sellaisi joilla vain yksi kesken meno...

siis onko sellaisia joilla vain yksi keskenmeno ja sitten perään normaalia onnistuneita raskauksia? pelottaa nii koinkolmepäivää sitten täydellisen kesken menon rv11 ja nyt kun lohduseni olen lukenut kaikki mahdolliset jutut täältä ja muualta ni aina vaan tuntuu siltä että kaikilla on useampikin kesken meno takana! pelottaa että tää toistuu! tulkaa esiin kaikki joilla jäi kesken menot yhteen kertaan. antakaa toivoa toivottomalle! :'(

 

Minulla on ollut vain yksi keskenmeno, myös viikolla 11. Tosin sen jälkeen en vielä ole raskaana ollut, kun tämä tapahtui vasta 2 kk sitten. Sen verran voin toivoa antaa että minulla on jo 1 v 3 kk poika.

 

Minulla myös juuri ensimmäinen keskenmeno, olimmekin molemmat toukokuisten palstalla, minullakin ennestään 2v poika ja mahdollinen uusi raskaus pelottaa. On tämä niin kauhea kokemus! :'( :'( :'(

 

oletko päässyt hyvin yli jo tapahtuneesta? tuntuu kuin kulkisin unessa ja pienikin muistutus saa itkun tulemaan. minullakin on jo kasi suloista lasta mutta silti... :'(

 

En ole päässyt, muistan asian aina yhtäkkiä, tunteet menee vuoristo rataa, välillä on ihan hyvä olla ja ajattelee asian ihan järkevästi ja sit taas tuntuu niin pahalta kun rupeaa kuvittelemaan, että miltä tuntuis jos ne vielä kasvaisi mahassa. Mutta niinhän sitä sanotaan, aika parantaa haavat...

"Älä pelkää. Tulen kyllä,tulen kyllä takaisin. Iltatuulen hyväilyssä:siinä olen minäkin"

" Rakas lapsemme pienoinen, nuku suojassa taivaan enkelien. Enkeli sinut uneen tuudittaa, enkelit meitäkin lohduttaa.
Me tiedämme, et ole siellä yksin. Kuljet sielläkin käsityksin."

:hug: sinulle, yritetään jaksaa....

 

www.enkelisivut.net
siellä kerrotaan keskenmenosta...

 

kiitos ja voimia myös sinulle :hug:

 

Sama täällä. Keskenmeno viikko sitten, tai tehtiin lääkkeellinen tyhjenys kun keskenmeno oli jäänyt kesken. Mieli vieläkin heittelehtii.. Uutta yritystä halutaan heti, mutta pelko on kova että mitä jos käykin uudestaan näin. Ennestään on kuitenkin 2 poikaa..
Itsekin tuossa mietin että kuinkahan kauan menee että mieli rauhoittuu ja asia jää vain muistoksi ilman suurempia tunnevyöryjä.. ainahan se on kuitenkin sydämessä se asia. Pelkään että seuraava alkuraskaus on yhtä hysteriaa..kuinka sen voi välttää, ei varmaa mitenkää. Päivä kerrallaa kai..

 

Minulla jo kolme lasta, ja nyt muutama viikko sitten koin elämäni ensimmäisen keskenmenon. Täällä tosiaan kun lukee näitä juttuja, niin tulee oikeastaan vielä murheellisemmaksi. Vaikka tietenkin vartaistuki myös auttaa asiassa.

Minulla on pelko, että en enää voi lapsia saada, että jotain on minussa muuttunut. Mutta yritän järkeillä, että se on kuitenkin yleistä, ja että on ihme, että vasta nyt sain keskenmenon. Päivä kerrallaan vaan nyt eteenpäin, aika parantaa haavat.

Uskon, että suurin osa meistä saa olla onnellisesti tuolla odotuspuolella vielä jonain päivänä. Voimia kaikille! :hug:

 

Minulla on kaksi poikaa ja siinä välissä yksi keskenmeno viikolla 9. Keskenmenon jälkeen emme ottaneet ehkäisyä käyttöön ja uusi raskaus alkoikin yksien kuukautisten jälkeen. Tämä raskaus sujui lähes ongelmitta, pelkäsin kyllä enemmän kuin ennen keskenmenoa että jotain menee pieleen. Psyykkisesti raskaus oli siis aika rankka.

 

Mulla kans keskenmeno kuukausi sitten (rv 8) ja nyt sitten on uutta yritystä... Ensimmäiset "yritykset" päättyivät itkuihin kun hyökkäsi aina haikea olo että mitä jos taas menee pieleen... Ja jo valmiiks tosi pessimistinen olo. Meillä tärppäsi ensimmäisen kerran alkusyksystä puolen vuoden yrityksen jälkeen ja olin niin varma että kaikki menee hyvin...muttei sitten mennytkään..
On tosiaan lohduttavaa kuulla jos jollakin on onnistunut ensimmäisen keskenmenon jälkeen...

Yritin jo vaihtaa tuolle vauvakuume osastoille, mutta aina vaan tulen tänne takaisin lukemaan kokemuksia. Täytyy ilmeisesti vielä käydä surua läpi.

Minulla on ystävä, jolla kome tervettä lasta ja yksi keskenmeno siellä välissä. Sekin antaa toivoa.

Tärppäysonnea kaikille!

 

Sain ekan keskenmenon Maaliskuussa viikolla 16, lääkkeellinen tyhjennys. Sikiö kuollut viikolla 12. Kolme normaalia synnytystä aikaisemmin. Lapset 7V, 4V, 2V.

Toukokuussa alkoi kohdunkaulan tulehdukset + hiiva. Viimeinen lääkitys syyskuun lopulla. Menkat aivan sekaisin keskenmenosta lähtien.
Yritin kysyä lääkäriltä johtuuko keskenmenosta, että hormoonit aivan sekaisin. Vastasi, että kyllä sinä ajallaan tulet taas raskaaksi.

Tänään kävin lääkärillä, menkkojen takia. Lääkäri ehdotti e-pillereitä, kieltäydyin. Vaadin hormooni lääkettä, vihdoin ja viimein sain Primolut N 5 mg, keltarauhashormooni lääke. Sen aikana ei saa tulla raskaaksi, joten täytyy taas odotella. Alkaa jo tympäsemään. Kyllä mieli maassa, tuntuu kuin lääkärit eivät välittäisi. Lääkäri sanoi sinullahan nuorin vasta 2V. Ei minulla taida olla oikeutta 4 lapseen.

 

\

Sain ekan keskenmenon Maaliskuussa viikolla 16, lääkkeellinen tyhjennys. Sikiö kuollut viikolla 12. Kolme normaalia synnytystä aikaisemmin. Lapset 7V, 4V, 2V.

Toukokuussa alkoi kohdunkaulan tulehdukset + hiiva. Viimeinen lääkitys syyskuun lopulla. Menkat aivan sekaisin keskenmenosta lähtien.
Yritin kysyä lääkäriltä johtuuko keskenmenosta, että hormoonit aivan sekaisin. Vastasi, että kyllä sinä ajallaan tulet taas raskaaksi.

Tänään kävin lääkärillä, menkkojen takia. Lääkäri ehdotti e-pillereitä, kieltäydyin. Vaadin hormooni lääkettä, vihdoin ja viimein sain Primolut N 5 mg, keltarauhashormooni lääke. Sen aikana ei saa tulla raskaaksi, joten täytyy taas odotella. Alkaa jo tympäsemään. Kyllä mieli maassa, tuntuu kuin lääkärit eivät välittäisi. Lääkäri sanoi sinullahan nuorin vasta 2V. Ei minulla taida olla oikeutta 4 lapseen.

Lapsettomuuspuolella käytetään paljon Terolut -nimistä keltarauhashormonia kuukautisia metsästämään/tasoittamaan kiertoa, se on Primolutia miedompi vamiste eikä siis haittaa mahdollista raskautta.

Itse olen pitkien hoitojen ja useiden epäonnistumisten jälkeen rv 5+5. Pelkään mahdollista keskenmenoa.
Onko teillä km löytynyt jokin syy? Onko raskaus sujunut aluksi ihan ok.
Onko alkanut sitten vuoto vai uä totettu km?

Voimia ja jaksamista teille kaikille! :hug:

 

Hei,
minulla takana yksi (varhainen) keskenmeno heinäkuussa ja tulin heti raskaaksi seuraavasta kierrosta. Tuolla toukomasuissa minäkin olen. Itselläni toki vaikutti se, että koska ei tarvittu kaavintaa tai lääkkeellistä tyhjennystä, niin ei tarvinnut odottaa yhtään kiertoa. Muutenkin oli tosiaan niin varhainen keskenmeno, että hormonitoiminta näemmä palautui kerrasta kuntoon. Kuitenkin se raskautuminen on mahdollista piankin.

Voimia teille kaikille keskenmenon kokeneille :hug:

 

Hei!

Minulla oli tasan vuosi sitten keskenmeno rv 7-8 (keskeytynyt)l ultrassa ei sykettä ja tehtiin sairaalassa lääkkeellinen poisto.
Sen jälkeen yritettiin 7 kk kunnes tulin uudelleen raskaaksi ja nyt olen rv 27+ ja täytyy sanoa että alusta alkaen oli paniikki ja pelkäsin keskenmenoa.
Kävin yksityisellä ultrassa heti viikolla 6-7 kun halusin tietää onko sykettä.

Nyt on parempi olo kun on jo näin pitkällä mutta kyllä se mieleen jää se keskenmenokokemus.

Tsemppiä kaikille ja toivotaan parasta että tekin raskautuisitte pian =)

toivoa on aina :flower:

 

Moi. Mulla yksi keskenmeno takana. Nyt maaliskuussa. Yhdet menkat oli välissä kun tulin uudestaan raskaaksi, laskettu aika on tammikuussa. Pelkäsin juhannuksena et tulee uus kesken meno kun alko vuotamaan, kävin lekurissakin ja lekuri sillon totes et voi tulla pois. Vuotoa kesti kolme päivää mut pysyi sisällä, nyt kauhee touhu käy masussa koko ajan ja kaikki on ok. Tsemppiä kaikille. :hug:

 

Hei kaikille.

Mulla meni "esikoinen" kesken viime toukokuussa rv9, syytä ei koskaan löytynyt tai edes selvitelty. Minulle tehtiin kaavinta ja sain kohtutulehduksen ja hiivakierteen. Ravasin lääkärissä ja olin tosi kipeä.

Yhdet menkat tuli ja meni... edelleen vaan oli kipeä olo, joten marssin takaisin lääkäriin. Olinkin heti uudelleen raskaana vaikka makuhuonepuuhat eivät juurikaan olleet osa elämäämme. Saati sitten, että olisimme vielä edes puhuneet uudesta yrityksestä.

Nyt ollaan rv 22+3 ja kaikki on hienosti. Ei vuotoja eikä muutakaan asiaankuulumatonta vaivaa. Kovasti minua supistelee koko ajan ja kipuja on mutta se on lääkäreiden mukaan ihan normaalia joillekin.

Henkisesti tämä raskaus oli aluksi hankalaa ja asuu se pelko vieläkin jossain syvällä mutta irrottaa otettaan, joka päivä. Mieheni kysyi ensimmäisen kolmanneksen aikana varmaan joka kerta kun tulin vessasta, että: "oliko vuotoa" yms. ja itse en edes uskaltanut toivoa onnistunutta raskautta.

Nyt kun potkut tuntuvat jo reippaasti ja ultrakuvia on vinot pinot kera lääkäreiden vakuuttelujen, että kaikki on hyvin. Ei huoli paina kuin joskus aamuyön tunteina kun on yksin hereillä ja oikein kipeästi supistaa.

Siis älkää luopuko toivosta. Täällä ainakin elämä jatkuu vaikkei se helppoa todellakaan ollut. :hug:

Voimia kaikille keskemenon kokeneille! :flower:

 

Minulla spontaani km 07/2006. Meni kesken rv 9. Oli henkisesti todella raskasta aikaa. Koska kaikki materiaali tuli itsestään ulos, kaavintaa ei tarvittu. Yhdet menkat odotimme, sitten tulin taas raskaaksi. Nyt rv 14 meneillän. Alkuraskauden ultrassa oli pakko käydä rv6-7, jotta sain nähdä sydänäänet ja että kaikki masussa toistaiseksi ok. Np-ultra on myös jo takana. Ehkä nyt vihdoin pitäisi uskoa, että tämä raskaus saattaa mennä loppuun asti hyvin. Kuitenkin km-pelko on koko ajan läsnä. Vaikea luottaa/uskoa, että kaikki olisi hyvin.

Voimia& halauksia kaikille km:n kokeneille!!!

 

ihana kuulla että on mahdollista että keskenmeno ei uusiutuis! pelko on vaan kauhea vielä on kaikki niin tuoreessa muistissa. mut ehkä elämä voittaa kun on noi kaks ihanaa lasta tuossa jaloissa pyörimässä.

 

Minulle sanottiin km:n jälkeen, että on aika epätodennäköistä, että tulee toinen km, mikäli jo lapsi/ lapsia entuudestaan. Tähän olen koittanut uskoa, vaikka kaikkihan on aina mahdollista... Nyt olen kuitenkin taas uudestaan raskaana, km siis viime kesänä. Voimia ja tsemppiä!!!

 

Minulla on kaksi tervettä lasta 4v poika ja 1,5v tyttö. Ennen poikaa oli tuulimuna ja ennen tyttöä ihan selkeä keskenmeno kipuineen kaikkineen. Olenkin ajatellut että kroppani vissiin tarttee aina jonkin koekappaleen.
Minulla on myös molemmat raskaudet olleet helppoja ja kaikki sujunut hyvin.

Tuulimunan jälkeen tulin raskaaksi ennenkuin huomasinkaan (tarkempi selostus tuolla tuulimunaosastolla) ja keskenmenon jälkeen odotettiin lääkärin kehoituksesta yhdet kuukautiset ja heti tärppäsi!

Minua lohdutti ajatus että "luonto hoitaa" enkä ole tehnyt mitään väärin! Alkuraskaus keskenmenon jälkeen oli ehkä raskaampi mutta olimme miehen kanssa puhuneet niin paljon että tapahtuvalle ei sitten mittän voi.. turha etukäteen surra. Ja voihan synnytyksessäkin sattua jotain, voi tulla onnettomuus. Lapsen voi menettää niin monella eri tavalla.. :'( Tärkeä kuitenkin koettiin että surut oli itketty ja molemmat olivat täysin valmiita uuteen yritykseen.

:hug:kaikille joita asia koskettaa