En sano itse, mutta ystäväni kutsuu lapsiaan "pennuiksi". Ihan kaikella rakkaudella, mutta itse en kyllä sanasta tykkää. Se on jotenkin negatiivinen ilmaus, vaikka koiranpennuissa ei olekaan mitään negatiivista. B)
Miun mies erehtyi kerran sanomaan ja mie sille mupatin n. 20 minuuttia hirveen äkkee ilme naamalla, niin ei se ennee uskalla... Mut en kaho pahalla, jos joku silleen hyvällä sannoo pennuksi lastaan, ihe en vaan tykkää käyttää sanaa.
No joskus komentanut että nyt pennut riittää kun meidän tyttö ja meidän koira leikkii yhdessä ja sitä räyhää en jaksa kattella kaks kärpästä yhdellä iskulla
Tuli tästä mieleen, että sanon usein lapsiamme muksuiksi, eikä siinä ole mun mielestä mitään negatiivista...Niin yks täti ihmetteli miten voin kutsua lapsia muksuiksi... :/ hmmm...
Sillon ku suutun tai pojat telee jotain hölmöä niin sanon kakaroiksi tietyllä äänensävyllä ja nykyään nuo sanoo mulle jo siinä hölmöyksiä tehdessään samalla äänensävyllä, että kakarat eli matkivat mua
no meillä on penskoja..eli vähän niinkuin pentuja.. ( tyyliin:käys vilaseen mitä penskat tekee?").. ja ihan rakkaudella sanomma peskoiksi..tai kläpeiksi.. sit jos oikeen imeliks aletaan ni ne on äidin pieniä, tai sydänkäpyjä tai kullan nuppuja.. mut yleensä penskoja tai kläppejä :heart: