Sijaisvanhemmaksi ryhtyvät ja sijaisvanhempina olevat

Tukiperheenäkin voi toimia sekä kunnan kautta että Pelan kautta. Jos teillä on Pelan toimisto lähellä, neuvoisin ottamaan ensin yhteyttä sinne. Koulutus on heillä usein parempaa. Tukiperheenä olo on meille ainakin ollut tosi antoisaa.

Tsemppiä odottajille! Meillä elämä on asettumassa uomiinsa, mutta paljon edelleen biosuvun kanssa tapaamisia ja yhteydenottoja. Että ei mitenkään rauhaisaa arkea.
 
teelaura Me valmistuimme maaliskuussa ja saimme lapset syyskuun puolessa välissä. Meille tarjottiin kahteen otteeseen aiemmin kahta sisarusta 1v tyttö ja 6v. poika, mutta he eivät jotenkin tuntuneet "meidän" lapsilta.
 
Kutsuuko äidiksi ja missä vaiheessa, miten on alkanut kutsumaan? Jos lapsi on ollut pieni niin oletteko puhuneet teistä äitinä vai vaan nimeltä? Etenkin lapsettomien kohdalla kiinnostaisi, koska ei ole muita lapsia keille käyttäisi äiti nimitystä...Lapsi on päivisin usein mielessä ja kovasti toivoisismme pian saavamme luoksemme...Pahoin pelkään siinä menevän vielä kauan.
 
madde_ Meillä 2.5v tyttö alkoi miestäni kutsumaan heti iskäksi, koska mieheni joka toinen viikonloppuna vierailevat lapset tekevät myös niin :) Minua hiukan viiveellä (n.3vkoa) alkoi kutsumaan äidiksi. Me itse kutsuimme itseämme äidiksi ja isäksi. Biovanhemmat kielsivät sen alkuun, mutta jo ekan tapaamisen jälkeen hyväksyivät tilanteen, kun kerroimme, ettei se ole heiltä pois. Kerroimme myös, että on lapselle rikkaus omistaa kahdet äidit ja isät ja me emme missään tapauksessa vie heidän paikkaansa. Meillä ei tosiaan ole yhteisiä biolapsia.
 
Sharlin Miehen lapset ovat tyttö 12v. ja poika 14v. Molemmat ovat ottanett todella hienosti lapset vastaan. Mieheni lapset eivät käy kuin joka toinen viikonloppu meillä, joten senkään suhteen en koe heille tämän asian olevan haittatekijä.
 
Meillä kutsutaan etunimillä itseämme, biopuolen vaatimuksesta. Kuitenkin jokainen "taho" jonka kanssa ollaan oltu tekemisissä lapsen takia, on sitä mieltä että lapsi tulee sanomaan äidiksi ja isäksi joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin. Että sitä odotellessa, kun lapsi oppii puhumaan.

...Meillä oli lyhytaikaisessa sijoituksessa lapsi, joka ihan itse sanoi minua äidiksi kolmen viikon jälkeen, eikä meillä sitä sanaa kyllä oltu itsestäni käytetty. Ettei siinä tosiaan välttämättä kauan mene, kun lapsi näin "päättää".
 
Viimeksi muokattu:
Huhhui, nyt sitten vihdoin tuli nuo Priden päivämäärät :) Parin kuukauden päästä sitten aloitellaan sitä, tammikuussa mekin. Siis meillähän saattaa olla jo vuoden päästä kolmas lapsi... hurjaa!

Tuosta kutsumisasiasta, meillä varmasti tullaan kutsumaan meitä äidiksi ja isäksi, ihan siksi koska itse haluan että kaikki lapset ovat tässä samassa asemassa, haluan toimia tässä perheessä tasapuolisesti kaikkien äitinä, enkä hoitotätinä. Sitten jos meillä ei olisi noita biologisia lapsia, niin olisi ihan se ja sama miksikä meitä kutsuttaisiin, vaikka akaksi ja ukoksi :D Se ei minun mielestäni vähennä sitä äitiyttä yhtään. Mutta koska meillä jo tämä kutsumanimi on, niin se saa pysyä. (Meidän perhepiirissä on ollut tapana kutsua vanhempiaan etunimellä. Itsekään en ole ollut tyyppiä "äiti tekee, äiti pukee" vaan olen aina puhunut "minä teen". Ja mieheni kutsuu minua nimelläni. Meidän muksut ovat silti ruvenneet kutsumaan äidiksi ja isäksi, ihan kiva niin :) )
 
Me saimme nyt priden loppuun. Ja nyt mietityttää että kuinka kauan joudumme odottamaan ennen kuin sopiva lapsi löytyy. Olemme toivoneet alle 3 v, mutta nyt on tuntunut siltä että ihan pieniä lapsia on kuitenkin vähemmän. Ja meillä on ikäjo sillä rajalla että pelottaa että sossut haluavat antaa ne pienimmät nuorempiin perheisiin.
Itse olen vain sitä mieltä että meille juuri tuo pienenmpi lapsi olisi sopiva. Suvussa pieniä lapsia joita kuitenkin tavataan. Ja minulla mies nuorempi kuin minä ja haluaisimme kasvatta lapsen ihan pienenstä perheeseen. Sopeutuminen olisi luullakseni helpompaa molemmin puolin. ym
 
Iida-Karoliina Minkä ikäisi olette? Meillä minä 34v ja mieheni 42v. Me saimme 5kk:n ikäisen pojan ja 2.5vuotiaan tytön, sisarukset. Kyllä sossujen pitäisi teille ilmoittaa, jos eivät koe teitä soveltuviksi alle 3-vuotiaalle lapselle sijaisvanhemmiksi. Jos he eivät ota tuohon ikä asiaan kantaa, silloin pidätte kiinni toiveestanne! Meille pariinkin otteeseen yritettiin 6-vuotiasta poikaa, mutta emme suostuneet..
Ja pieniä on tarjolla, ihan varmasti! Toki riippuu paikkakunnastanne, mutta ainakin isoissa kaupungeissa yhtenään sijoitetaan ihan laitokselta suoraan.
 
Me odotellaan kanssa alle 3v pientä.. ja ainakin näin keski-suomen alueella niiden määrä on pieni. Juuri eilen soittelin meiän sossun kanssa ja näin hän meille sanoi. ja toisaalta jos sen lapsien kannalta ajattelee niin hyvähän se vaan on jos on vähän sijoitettavia. tietää että monella lapsella on hyvä olla. Me ollaan siis valmistuttu toukokuussa pridesta ja valmius kriisiperheeksi ja tukiperheeksi on. Tukiperhe asioita eilen selvittelin ja lupasivat ottaa yhteyttä heti kun ilmaantuu ..näistä tukiperheistäkin on huutava pula. tosin joskus tuntuu että se niiden jonojen purku vaan venähtää. sosiaalityöntekijöillä paljon asioita tekeillä samaan aikaan. tai näin ainakin kuvittelen.
Olisihan se jo kiva päästä tositoimiin edes jollain saralla. niinsanotusti.
Lasten takiahan tähän lähettiin vaikka näitä omiakin on mutta se pikkusen tepsuttelu täällä :) ai että :heart:
 
Me ollaan erittäin isosta kaupungista ja meille sanottiin, että harvoin sijoitetaan alle 1,5 vuotiaita, kun yleensä alkuun yritetään kaikilla tukitoimilla ja siinä venähtää aikaa. Ja ilmeisesti yli 1 1/2 vuotiaitakin saa odottaa. Me ollaan 38v ja 44v.. elokuusta nyt odotettu.
 
Me saimme 1-vuotiaan niin, että hänellä on kouluikäinen sisarus. Kannattaa miettiä tuota sisarusasiaakin siis, koska sisaruksia on aina hankalampi sijoittaa ja he kaipailevat koteja. Me ei siis toivottu kuin yhtä alle 2-vuotiasta, mutta heti kun lapsista kuulimme, halusimme heidät :). Eli siis ihanaa kun ehdottavat muutakin kuin mitä haettiin - odoteltaisiin varmasti edelleen. Ja nämä meille sopivat lapset olisivat menneet ohi :(.
 
Me olemme valmiit ottamaan 2 lasta ja juuri niin ollaan ajatltu että jos olisi sisarukset, ei heitä tarvitsisi erottaa toisistaan, silloin ehkä vähän vanhempikin lapsi voisi olla sopiva. Senhän tietää kun lapsesta/lapsista kuulee ja saa tietoa silloin ei ikä aina ole se tärkeinkään.
Me ollaan jo 49v ja 34v.
Olen kuitenkin ymmärtänyt että 50v olisi raja saada pienempi lapsi?
Meillä myös lapsettumuus hoito on kesken ja tarkoitus pakasteesta siirtää lahja alkio ensi vuoden alkupuolella. En kuitenkaan jaksa uskoa hoidon onnistumiseen. hoitoja jo niin paljon ja monia vuosia yritetty tuloksetta. Tuntuisi vaan olevan paras tapa saada kuulla niiden pikku jalkojen tepsutusta. Hoitoja voi lahjasoluilla jatkaa tuohon 50 v ikään saakka. Miten ei voi saada pientä lasta sijoitukseen vielä tuon ikäisenä. Onhan tässä ristiriitoja..
 
Heippa! Meillä on enää yksi pride-tapaaminen jäljellä, sen jälkeen loppuarviointi. Jännittää ihan hirveesti, miten ne meidät arvioi! Itse koemme, että ollaan valmiita ja kykyä ja halua löytyy, mutta mitähän ne kouluttajat mahtaa ajatella... Onkohan miten yleistä, ettei koulutuksen jälkeen katsotakaan soveltuvaksi, vaikkei ole mitään "ehdottomia esteitä" ja muutenkin elämä mallillaan...?

Hyvää joulunodotusta kaikille! :)
 
Ksenia, meille ainakin sanottiin, että jos perhettä ei hyväksytä sijaisperheeksi se ei tule perheelle yllätyksenä. Tarkoittaa että asiasta olisivat jo vihjanneet ja keskustelleet perheen kanssa asiasta.
Meidän ryhmästä yhtä perhettä ei hyväksytty. Kahden perheen kohdalla tultiin siihen tulokseen, että aloittavat ensin tukiperheenä.
 
Minulla myös sama vaihe kun teillä Ksenia. Päästötodistus saatu valmennuksesta, mutta vielä yksi henkilökohtainen tapaaminen ja sitten se arviointi. Jännittää kyllä tosi paljon...Olen koittanut nähdä jotain merkkejä että aikovatko sanoa ei, mutta en kyllä onneksi ole nähnyt :)Kuulostaa madde loogiselta tuo.
 
Meille väläyteltiin jo tuota tukiperhevaihtoehtoa, koska ollaan aika nuoria (n. 30v) ja lapsettomia (ei olla käyty missään hoidoissakaan vielä, eikä ole kyllä aikomusta mennäkään ainakaan lähiaikoina). Toisaalta kyllä kehuttiin kotitehtäviä ja sanottiin, että he luottavat kykyymme arvioida itse valmiuksiamme. Tiedä sitten, miten se pitäisi tulkita.. :D

Kyllä ne meillekin sanoivat, että ei tule yllätyksenä, vaan aiheesta kyllä keskustellaan ennen arviointia.
 
Me ollaan reilusti alle kolmekymppisiä, sekä lapsettomia. Ollaan kokeiltu vain hormoneja ja ei ihan lähivuosina ainakaan meinata kokeilla muuta. Puhuttiin myös adoption mahdollisuudesta vetäjien kanssa. Toivotaan että teidätkin hyväksytään:)
 
Hei kiva kuulla! Ehkäpä meilläkin on sitten ihan hyvät mahikset. :) Jotenkin vaan usein oletetaan, että ensin pitäisi käydä hoidot läpi, mutta itse en vaan ymmärrä, että miksi niin pitäisi tehdä. No meille se biologinen lapsi ei ehkä sit vaan ole niin tärkeä juttu.

Mua jännittää niin paljon, etten tiiä miten päin pitäisi olla! Haluisin jo alkaa shoppailemaan pinnasänkyä yms., mutta pakko nyt koittaa pitää itsensä aisoissa. :D
 
Heippa tytöt :wave:

Meillä oli tänään pikku-miehen 8kk neuvola. Kympin poika meillä =) Että hän osaakin olla suloinen. Siniset silmät ja hieman kihartuva tukka ja aina hymyssä suin. Neuvolalääkäriä hymyilytti koko ajan ku poikaa tutki, ku toinen silmät suurella katseli ja hymyili :heart:
Isosiskonsa (2.5v) odottaa jo kovasti joulupukkia! Tänään leivoimme pipareita, ku pienempi oli päiväunilla =) Oli ihana, kun lasten mummupuoli totesi vain, että on niin mahtavaa, kun lapset saavat ihan oikean joulun. Viime joulun tyttö vietti lastenkodissa...
Nyt on kohta kolme kk:tta sijoitusta takana ja nyt alkaa tuntumaan tämä perhe niin omalta. Varsinkin, kun tyttö on alkanut kopioimaan minun tekemisiäni ja sanomisiani, saan monet naurut päivän aikana ku hän komentelee meidän pikkukoiria tai veljeään samoilla sanoilla, mitä minä monesti käytän :LOL:
Ja niin täydellistä, kun viiden vuoden yhdessä olon jälkeen saamme mieheni kanssa ihan oikean lasten joulun :heart:
Mukavaa joulun odotusta kaikille ja hyvää Itsenäisyyspäivää!
 
Ihanaa Sati <3 Teidän lapset kuullostaa tosi mainoilta tyypeiltä :) Hyvää itsenäisyyspäivää meiltäkin kaikille! Täälläkin muksut odottelevat jännityksellä joulua, ovat ruvenneet heräämään jopa paria tuntia aiemmin, kun pitää avata kalenterin luukku...

Täällä se pridekin kolkuttelee jo ovella, kuutisen viikkoa enää. Vähän jännittää. Onneksi on joulu tässä sitä ennen, riittää puuhattavaa ja laiteltavaa vähän normaalia enemmän :) Saatiin lastenhoitokin järjestettyä hienosti ja nyt meillä on jopa "varajärjestelmä", niin ei jää sitten siitä kiinni mikään. Se ei ole vielä selvillä, että mitä jos sairastuu tai oma lapsi sairastuu, onko jokin keino korvata ne kerrat? Kuumeista lasta en pystyisi kyllä jättämään hoitajalle edes tänne omaan kotiin, kun on kyse vielä alle kouluikäisistä ja olemme poissa kuitenkin melkein neljä tuntia ilta-aikaan.
 
Sukula, meillä ainakin pridessa melkein kaikki olivat sen yhden kerran pois. Itse myöskin olin, koska oli jo kauan aikaa sitten varattu ulkomaanreissu syyslomalla. Kirjasta on aika helppo itse opiskella sen kertaiset asiat, mutta tehtävien miettiminen oli kyllä vaikeampaa kun ei ollut "tunnilla" ollut mukana.:)
 
Meillä oli tänään vika pride-tapaaminen, ja meille ilmoitettiin, että meidät on hyväksytty sijaisvanhemmiksi! :) Tammikuussa on vielä loppuarviointi, johon tuleekin sit jo sijoittaja mukaan.. Jännää! Ja ihanaa!!!
 
Onnea Ksenia! Toivottavasti teidän ei tarvitse kovin kauaa odottaa.
Kävittekö kurssin jonkun järjesön kautta esim. pela? Kun sijoitta tulee mukaan? Tai siis kuka se sijoitta tuossa tapauksessa on? Kun meillä oli loppuarvioinnissa vain jo sijaisvanhemapana toimiva kouluttaja ja toinen kouluttaja eli sossu.
 

Yhteistyössä