surettaa -pojan hoidosta.

poika on hoidossa ryhmäperhepäiväkodissa missä on vain kaksi osastoa. lapset ei ole mitenkään ikänsä mukaan jaettu,vaan kaiken ikäsiä kummallakin puolella. paikka on aivan ihana vanha omakotitalo -todella kodikas ja ihana paikka lapsille.
mun pojan mummu on toisella puolella töissä,joten poika ei voi olla samalla puolella.. ja nyt kun ollaan 3kk menty,niin pojan ei ole hyvä olla toisella puolella se ei syö siellä eikä saa nukuttua
on ollut satunnaisia päiviä "mummun puolella" (mummu ei ole ollut paikalla läheskään joka kerta) ja siellä kyllä syö ja nukkuu ja viihtyy hienosti.
aamuista on tullu kamalia kun poika jää aina kamalalla huudolla hoitoon ja haettaessa on niin väsynyt ja nälkänen ja kiukkunen,et koko loppupäivä menee kiukutellessa
en tiedä mitä tehdä,koska toiseen paikkaan en poikaa haluais siirtää, mutta ei tämä näinkään ole hyvä
kovasti ollaan yritetty et poika pääsis sinne mummun puolelle (tiedän ettei saa erityiskohtelua!) mut ei se kuulema käy korkeammalle henkilölle..
tällasta tilannetta oon pelänny ihan kamalasti :ashamed:
onko muilla ollut vastaavaa? siis ettei lapsi viihdy,nuku eikä syö?
miten toimitte? :|

 

Hmmm. Syy pojan viihtymättömyyteen taitaa olla nimenomaan se, että mummu on toisella puolella töissä...jos molemmat puolet kerran on muuten käytännössä samanlaiset. Ei se ruoka ole sen parempaa toisella puolella, eikä sänky ole erilainen. Ja ymmärrän kyllä sen ihan hyvin, että säännöt kieltää mummua hoitamasta lapsenlastaan päiväkodissa. En usko, että yksikään mummo osaa oikeasti olla täysin puolueeton, jos ryhmässä on oma lapsenlapsi, johon tottakai on vahva tunneside.
Ehkä se siitä, ajan kanssa...3 kk on loppujen lopuksi aika lyhyt aika. Minkä ikäinen lapsi, voiko hänen kanssaan jo jutella vakavissaan asiasta?

 

Onkohan tuo paikkakohtaista siis että sukulaisuus suhde estää hoitamisen samalla puolella? Vai onko muuttunut aikojen saatossa? Sillä itse muistan kyllä että eräässä päiväkotiryhmässä on ollut lastentarhanopettajan oma poika samassa ryhmässä.

 

2v lapsi. sängyt ja nukkumakaverit ovat toisella puolella ihan erilaisia. nyt poika joutuu nukkumaan isojen poikien kanssa jotka eivät enää nuku vaan touhuavat ja hiljentyvät eikä oma poika (ja yks toinen pikkunen) pysty siinä sit nukahtaan kun toiset touhuaa vieressä. toisella puolella on selkeesti rajattu tila missä NUKUTAAN ja missä LEVÄTÄÄN. ruoka on myös erilaista. tai samaa ruokaa,mutta isolla puolella on enemmän vaihtoehtoja ja enemmän hoitajia jotka esim.mun lapsen tapauksessa muussaavat sen ruuan kuunnolla (sihtikurkku) kun taas pojan tän hetkisellä puolella hoitajat eivät pyynnöstäkään pilko ruokaa pienemmäksi. poika tykkää toisen puolen hoitajista paljon enemmän.
tietysti mummun läsnäolo vaikuttaa,sitä en yritä sanoa,mutta käsi sydämellä vannon ettei poika saa mummultaan erityiskohtelua.
mummun puolella hoitajat ottavat lapset paljon yksilöllisemmin huomioon.
tästä asiasta on puhuttu muidenkin vanhempien kanssa ja myös hoitajien kanssa,mut ei tapahdu mitään.
sydäntä raastaa jättää poika paikkaan missä se ei syö eikä nuku ja huutaa vaan äitiä :ashamed:

 

Puhuu jonkun hoitajan kanssa vielä kerran. Vaikka poika jatkaa siellä missä hän nyt on niin kyllä ne hoitajat voi tehdä paljon jos ne vain haluaa. Olen itse töissä päiväkodissa ja jos joku lapsi huutaa vielä joka päivää 3kk jälkeen niin kyllä silloin pitää miettiä mitä vois tehdä että lapsella olis parempi olla.

 

Onkohan tuo paikkakohtaista siis että sukulaisuus suhde estää hoitamisen samalla puolella? Vai onko muuttunut aikojen saatossa? Sillä itse muistan kyllä että eräässä päiväkotiryhmässä on ollut lastentarhanopettajan oma poika samassa ryhmässä.

varmasti on! Nimittäin poika oli hoidossa reilu vuosi sitten vielä, ja siellä hoitopaikassa oli mummu hoitajana ja lapsenlapsi hoidossa!

 

2v lapsi. sängyt ja nukkumakaverit ovat toisella puolella ihan erilaisia. nyt poika joutuu nukkumaan isojen poikien kanssa jotka eivät enää nuku vaan touhuavat ja hiljentyvät eikä oma poika (ja yks toinen pikkunen) pysty siinä sit nukahtaan kun toiset touhuaa vieressä. toisella puolella on selkeesti rajattu tila missä NUKUTAAN ja missä LEVÄTÄÄN. ruoka on myös erilaista. tai samaa ruokaa,mutta isolla puolella on enemmän vaihtoehtoja ja enemmän hoitajia jotka esim.mun lapsen tapauksessa muussaavat sen ruuan kuunnolla (sihtikurkku) kun taas pojan tän hetkisellä puolella hoitajat eivät pyynnöstäkään pilko ruokaa pienemmäksi. poika tykkää toisen puolen hoitajista paljon enemmän.
tietysti mummun läsnäolo vaikuttaa,sitä en yritä sanoa,mutta käsi sydämellä vannon ettei poika saa mummultaan erityiskohtelua.
mummun puolella hoitajat ottavat lapset paljon yksilöllisemmin huomioon.
tästä asiasta on puhuttu muidenkin vanhempien kanssa ja myös hoitajien kanssa,mut ei tapahdu mitään.
sydäntä raastaa jättää poika paikkaan missä se ei syö eikä nuku ja huutaa vaan äitiä :ashamed:

Syykin on varmasti selvä toisista hoitajista tykkäämiseen, ottavat lapsen paremmin huomioon ja lapsen on helppo heitä lähestyä. Itseäni oikein puistattaa sydämettömät hoitajat, joita niitäkin on nähty.

 

se on ammattitaidottomuutta (tässä tapauksessa esimieheltä) jos ei muka voi laittaa samalle osastolle kuin sukulainen

 

Asiaa muuten kommentoimatta, mutta jos mummo on samalla osastolla kuin lapsen lapsi rankkenee mummon työpäivät tooosi paljon. Jokainen perhepäivähoitaja joka on tehnyt töitä kun omat lapset on kotona, tietää miten päivät kevenevät kun omat on koulussa ja hoidettavat ovat pelkästään hoitolapsia. Sama pätee kuulemani mukaan hoidossa oleviin lapsenlapsiin..

 

Onkohan tuo paikkakohtaista siis että sukulaisuus suhde estää hoitamisen samalla puolella? Vai onko muuttunut aikojen saatossa? Sillä itse muistan kyllä että eräässä päiväkotiryhmässä on ollut lastentarhanopettajan oma poika samassa ryhmässä.

varmasti on! Nimittäin poika oli hoidossa reilu vuosi sitten vielä, ja siellä hoitopaikassa oli mummu hoitajana ja lapsenlapsi hoidossa!

Oli mullakin tyttö mukana kun olin päiväkodilla. Sain vieläpä ite päättää meneekö se toiseen p.kotiin vai samaan jossa olin töissä. Yks työkaveri ei meinannu millään sitä hyväksyä, mutta se oli muutenki joka asiassa vastahankaan.

 

Onpas urpo hoitopaikka, jos eri ikäiset lapset on samoissa tiloissa myös päiväuniaikaan vaikka isommat ei enää nuku, ja isompia ei edes "pakoteta" levolle & olemaan se aika hiljaa (ja jos ei suju, eikun ulos lepohuoneesta)....Onneksi mun lapset on ihan tavis päiväkodissa ikäistensä seurassa :saint:.
Mutta vakavasti: sano (tiukasti! kiltteys ei kannata) että päiväunirauha ON oltava, ja teidän pojan ruokaa ON muussattava tai palanenkaan ei mene alas, ja jos nämä kaksi pientä mutta hoitopäivän onnistumisen kannalta tärkeää asiaa ei mukamas hoitajilta onnistu, niin prkl |O. Ei kai kukaan hoidossa viihdy, jos ei saa ruokaa nieltyä eli joutuu olemaan nälissään, ja väsymyskin vaivaa kun isommat eivät osaa olla hiljaa päiväuniaikaan :/ .

 

Nyt heti huomenna puhumaan jonkun kanssa ettei pojan tarvitse kärsiä enempää. Jos hoitajat ei kuuntele niin puhut esimiehen kanssa.

 

Asiaa muuten kommentoimatta, mutta jos mummo on samalla osastolla kuin lapsen lapsi rankkenee mummon työpäivät tooosi paljon. Jokainen perhepäivähoitaja joka on tehnyt töitä kun omat lapset on kotona, tietää miten päivät kevenevät kun omat on koulussa ja hoidettavat ovat pelkästään hoitolapsia. Sama pätee kuulemani mukaan hoidossa oleviin lapsenlapsiin..

mummu ottais mielellään pojan "omalle puolelleen."
ja en todellakaan käsitä miksei vois ottaa.
oon ihan turta ja väsyny koko asiaan kun mikään puhe ei auta

 

Mulla tuli heti mieleen, että sun poikaa kohdellaan siellä jotenkin huonosti.. Muistan nimittäin itse, kun oltiin siskon kanssa pieninä perhepäivähoitajalla ja se ämmä oli täysi Hitler. Minä pienempänä jouduin nukkuun aina päikkärit ja yhdenkin kerran muistan, kun ulkona satoi vettä kaatamalla ja oli muutenkin myrskyinen keli, niin se ämmä pakotti mut vaan sinne ulos, laitto oven lukkoon ja huusi raivona. Siskoki kävi kerran päästään mut sisälle, mutta ämmä tuli ja vei takas pihalle.. Ja siellä oli muutenkin hirveetä, just ruoat oli pakko syödä ja sisko kävikin monesti sylkemässä ruoat johonkin roskiin tai pönttöön.

En usko, että poikaasi ihan noin kohdellaan, mutta joku siellä voi olla mikä saa pojan ahdistumaan. itse olen päättänyt, että jos omien lasten kohdalla joskus ilmenee jotain tällaista, niin hoitopaikka saa vaihtua. Tsemppiä teille ja toivottavasti syy selviää miksi poika ei hoidossa viihdy ja toivottavasti olis se mummu siellä toisella puolen syy, vaikka epäilen että ei..

 

Paha yhdistelmä: mummu ja poika saman katon alla. Siitä se vaan kiikastaa.

 

meillä on lapset olleet samassa päiväkodissä ja samalla osastolla kuin mummo.
kaikki meni hienosti.
hauskoja sattumuksiakin oli; lapset tietysti sanoivat mummoa mummoksi, joten meidän mummosta tuli 5-kymppisenä koko päiväkodin mummo