Moi!
Saisinkohan täältä kohtalotoveria tilanteeseeni...En viitsi tunkea mihinkään jo valmiiseen pinoon, muistan kuinka esikoista haaveillessani mua suututti kun joku tuli kutsumaan itseään lapsettomaksi vaikka olikin jo lapsi/lapsia. En siis sano itseäni lapsettomaksi, koska en sitä onneksi enää ole.
itsellänikin oli kolme vuotta hoitoja takana ennenkuin esikoinen sai alkunsa ja syntyi iloksemme vuonna 2006. Emme ole hänen syntymänsä jälkeenkään käyttäneet ehkäisyä, ja siitä saldona tämän vuoden helmikuussa ja huhtikuussa keskenmenot rv6-7, ja viime kuussa raskaudenkeskeytys rv16. Emme vielä ole saaneet tietoa mikä vauvassa oli vikana, np-ultrassa saimme tietää että turvotusta on paljon ja vauva kuoli kohtuun. Kokemus oli hirveä, ja mietin uskallanko enää koskaan edes yrittää raskautua, senverran rankka on tämä vuosi ollut.
Meillä on aika perinnöllisyyspolille tässä kuussa, ja kuulemme siellä ruumiinavauksen tulokset. Samalla aloitetaan keskenmeno-tutkimukset, minulla on siis ollut 6 raskautta joista yksi on ollut onnistunut. Luojalle kiitos siitä! Toivo vain elää sitkeästi, että perheemme saisi vielä kasvaa yhdellä pienokaisella. Lääkäri vihjaisi että minun tai mieheni kromosomeissa voisi olla jotain vikaa, mutta toisaalta kun meillä on jo yksi terve lapsi maailmassa niin en oikein jaksa siihen uskoa. Lapsettomuuden yksi syy on ainakin PCO ja endometrioosi, joskin lievänä.
En koe kuuluvani tuonne "vauvakuume"-puolelle, siellä kun tapaavat ihmiset raskautua heti ja seura vaihtuu koko ajan...mutta jos täältä saisin keskustelu-seuraa, teistä joilla jo lapsi/lapsia on.
Saisinkohan täältä kohtalotoveria tilanteeseeni...En viitsi tunkea mihinkään jo valmiiseen pinoon, muistan kuinka esikoista haaveillessani mua suututti kun joku tuli kutsumaan itseään lapsettomaksi vaikka olikin jo lapsi/lapsia. En siis sano itseäni lapsettomaksi, koska en sitä onneksi enää ole.
itsellänikin oli kolme vuotta hoitoja takana ennenkuin esikoinen sai alkunsa ja syntyi iloksemme vuonna 2006. Emme ole hänen syntymänsä jälkeenkään käyttäneet ehkäisyä, ja siitä saldona tämän vuoden helmikuussa ja huhtikuussa keskenmenot rv6-7, ja viime kuussa raskaudenkeskeytys rv16. Emme vielä ole saaneet tietoa mikä vauvassa oli vikana, np-ultrassa saimme tietää että turvotusta on paljon ja vauva kuoli kohtuun. Kokemus oli hirveä, ja mietin uskallanko enää koskaan edes yrittää raskautua, senverran rankka on tämä vuosi ollut.
Meillä on aika perinnöllisyyspolille tässä kuussa, ja kuulemme siellä ruumiinavauksen tulokset. Samalla aloitetaan keskenmeno-tutkimukset, minulla on siis ollut 6 raskautta joista yksi on ollut onnistunut. Luojalle kiitos siitä! Toivo vain elää sitkeästi, että perheemme saisi vielä kasvaa yhdellä pienokaisella. Lääkäri vihjaisi että minun tai mieheni kromosomeissa voisi olla jotain vikaa, mutta toisaalta kun meillä on jo yksi terve lapsi maailmassa niin en oikein jaksa siihen uskoa. Lapsettomuuden yksi syy on ainakin PCO ja endometrioosi, joskin lievänä.
En koe kuuluvani tuonne "vauvakuume"-puolelle, siellä kun tapaavat ihmiset raskautua heti ja seura vaihtuu koko ajan...mutta jos täältä saisin keskustelu-seuraa, teistä joilla jo lapsi/lapsia on.