Meillä on tällainen todella vaikea, elämäni vaikein tilanne. 
Rakenneultrasta saatiin lähete lääkärille joka totesi että sikiön kasvu on jäljessä useamman viikon, keskimäärin noin 5 viikkoa. Viikkoja siis 21, vastasi viikkoja 15-17. Lapsivesinäytteestä oli keskustelua ja sitä yritettiinkin mutta lapsivettä oli kuulemma niin vähän ja pienissä taskuissa että näytettä on erittäin vaikea turvallisesti saada.
Kyseessä on siis muitakin ongelmia kuin vain tuo pieni koko, vettä on vähän ym. Kahtena peräkkäisenä päivänä kävimme lääkärillä ja kummallakin kerralla lääkäri puhui raskauden keskeytyksestä vaihtoehtona, oli itse sen kannalla. Tosin toisella lääkärikäynnillä ultrassa asiat näyttivät paremmalta, vettä oli hitusen enemmän ja liikkui paremmin jne. Saimme ajan 2 viikon päähän ultraan jossa sitten nähdään onko mitään kehitystä tapahtunut. Siitä on vielä viikko aikaa viimeiseen keskeytysrajaan.
Tässä välillä aiomme käydä toisella lääkärillä ottamassa toisen mielipiteen, koska joudumme nyt tekemään päätöksen lähes tyhjin käsin ellei jotain olennaista muutosta suuntaan tai toiseen tässä tapahdu.
Itse täytyy ottaa selvää asioista, mihinkään kysymyksiimme ei oikein vastattu. Meillä ei ole mitään käsitystä että viittaavatko lapsemme poikkeavuudet johonkin tiettyyn kehityshäiriöön, siis mistä edes _voisi_ olla kysymys. Meillä ei myöskään ole käsitystä että miten yleistä tällainen kasvussa jälkeenjääminen on ja mitkä ovat mahdollisuudet siitä asioiden edetä. Olen lukenut 2-3 viikon kehitysviivästymistä raskauden tässä vaiheessa, osa on selvinnyt ja osa on ollut ihan terveitäkin.
Emme kumpikaan ole sillä kannalla että haluaisimme "väkisin" elättää jotain minkä ei ole tarkoituskaan elää. Meillä ei vain ehkä ole riittävästi tietoa että voisimme varmoin sydämin päästää pikkuisen pois jos se ei koskaan tule olemaan valmis tähän maailmaan. Tämä on ensimmäinen raskauteni ja kaikki on muutenkin uutta, nyt joudumme tekemään päätöksen pienen ihmisenalun puolesta. Ehkä luonto hoitaa asian ennenkuin meidän tarvitsee edes päättää mitään, mutta ellei... Joudumme siis mahdollisesti tekemään päätöksen keskeyttää raskauteni tuolloin viikolla 23. ellei nyt pientä ihmettä sitten tapahdu. Haluaisinkin tietää josko joku on ollut tällaisessa tai edes vähän vastaavassa tilanteessa ja miten siitä on selvitty ja miten edetty. Täytyyhän lääkärin olla melko varma päätöksestään kun ehdottaa raskauden keskeytystä viikon 20 jälkeen jolloin siihen vaaditaan vakava kehityshäiriö tai poikkeama. Mutta silti, epävarmuus kalvaa....
Toukka rv21+2
Rakenneultrasta saatiin lähete lääkärille joka totesi että sikiön kasvu on jäljessä useamman viikon, keskimäärin noin 5 viikkoa. Viikkoja siis 21, vastasi viikkoja 15-17. Lapsivesinäytteestä oli keskustelua ja sitä yritettiinkin mutta lapsivettä oli kuulemma niin vähän ja pienissä taskuissa että näytettä on erittäin vaikea turvallisesti saada.
Kyseessä on siis muitakin ongelmia kuin vain tuo pieni koko, vettä on vähän ym. Kahtena peräkkäisenä päivänä kävimme lääkärillä ja kummallakin kerralla lääkäri puhui raskauden keskeytyksestä vaihtoehtona, oli itse sen kannalla. Tosin toisella lääkärikäynnillä ultrassa asiat näyttivät paremmalta, vettä oli hitusen enemmän ja liikkui paremmin jne. Saimme ajan 2 viikon päähän ultraan jossa sitten nähdään onko mitään kehitystä tapahtunut. Siitä on vielä viikko aikaa viimeiseen keskeytysrajaan.
Tässä välillä aiomme käydä toisella lääkärillä ottamassa toisen mielipiteen, koska joudumme nyt tekemään päätöksen lähes tyhjin käsin ellei jotain olennaista muutosta suuntaan tai toiseen tässä tapahdu.
Itse täytyy ottaa selvää asioista, mihinkään kysymyksiimme ei oikein vastattu. Meillä ei ole mitään käsitystä että viittaavatko lapsemme poikkeavuudet johonkin tiettyyn kehityshäiriöön, siis mistä edes _voisi_ olla kysymys. Meillä ei myöskään ole käsitystä että miten yleistä tällainen kasvussa jälkeenjääminen on ja mitkä ovat mahdollisuudet siitä asioiden edetä. Olen lukenut 2-3 viikon kehitysviivästymistä raskauden tässä vaiheessa, osa on selvinnyt ja osa on ollut ihan terveitäkin.
Emme kumpikaan ole sillä kannalla että haluaisimme "väkisin" elättää jotain minkä ei ole tarkoituskaan elää. Meillä ei vain ehkä ole riittävästi tietoa että voisimme varmoin sydämin päästää pikkuisen pois jos se ei koskaan tule olemaan valmis tähän maailmaan.
Tämä on ensimmäinen raskauteni ja kaikki on muutenkin uutta, nyt joudumme tekemään päätöksen pienen ihmisenalun puolesta. Ehkä luonto hoitaa asian ennenkuin meidän tarvitsee edes päättää mitään, mutta ellei... Joudumme siis mahdollisesti tekemään päätöksen keskeyttää raskauteni tuolloin viikolla 23. ellei nyt pientä ihmettä sitten tapahdu. Haluaisinkin tietää josko joku on ollut tällaisessa tai edes vähän vastaavassa tilanteessa ja miten siitä on selvitty ja miten edetty. Täytyyhän lääkärin olla melko varma päätöksestään kun ehdottaa raskauden keskeytystä viikon 20 jälkeen jolloin siihen vaaditaan vakava kehityshäiriö tai poikkeama. Mutta silti, epävarmuus kalvaa.... Toukka rv21+2