Hei kaikki! Rekisteröidyin juuri forumille ja toivon saavani vertaistukea sekundaariseen lapsettomuuteen. Taustana: olen 34-vuotias, 2012 syntyneen pojan äiti. Lapsemme sai alkunsa hieman yllätyksenä (tiedän toki, miten vauvoja tehdään 
), emme käyttäneet ehkäisyä ja laskin "varmoja päiviä" ja ajoittain käytössä myös keskeytetty yhdyntä, raskaus oli kuitenkin oikein iloinen yllätys.
Nyt olemme yrittäneet toista lasta yli vuoden ja viimeisessä 6 kierrossa olen käyttänyt apuna ovulaatiotestejä. Kiertoni on 26 päivää ja ovulaatioplussa on tullut vasta kp. 17-18, eli luteaalivaihe jää aivan liian lyhyeksi ja mahdollisen alkion kiinnittyminen on suorastaan mahdotonta.
Kävin taannoin gynekologillani ja hän löysi kyllä kp. 12 hyvinvoivan follikkelin yms ja kaikki ok - mutta arvioi että ovulaationi olisi tässäkin kierrossa kp. 17 ja tämä on ongelma. Hän kehotti varaamaan ajan saman lääkärikeskuksen lapsettomuuslääkäriltä. Oli hieman absurdi fiilis saada kouraan hedelmöityshoitoesite, vaikka on jo yksi onnistunut luomuraskaus takana :/. Nyt on varattuna ensimmäinen käynti ja mietityttää mitä onkaan edessä.
Hedelmättömyys on siis 99% varmuudella minun ongelmani, ei miehen. Minulla ei ole mitään muuta taustasairautta (ei PCO:ta, munanjohtimet ovat auki, yms), kuukautiskierto on kellontarkka ja miehelläni ei ole lääkitystä eikä sairauksia. Myöhäisen ovulaation taustatekijöistä löytyy hirveän vähän tietoa netistä. Olen pohtinut kuinka pitkään minulla on ollut tätä häikkää. Ensimmäisen raskauteni alussa en tajunnut olevani raskaana ennen viikkoa 7, sillä kuukautiset tulivat melko normaaleina ja vasta rintojen kipeytyminen ja turvotus saivat tekemään testin. Keräämäni tiedon mukaan myöhänen ovulaatio ja lyhyt luteaalivaihe voivat aiheuttaa keskenmenoja, sillä alkio ei ehdi kiinnittyä kunnolla kun kohdun limakalvo on jo niin rapistunutta. Ehkä tämä oli tilanne myös tässä ensimmäisessä raskaudessani; alkio oli sitten vaan niin kovaa tekoa, että roikkui mukana väkisin, vaikka limakalvo irtosi vierestä.
Tilanteeni on kuitenkin hyvä, vaikkei meille toista lasta suotaisikaan - ainokaisemme on sanalla sanoen hurmaava, rakastan häntä enemmän kuin mitään ja olen päivittäin kiitollinen siitä, että olemme hänet saaneet <3. Haluaisimme hänelle kuitenkin sisaruksen, mikäli tämä on mahdollista. Lähdemme siis tähän lapsettomuustutkimukseen sillä ajatuksella, että "kevyitä" keinoja voidaan käyttää ja jos ei onnistu, niin ei vaan onnistu - sitten olemme yhden lapsen perhe ja opimme hyväksymään sen varmasti.
Odotan siis mielenkiinnolla ensimmäistä tapaamista lääkärini kanssa ja hänen näkemystään tilanteestamme. Rahaa tässä palaa, sillä yksityiselle olemme menossa, mutta se on sivuseikka ja maksan mielelläni nopeasta avusta.
Tällainen on minun tarinani ja tosiaan arvostaisin kovasti kuulla teidän muiden kokemuksia - erityisesti sekundaarisesta lapsettomuudesta ja ovulaatio-ongelmista.
), emme käyttäneet ehkäisyä ja laskin "varmoja päiviä" ja ajoittain käytössä myös keskeytetty yhdyntä, raskaus oli kuitenkin oikein iloinen yllätys. Nyt olemme yrittäneet toista lasta yli vuoden ja viimeisessä 6 kierrossa olen käyttänyt apuna ovulaatiotestejä. Kiertoni on 26 päivää ja ovulaatioplussa on tullut vasta kp. 17-18, eli luteaalivaihe jää aivan liian lyhyeksi ja mahdollisen alkion kiinnittyminen on suorastaan mahdotonta.
Kävin taannoin gynekologillani ja hän löysi kyllä kp. 12 hyvinvoivan follikkelin yms ja kaikki ok - mutta arvioi että ovulaationi olisi tässäkin kierrossa kp. 17 ja tämä on ongelma. Hän kehotti varaamaan ajan saman lääkärikeskuksen lapsettomuuslääkäriltä. Oli hieman absurdi fiilis saada kouraan hedelmöityshoitoesite, vaikka on jo yksi onnistunut luomuraskaus takana :/. Nyt on varattuna ensimmäinen käynti ja mietityttää mitä onkaan edessä.
Hedelmättömyys on siis 99% varmuudella minun ongelmani, ei miehen. Minulla ei ole mitään muuta taustasairautta (ei PCO:ta, munanjohtimet ovat auki, yms), kuukautiskierto on kellontarkka ja miehelläni ei ole lääkitystä eikä sairauksia. Myöhäisen ovulaation taustatekijöistä löytyy hirveän vähän tietoa netistä. Olen pohtinut kuinka pitkään minulla on ollut tätä häikkää. Ensimmäisen raskauteni alussa en tajunnut olevani raskaana ennen viikkoa 7, sillä kuukautiset tulivat melko normaaleina ja vasta rintojen kipeytyminen ja turvotus saivat tekemään testin. Keräämäni tiedon mukaan myöhänen ovulaatio ja lyhyt luteaalivaihe voivat aiheuttaa keskenmenoja, sillä alkio ei ehdi kiinnittyä kunnolla kun kohdun limakalvo on jo niin rapistunutta. Ehkä tämä oli tilanne myös tässä ensimmäisessä raskaudessani; alkio oli sitten vaan niin kovaa tekoa, että roikkui mukana väkisin, vaikka limakalvo irtosi vierestä
. Tilanteeni on kuitenkin hyvä, vaikkei meille toista lasta suotaisikaan - ainokaisemme on sanalla sanoen hurmaava, rakastan häntä enemmän kuin mitään ja olen päivittäin kiitollinen siitä, että olemme hänet saaneet <3. Haluaisimme hänelle kuitenkin sisaruksen, mikäli tämä on mahdollista. Lähdemme siis tähän lapsettomuustutkimukseen sillä ajatuksella, että "kevyitä" keinoja voidaan käyttää ja jos ei onnistu, niin ei vaan onnistu - sitten olemme yhden lapsen perhe ja opimme hyväksymään sen varmasti.
Odotan siis mielenkiinnolla ensimmäistä tapaamista lääkärini kanssa ja hänen näkemystään tilanteestamme. Rahaa tässä palaa, sillä yksityiselle olemme menossa, mutta se on sivuseikka ja maksan mielelläni nopeasta avusta.
Tällainen on minun tarinani ja tosiaan arvostaisin kovasti kuulla teidän muiden kokemuksia - erityisesti sekundaarisesta lapsettomuudesta ja ovulaatio-ongelmista.