinainen) ruvettiin tietysti epäilemään perinnöllistä ALS:ia. Pelko oli todella persiissä, kunnes selvisi että kyse on resessiivisesti periytyvästä muodosta: eli sairastuminen edellyttää virheellisen geenin saamista molemmilta vanhemmilta, se olisi erittäin epätodennäköisestä. Äidinäiti ja äidinisä olivat siis molemmat terveitä mutta taudinkantajia ja periyttivät sairauden kahdelle lapselleen (toistaiseksi muut sisaruksista eivät ole sairastuneet ja toivottavasti eivät sairastukaan.).

Oletko lukenut Ken voi airoitta soutaa -kirjan? Ruotsalaisen toimittajan omakohtainen teos kun sairastui kyseiseen sairauteen.. Koskettava

 

kaikki syövät ja veritulppaa.

 

Syöpä, aivohalvaus, MS-tauti...

 

Keuhkoahtaumatautia. Aivan kamala tauti. Mulla on monen vuoden tupakoinnin takia keuhkot menny tosi huonoksi ja en esimerkiksi pysty sukeltamaan, kuin ihan muutaman sekunnin ajan. Enää en polta joten toivottavasti keuhkot pysyy kunnossa.

 

ALS

Äitini ja enoni kuolivat tähän neurologiseen sairauteen joka on mielestäni pahin joka ihmistä voi kohdata. Lihakset surkastuvat, järki jää, kuolema seuraa yleensä 2-4 v. kuluessa diagnoosista. Ei toivoa Äitini kamppailua ja kuoleman tekoa seuratessa menetin uskoni jumalaan. Enoni sairastuessa samaan tautiin (on kuitenkin koht harvinainen) ruvettiin tietysti epäilemään perinnöllistä ALS:ia. Pelko oli todella persiissä, kunnes selvisi että kyse on resessiivisesti periytyvästä muodosta: eli sairastuminen edellyttää virheellisen geenin saamista molemmilta vanhemmilta, se olisi erittäin epätodennäköisestä. Äidinäiti ja äidinisä olivat siis molemmat terveitä mutta taudinkantajia ja periyttivät sairauden kahdelle lapselleen (toistaiseksi muut sisaruksista eivät ole sairastuneet ja toivottavasti eivät sairastukaan.).

Oletko lukenut Ken voi airoitta soutaa -kirjan? Ruotsalaisen toimittajan omakohtainen teos kun sairastui kyseiseen sairauteen.. Koskettava

Kiitos vinkistä, täytyy lukea, äidin kuolemasta on 7 vuotta ja enon 2 vuotta. Nyt alkaa olla jo sillä tavalla asia käsitelty että uskaltaa jo lukeakin, pitkään välttelin kaikkea aiheeseen liittyvää koska sain tarpeekseni äitiä hoitaessa ja teki liian kipeää koko aihe. Halusi vain unohtaa koko sairauden.

 

Kaikki parantumattomat.. sellaisia äkkikuoleman aiheuttavia ei oikeen kannata murehtia etukäteen, mutta muistisairaudet, liikuntakyvyn vievät, syövät, sellaiset pelottaa.
Kipua en pelkää, mutta sitä että en muistaisi, tunnistaisi, kykenisi itsenäiseen elämään, se pelottaa.