Sisältää loppuraskauden marinaa

Äääh.. Viikkoja on nyt niinkun 38+5 jos oikein laskin. :ashamed:
Eli vielä voi olla useempi viikko edessä odotusta.
Mulla on kylkiluun kärki oikeelta puolelta niin kipee etten voi istua, maata, liikkua (toisinaan en voi kirjottaa esim. koneella) ja en varmaan edes synnyttää jos kipu ei lopu. On tullut ihan yskästä, koska jostain olen saanut itselleni iki-ihanan syysflunssan. Tytölläkin on mutta huomattavasti lievempänä (onneksi).

Alavatsa tuntuu kohta poksahtavan, kivusta, ja jos makaan viisikin minuuttia, niin jalkojen liikuttaminen käy mahdottomaksi koska joka paikkaa repii, riipii ja riuhtoo. Tosi vaikea edes kuvailla miten sattuu..

Ja sitten on vielä liukkaat lattiat ja aamuisin saattaa tulla "äkkilähtö" ylös sängystä kun esikko alkaa touhottamaan.. Ja lopputulos on melkein kaatuva äiti joka tuntuu halkeavan sillä hetkellä..

Ei tässä ole edes mitään pointtia tässä jutussa, mutta kunhan halusin johonkin valitukset kirjoittaa, ei jaksa vinkua tuolle ukolle ihan kokoaika, vaikka tuskin tää teksti sitä vinkumista vähentää

 

mulla oli kans kyljet ihan p***na mutta eipä kyljet muistuneet mileenkään kun oli h-hetki..eli ei mulla ainakaan enää kipeet siinä vaiheessa..kipu siirty johonkin ihan muuhun

 

:hug: Koita jaksaa,kyllä se oikeesti vielä loppuu Muistan kyllä hyvin tuon kun ei missään,eikä mitenkään päin oo hyvä... :|
Nyt on tyttö parikuinen ja ,aijai,kun näkee jonkun raskaana olevan,niin enkös jo mieti,että voi kuinka ihanaa...

 

Oujee, samat fiilarit täällä...rv 39+6 eli la huomenna ja voi vide sentään. Eniten mua rasittaa se, että mitään en voi tehdä tän kömpelyyteni kanssa. Himassa vaan tönötän kun en voi/jaksa lähtee mihinkään ja samalla seinät kaatuu päälle. Olen mahollisimman epäsosiaalinen ja tekis vaan mieli kääriytyä peiton sisään ja herätä sit kun vaavi on jo syntynyt. Lisäksi kauhistuttaa koko synnytys ja kipu... :|
Koeta kestää! :hug:

 

Mä muistan kuinka tytön odotusajan ongelmat oli tasan liitoskivut. Kuinka helppoa se olikaan kun sai tasan tehdä niinkuin itestä tuntui ja olla tasan siellä missä ite halusi.. Ah auvoa

Miten voi päivät ja viikot muuttua hitaiksi yhtäkkiä.. Ihan outoo

Kiitos kannustuksesta.. :hug: