Saisinkohan teidän mielipiteitänne?!

Hei!
Mulla on kauhea pohdiskelu meneillään. Esikoinen syntyi 2½ kk sitten kiireellisellä sektiolla. Nyt pohdiskelemme miehen kanssa että milloin rupeaisimme kakkosta yrittämään. Mulla on pelko, että joudun taas sektioon ja oon ymmärtänyt että 2 sektion jälkeen kolmas on automaattisesti sektio. Haluaisin että lapsillani on pienet ikäerot, sillä olen seurannut pikkusiskoni elämää joka on sisaruksista nuorin ja hän on hurjan yksinäinen kun vanhemmat ovat lentäneet jo pesästä ja muutenkin ovat niin paljon vanhempia ettei heistä leikkiseuraa ole.
Olen itsekkin nuori, vasta 20-vuotias ja meillä on kyllä aikaa tehdä lapsia. Opiskelunikin jäivät raskauden takia kesken. Mutta Pelkään että seuraavakin syntyisi sektiolla ja silloin haluaisin kaikki kolme lastani (ymmärsin että max 3 sektiota?) lyhyin ikäeroin ja haluaisin hoitaa heitä kaikkia niin pitkään kun vain mahdollista on. Opiskellahan kerkeän sittenkin loppuun. Mutta onko tässä teidän kokeneimpien mielestä yhtään mitään järkeä? Olisin todella kiitollinen jos viitsisitte kommentoida!! Kiitos!

 

Nuo sektio-asiat ovat aivan tapauskohtaisia. Joillekkin on tehty 4-5 sektiotakin.

Miksi sä luulet seuraavankin synnytyksen päättyvän sektioon?

Ja seuraavan raskauden alkamiseen on eri suosituksia ja kaikkihan riippuu sun kohtuhaavan paranemisesta. Yleinen suositus taitaa olla että seuraavaa raskautta vältetäisiin noin ½-2vuotta, riippuen tapauksesta. Kysy neuvolassa suhun liittyvistä asioista/riskeistä. Kyllä lääkäri olisi erikseen maininnut, jos joutuisit tavallista pidempään odottamaan raskauden yrittämistä.

Opiskella voit vaikka lasten ohessa.

Onnea pikkuisesta!

 

En oikeestaan edes tiedä, pelkään vaan että seuraavakin olis sektio. Ensimmäinen oli jo sinänsä kauhea kokemus, kun tuli niin yllättäen. Pelkään kai että jotain tapahtuu, on väärä tarjonta, raskaus ei etene kunnolla tai pydähtyy tai sitten että mulla on vain liian ahdas lantio.

Ensimmäisen kohdalla sektioon päädyttiin, pysähtyneen synnytyksen, väärän tarjonnan, sikiön ja lantion välisen epäsuhdannan ja ihan crp:n nousun takia.

Oon aina haaveillu isosta perheestä pelkään ettei se toteudu. Tämä yksi lapsi on kyllä jo niin iso siunaus etten voi valittaa kyllä yhtään!

Opiskelua oon miettiny ihan senkin takia, kun en haluais laittaa lapsia ihan pieninä hoitoon. itse oon hoitaja ja oon huomannu omalla alalla miten huonosti jotkut hoitaa. Toisaalta huonoja hoitajia on vain murto-osa, että turhaan taidan sitäkin asiaa pelätä! =)

 

Minun esikoiseni syntyi hätä sektiolla rv 34. Oli vuotava eteis istukka. Ikää minulla oli myöskin silloin 20vuotta. Ja melkeinpä heti kävi "vahinko". Seuraava lapsemme syntyi lähes tasan 11kk esikoista myöhemmin. Ja tämä seuraava lapsemme syntyi rv 40 ja ihan alakautta. Kolmannen lapsen sain sitten reilu pari vuotta toisen syntymän jälkeen ja nyt on jo neljäs tulossa. Olen ollut kotiäitinä jo kohta seitsemän vuotta ja jatkan siihen saakka, että neljäs on kolme vuotta.
Olen opiskellut ennen lapsia, mutta olen muuttanut mieleni ja haluan opiskella joksikin muuksi joten kun olen 30 vuotias palaan opiskelemaan.

Haluan vaan sanoa, että kahden pienen kanssa on todella raskasta, mutta se aika menee todella nopeasti ja lapsille on todella paljon seuraa toisilleen. Ja hetkeäkään en ole katunut.
Ja vaikka ensimmäinen synnytys ei menisi ihan niin kuin on toivonut niin toinen voi mennä kuitenkin ihan hyvinkin.
Olen sitä mieltä, että jokainen tekee lapsensa niin pienellä/suurella ikäerolla kuin mikä itsestään tuntuu hyvältä.
Toivottavasti osaat tehdä ratkaisusi mikä on teille sopivaa. Ja neuvolasta varmastikin saisit vähän keskusteltua tuosta sektio jutusta. Sektiolla voi saada tosiaan useamman kuin 3, mutta se on niin henkilö kohtaista mitä se kohtu kestää.

 

Syntyiko myös kolmas lapsesi alakautta?

Mua varmaan kyllä seuraavassa raskaudessa pelottais että kohtu ei kestä ja leikkaus haava repeää. Onko sulla ollu mitään sellasia tuntemuksia?

Todella hassua että vaikka mulla on pikkunen vauva, niin vauvakuume on ihan kamala! Mutta ajateltiin miehen kanssa että keskitytään nyt tähän pikku herraan ja katsotaan josko joulun jälkeen ruvettais seuraavaa yrittämään. =)

 

Jos nuo ovat olleet sun syyt joutua sektioon, niin veikkaan, että seuraava lapsesi syntyy ihan normaalisti alakautta.

Mä jouduin toisen lapsen kanssa kiireelliseen sektioon: tarjontavirhe->epätäydellinen pään kiertymä->synnytyseste-syiden takia. Ensimmäisen olin synnyttänyt normaalisti alakautta.

Sulla on ilmeisesti tuo epäsuhta lantioon tullut siitä, että vauva on ollut avo- tai kasvotarjonnassa ja kaikki ei mahdu niin synnyttämään alakautta. Ja se on vain huonoa tuuria, että vauva on ollut noin. Jos seuraava vauva on tulossa normaalisti raivotarjonnassa, niin luulen, että pääset synnyttämään alakautta. Lääkärisi tietää enemmän tuosta epäsuhdasta. Mutta älä hätäile asian kanssa etukäteen.

Siinä on kai sellainen riski olemassa, että jos tulet uudestaan pian raskaaksi ja jostain syystä synnytys pitäisi etukäteen käynnistää, niin leikattu kohtu ei välttämättä kestä käynnistystä. Eli mielellään kai antavat synnytyksen käynnistyä joko luonnollisesti tai sitten menet uudelleen sektioon. Poikkeuksia tietysti on.

Jos asia sua kovasti mietityttää, niin puhu siitä neuvolassa/gynekologisi kanssa, jos pääsisit vaikka syksyllä ultraan, jossa voitaisiin tarkistaa kohdun paksuus haavan kohdalta. Mä olen ainakin ymmärtänyt, että joiltain näin on tutkittu sektion jälkeen. Kysy ainakin asiasta. Voin olla väärässäkin.

 

Hei taas.

Kolmas lapseni syntyi myös alakautta ja se se vasta olikin helppo synnytys. =)
Sen verran vielä palaan aiheeseen, että kun tulin niin pian esikoisen jälkeen raskaaksi niin muistat varmasti ne alkuraskauden repäisykivut kun kohtu kasvaa. No silloin sektion jälkeen ne repäisy kivut oli todella kivuliaita ja tuntuivat aika paljon siinä leikkaus haavan alueella ja välillä siinä odotus aikana tuntui pieniä kipuja kun vatsa kasvoi. Eiävt kyllä koskaan neuvolassa tms peloitelleet etteikö leikkaushaava kestäisi. Mutta tosiaan käynnistystä ei suositeltu minullekaan, mutta se nyt ei ollut tarpeenkaan. Ja jos en ihan väärin muista niin tuo haava tutkittiin ultralla raskausen lopussa ja katsottiin, että saanko synnyttää alakautta.
Kyllä minulla silloin odotus aikana itsellä mietitytti, että kestääkö leikkaus haava ja, että mitä jos se repee kesken odotuksen ja menetän vauvan yms yms mutta eniten ehkä kuitenkin mietitytti että kestääkö se synnytyksen, mutta kun sen synnytyksen aika koitti niin ei ollut aikaa pelätä haavan repeämistä.
Muissa raskauksissa tuohon leikkaus arven tienoolle ei ole sattunut yhtään. =)

Toivottavasti minusta oli jotakin hyötyä. =)

 

kyllä, kiitos. hyötyä oli!

Nyt tosin vaan on semmonen hassu olo että oisin raskaana! En tosin millään omasta mielestäni voi olla, sillä oon syöny minipillereitä jälkitarkastuksesta lähtien. Oon kyllä kerran unohtanu mutta sen jälkeen ei seksiä harrastettukaan vähään aikaan. Muutenkaan ei ole hirveesti peuhailtu. Joten epäilen todellakin raskautta mutta jotenkin vaa joku pikku ääni päässä sanoo että mitäs jos?! Ihan tyhmää, ehkä alitajunnassa toivon sitä koska haluaisin toisen vauvan niin kovaa. Mutta kuukautisia odottelen, pitäisi alkaa tässä lähiaikoina. Tosin miten synnytyksen jälkeen yleensä tulee? Mulla ensimmäiset menkat tuli jo 3 viikkoa synnytysestä ja seuraavat siitä kuukauden päästä. Nyt olisi kolmasten vuoro, mutta voiko olla että ovat ihan epäsäännölliset kuitenkin? Ennen raskautta olivat säännöllisiä pillereiden takia ja vähän pillereiden lopetuksen jälkeen sitten raskaana olinkin! ja heti tärppäsi