SINÄKÖ muka äiti 0_o???

Mua kyllä kanssa hirvittää jo etukäteen, masu kun on vasta alkanut kunnolla erottumaan, että mimmoisia katseita vastaisuudessa kerää, kun meinaan niitä kerätä jo muutenkin pinkkien hiusten ja lävistyksieni kanssa... olen siis 25vuotias, mutta aikasta nuoren näköinen, papereita kyllä muistettiin kysyä ravintoloiden ovilla ja kaupassa käydessä mikäli alkoholia mukaan lähti... Noh, siihen on sit varmaan vaan totuttava, maailmaanhan mahtuu monenlaista tallaajaa, itse tiedän ja läheiseni tietää millainen oikeasti olen

 

Meillä samaa täälä,eli olen nyt 23v. ja mulla on tytär 1v9kk ja poika 4kk...ihmiset (varsinkin vanhemmat) tuppaavat kovasti "säälimään" kun isojja vaunuja lykin pitkin poikin,kun ei edes autoa kahden pienen kanssa ole. Mahdollisuus mulla autoon kyllä olisi mutta en tahdo,tulee lasten kanssa liikuttua enemmän ilman.

Kärkkäitä ovat myös kertomaan miten lasta pitää pidellä tai nukuttaa. Tarkkaan katsotaan myös pukeutuminen ja mainitaan heidän mielestä epäkohdat.

Minä myös tahdon olla äiti,kumpikin lapsi oli suunniteltu ja hyvin toivottu.

Noh jokainen tyylillään,yritetään olla ottamatta sitä kovin vakavasti :kieh:

 

Täällä no kanssa saanut kuulla jos jonkin näköistä vihjailua ikä asiasta. Minä olin just täyttänyt 20 kun esikoinen syntyi ja isäntä oli siinä vaiheessa 19. Hirveetä selän takana supattelua nuoresta iästä ym ym. Mutta sitten vasta kauhistelut alkoi kun ekalle ja tokalle muksulle ei tullut ikä eroa kun 1v 3kk . Nyt mukeloita on 4 (+masuasukki) ja esikko täytti just 6v eli tiuhaan tahtiin ovat tulleet. Nyt lähinnä kauhistellaan lasten määrää tyyliin " voi kamala noin nuoria ja noin monta lasta", "eihän kukaan enään nykyään tee noin paljoa lapsia". Siinäpähän puhuvat :kieh:

 

minä saan joka päivä kauhisteluja kun lapsilaumani kanssa jossain liikun.siis tuntemattomilta ihmisiltä.olen 29v. ja meille syntyi pari viikkoa sitten kuudes lapsi.vanhin lapsemme on nyt 9vuotias ja kyllä on saanut kuulla kaikenlaista laidasta laitaan.parhain taisi olla se kun yks mummo tuossa kaupassa kerran jonotettaessa kassalle sano et miks sitä pitää kauppaan omien lisäks kaikki naapurinkin lapset ottaa niin minä sit siihen tokasin et ei oo kuule yhtään naapurin kakaraa mukana kun kaikki on ihan omia.kyllä loksahti mummolla suu auki.

 

Olen 21-vuotias 8kk tytön äiti ja tuntuu että kaikki kauhistelevat kuinka nuori olen. Ihmiset, varsinkin vanhemmat, kuvittelevat minun olevan joku 15-vuotias teiniäiti ja monet luulevat oikeudekseen antaa minulle ohjeita lapsen kasvatuksessa. Yksikin nainen sanoi että luuli että minä saan itsekin vielä lapsilisää ja kerran kirpparilla eräs mies tuli hyvin myötätuntoisena juttelemaan kuinka niin nuorena joutuu tulla äidiksi ym. En ymmärrä! Minä haluan olla äiti, en ole mikään teiniäiti, osaan huolehtia lapsesta ja laittaa hänelle tarpeeksi vaatetta päälle! Mikä ihme ihmisiä vaivaa. Serkkuni sanoi ihan samaa ja hän oli 27 lapsen saadessaan. Muilla samoja kokemuksia :|??

mä kans 21 ja tyttö nyt 8,5kk . 'joutuu tulla äidiksi' hahh, eiköhän se kuitenki oo jokaisen oma valinta. eipä kannata muitten puheista välittää, tärkeintä on että sulla ja lapsella on hyvä olla. ite oon ainaki tyytyväinen elämääni, toinen tulossa huhtikuussa ja hyvällä mielellä vaikka muut kauhisteliski lasten pientä ikäeroa .!

 

Minä olin 18 kun aloin odottaa esikoistani, ja raskaus oli täysin suunniteltu
varmasti voi sanoa että viikottain (yleensä useamman kerran viikossa ) sain kuulla kauhisteluja siitä kun "lapsena tekee lapsia" jnejne.
Tyttö nyt 1v 2kk enkä päivääkään ole katunut että "niin nuorena siihen aloin" :heart:
Kyllä on moni vanhempi ihminen joutunut sanomaankin, että ovat yllättyneitä siitä ku en oo (ei olla ) apua ollut pyytämässä vaikka he niin luuli. Nyt on toinen lapsi suunnitteilla ("saa tulla jos on tullakseen" ) ja häät tanssitaan ensi kesänä!!

Koulu ja työt kyllä odottaa, ei se ikää katso onko "hyvä" äiti!!!!!!!!!!!! Jokainen meistä on se paras omalle lapselleen kuitenkin :heart:

 

Jokainen on valmis äidiksi kun siltä tuntuu. Aivan sama onko sitten 15 vai 55.
Mummu oli esikoisen saadessaan 19, äiti 18, ja minä täytän juuri 22 =)

 

Mulle yks vanhempi rouva sanoi kaupassa että onkos tuo oma vauvasi, näytät niin nuorelta. Juu kyllä on, olen 23, nuorempi oli silloin 7kk ja mun esikoinen 5-vuotias Totesinkin että tää on mun nuorimmainen, toinen tyttärebni on 5, rouva meni melko hiljaseks. Ja sitten törmäsin kerran kaupassa vanhaan köksän opeeni, hän totesi että ai sullakin jo kaksi lasta, on hienoa että jotkut aloittavat nuorena^^

 

Ite oon kans 23v äiti, esikoinen täytti juuri 5 ja masussa odottelee toinen maailmaan pääsyä. Muistan kyllä liiankin hyvin millasta oli kohdata hitaita katseita varsinkin sillon kun lapsi oli pieni. Mulla on itelläni vielä niin nuoret kasvot et menisin varmaan vieläkin 18-vuotiaasta -khih- Ihmisethän ei ymmärrä aina sitä, että jos nuorena odottaa, se ei välttämättä ole vahinko koska ei "ole osannut pitää huolta itsestään" vaan voikin olla ihan suunniteltu juttu.

 

Olin 17 vuotias kun sain esikoiseni. En todellakaan ollut valmis äidiksi. Olin lastenkodissa ja oikea kauhukakara joka ei ollut koskaan ottanut mistään mitään vastuuta, voin vain kuvitella mitä vanhempani ajattelivat.
Synnärillä katsoin lääkäriä epäuskoisena kun hän ilmoitti että voisin mennä kotiin lapsen kanssa. Kysyin oliko hän tosissaan??!! Olin varma että hajottaisin sen pienen.
Niin se pieni tyttö muutti minun elämäni totaalisesti :heart:
Nyt olen 25 vuotias ja odotan kolmatta ja edelleen kuulen kommenttia miten kauhean nuori olen. En pidä sitä loukkaavana, päinvastoin.
Olen ylpeä lapsistani ja äitiydestäni :heart:

 

Mie olen pohtinut tuota ikuista väitettä, että ensin pitää elää elämää ennenkuin tekee lapsia.. sehän on ihan kahjo. Se se vasta on elämää, kun on lapsia. Ennen sitä se kaikki oli mulle ainakin täysin sisällötöntä haahuilua ja harmittaa vieläkin, kun en aiemmin saanut ensimmäistä lastani. Minun elämäni alkoi siitä.
Olen vielä suht nuori, kun lapseni ovat aikuisia. Silloin minulla on aikaa itselleni, miehelleni ja vieläpä kaiken lisäksi uskomattomat lapset ja kenties heidän perheensäkin ympärilläni. Mitä niin ihmeellistä siinä 20-30 vuotiaana voisi saada ja kokea, että se ylittäisi tuon kaiken? Ryypätä, rellestää, matkustella.. kerkiäähän sitä vaikka eläkkeelläkin vielä, jos nuo tuntuu semmoisilta tekemisen arvoisilta asioilta.
Monet ovat lapsen saatuaan ajatelleet aivan samoin. Turhaa on ollut odottaa ja tuhlata hedelmällisiä vuosiaan. Biologisestihan se taitaa mennä niin, että nainen on tarkoitettu kantamaan vauvaa ja synnyttämään nuorena.

No mitäköhän? Ulkomaanmatkat tietenkin, joihin ei ole rahaa teini-iässä. Itse rakastan yli kaiken matkailua ja suunnitelmissa mennä ehkä vuodeksi ulkomaille asumaan ja sen jälkeen häät + perheen perustaminen. Mut eka pitää reissata maailmalla ja nähdä jotain muitakin ihmisiä, kuin vain näitä suomalaisia.

 

Mä olin 23 kun aloin odottaa esikoista ja olen vielä mielestäni nuoremman näköinen. Ei ole kukaan tuntematon päivitellyt äitiyttäni, kiitos luoja! Mulla on vakityö, koulut käyty ja halusin kovasti lasta, toki eihän tätä tuntemattomat tienneet. Kerran yksi puolituttu tokaisi ettei olisi koskaan mun ikäisenä ollut kypsä äidiksi, siihen tokaisin että "etkä taida olla vielä hetkeen". Eikä tämä tyyppi ole kuin 3 vuotta mua vanhempi, mutta elämänarvot ihan eri kuin mulla. Nyt on toinen jo tulossa (vauva nyt 5kk) ja olen nyt 24.

 

Mie olen pohtinut tuota ikuista väitettä, että ensin pitää elää elämää ennenkuin tekee lapsia.. sehän on ihan kahjo. Se se vasta on elämää, kun on lapsia. Ennen sitä se kaikki oli mulle ainakin täysin sisällötöntä haahuilua ja harmittaa vieläkin, kun en aiemmin saanut ensimmäistä lastani. Minun elämäni alkoi siitä.
Olen vielä suht nuori, kun lapseni ovat aikuisia. Silloin minulla on aikaa itselleni, miehelleni ja vieläpä kaiken lisäksi uskomattomat lapset ja kenties heidän perheensäkin ympärilläni. Mitä niin ihmeellistä siinä 20-30 vuotiaana voisi saada ja kokea, että se ylittäisi tuon kaiken? Ryypätä, rellestää, matkustella.. kerkiäähän sitä vaikka eläkkeelläkin vielä, jos nuo tuntuu semmoisilta tekemisen arvoisilta asioilta.
Monet ovat lapsen saatuaan ajatelleet aivan samoin. Turhaa on ollut odottaa ja tuhlata hedelmällisiä vuosiaan. Biologisestihan se taitaa mennä niin, että nainen on tarkoitettu kantamaan vauvaa ja synnyttämään nuorena.

No mitäköhän? Ulkomaanmatkat tietenkin, joihin ei ole rahaa teini-iässä. Itse rakastan yli kaiken matkailua ja suunnitelmissa mennä ehkä vuodeksi ulkomaille asumaan ja sen jälkeen häät + perheen perustaminen. Mut eka pitää reissata maailmalla ja nähdä jotain muitakin ihmisiä, kuin vain näitä suomalaisia.

Minusta nämä eivät ole missään tapauksessa toisiaan pois sulkevia asioita. Me haaveilemme esikoisesta ja ikää minulla on 20. Haaveissa on myös muuttaa Tukholmaan, käydä harjoitteluissa ulkomailla ja lomailla jossain lapsiystävällisissä kohteissa. Eikä ole mitään ongelmia näiden asioiden yhdistämisen suhteen! Itsekin asuin lapsena ulkomailla vuoden verran kun isäni halusi lähteä opiskelemaan. Eiköhän se ole pariskunnan intresseistä kiinni

Odottelen, minkälaisen vastaanoton saan 20-vuotiaana helsinkiläisenä, joka "tahallaan" hankkiutuu paksuksi

 

joo mulla on kaksi lasta(4v ja 1v)ja oon 21v.tuttu tunne toi,oon saanu kuulla tän neljä vuotta kun äiti olen ollu,niin just näitä "säälin sua kun nuoruus menee hukkaan" ja "voi mitä sulla on edessä,jäät kaikesta kivasta paitsi" jne..jätän ne ihan omaan arvoonsa,mä olen yksinhuoltaja ja nuori ja mulla on kaks pientä mutta mä olen helvetin onnellinen siitä että "pilasin" elämäni :heart:

 

Mulla on 11kk poika ja itse olen 24v. Tiedän kyllä näyttäväni 16-vuotiaalta ja sen kyllä huomaan ihmisten katseista että mitä ajattelevat. Odotusaikana eräällä kauppareissulla mieheni huomasi erään naisen katsovan minua päästä varpaisiin, jos olisin itse sen huomannut niin aivan varmasti olisin sille naiselle jotain näpäyttänyt. Ja neuvolassa siivooja kysyi minulta omaa mahaansa taputtaen, että kai se on sun ensimmäisesi?!

Olen kyllä tottunut siihen että ikääni ihmetellään että ethän sinä voi olla niin "vanha"? Mutta onhan se mukava näyttää paljon nuoremmalta kuin oikeasti on. Silti välillä ärsyttää se "kyttääminen" ja kaupan käytävillä kuiskuttelu.. Mikäs siinä jos jaksaa päätänsä vaivata tuntemattomien ihmisten asioilla, ei ole minun päänsärkyni!

 

kuulin myös esikoista odottaessani näitä ihania kommentteja ja kyyläystä, samoin toisen kohdalla ja nyt tämän kolmannen kohdalla, enemmän tosin tuijotetaan kysellään onko ensimmäinen ja mennään hiljaiseksi kun sanon että kolmas on.

kaiken parhaimmat ilmeet tulevat siinä kohtaa kun tepsuttaa kaupungilla lasten kanssa maha pystyssä ja mies mukana. olemme niin tuijotettavan näköinen pari jo muutenkin

mies näyttää lähinnä 16 vuotiaalta kuten minäkin, hoikkia ollaan ja suht pitkiä, mullakaan ole tullut ylimääräistä painoa/koka mihinkään kohtaan edellisistä odotuksista eikä tästäkään, ainoastaa maha kasvaa, on se kummallinen asia kun nainen haluaa lapsia nuoremmalla iällä. itse ole 23v, lapset täyttää nyt 4 ja 2 niihin aikoihin kun maha asukki syntyy.

eikä nuo ole kovin viitsineet avata sanaista arkkuaan lapsista, kun tulee aika tujakka vastaus nopeasti takaisin :snotty:

 

No joo, sain esikoiseni täyttäessäni sinä samana vuonna 20, mutta aika harvoin olen kuullut mitään erityisempiä voivotteluja, johtuen varmaan siitä että näytän vanhemmalta Ja aina on luultu reilusti vanhemmaksi ku olen, mutta sentapaisia olen saanut kuulla, ei minulle suoraan sanoen mutta toiselta olen kuullut kommentteja että minusta olisi sanottu tyyliin:"Ai...niinko nuorena sen nyt sitten saa yms. yms." Mutta ei ole suoraan tullut palautetta. Toisaalta mieheniki on 5v mua vanhempi, eli oli 25v ku esikoisemme syntyi joten kaippa ajattelivat sitten että ok. Äitini sanoi ku kuuli että olen raskaana, että "nyt jää sitten opiskelut" Tuo vähän silloin kirpaisi, mutta nykyään on ihan eri linjoilla, nykyään äiti odottaa lisää lapsenlapsia ja saan toppuutella ettei vielä. Opiskelen siis nyt amk:issa, 2 vuosi alkaa tradenomi-koulutuksessa ensi syksynä.
Mutta tuohon ikään palatakseni, eräs poikani lastenhoitaja luuli että olen joku 28-29v, niinku hänen sanojensa mukaan "kohtapian kolmikymppinen" ja minä nauroin että mitä? 22 -vuotias vasta

 

Itse olen kohta 21 v. ja nyt vko 14 menossa, saa nähdä tuleeko samankaltaista palautetta kuin teillä muilla. Olen aika lyhyt ja muutenkin hento, ja siihen kun lisätään tämä babyface niin avot. Muissa tilanteissa huomaa usein että suhtaudutaan kuin olisin yläasteella, ja se kyllä joskus huvittaa kun 3 vuotta jo asunut omillaan ja elänyt itsenäisenä ihmisenä.

Jos jollain tuntemattomalla on jotain sanottavaa, niin sanokoon suoraan sitten, voin kyllä heille kertoa että esikoiseni on erittäin toivottu ja en ole suinkaan "joutunut" tähän tilanteeseen. Oma ja miehen perhe ovat myös tosi iloisia puolestamme, äitini oli 19 saadessaan esikoisensa ja isoveljeni 20 kun sai omansa...

 

Itse olen 20-vuotias ja poikani nyt 6kk. Kun odotin poikaamme, saimme mieheni kanssa erittäin paljon pahoja katseita (olemmet molemmat siis 20-vuotiaita). Itselläni on kirkkaanpunaiset hiukset ja tykkään pukeutua värikkäästi ja erikoisesti ja olemme muutenkin molemmat "persoonallisen näköisiä". Tämäkös sitten aiheutti pahennusta monessa ja saimme myös ilkeitä kommentteja. Sama on jatkunut lapsen syntymän jälkeen; meidät tuomitaan heti ulkonäön perusteella. Kukaan ei voi käsittää sitä, että huolehdimme lapsestamme erittäin hyvin ja rakastamme häntä niin paljon. Kaikki pitävät meitä huonoina vanhempina automaattisesti ulkonäkömme takia. Itse olin tästä raskausaikana erittäin ahdistunut ja masentunut. Meillä ei esimerkiksi käytetä kotona ollenkaan alkoholia, emme tupakoi, elämme muutenkin ekologisesti yms. mutta ei, ihmiset tuomitsee tietämättä tälläisiä asioita. Onneksi olen oppinut suhtautumaan arvostelijoihin jo erilailla. Mutta pahalta se tuntuu edelleen, erityisesti kun olen muutenkin herkkä ja pahoitan mieleni herkästi. Saa nähdä kuinka pahoja arvosteluita saamme kun haluaisin enemmänkin lapsia..... Apua jo valmiiksi

 

jep tuttua täälläkin, et arvostelevat äitiyttäni... olin 19vuotias kun esikoinen syntyi, nyt 22v ja kuopus täytti hetki sitten 6kk... kauppaankin jos menen moni vanhempi naisihminen tulee kurkkimaan vaunuihin ja sitten "ootko sä jo äiti?" sit sillee olen ja mitä siitä... nuorena lapset on tehtävä et jaksaa niiden kanssa touhuilla... haaveissa kolmas mut ei ihan vielä... katsoo syssymmällä =)