Suunniteltu sektio. Miten toivuit?!

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Pin
Riippuu tietenkin ihmisestä, mä olin tosi kipeä. Kaikki meni ihan ok kahdessa ekassa, kolmannessa vauva joutui sektion takia teholle. Aika yleinen komplikaatio sektiovauvoille, ettei vauva ns käynnisty tähän maailmaan joltain osin. Lopulta kaikki kuitenkin hyvin, terveitä kummatkin, vaikka mun vatsaa pitää vielä korjailla kipujen takia. Tammikuussa siis edellinen sektio ja syksyn aikana korjausleikkaus.

Viikon jälkeen yleensä ihmiset pystyy jo liikkumaan suht normaalisti, vaikka toki varoa pitää vielä kuukausia. Mutta noin kivun puolesta viikko on aika yleinen aika siihen, että pahin on jo ohi.
 
vierailija
Riippuu tietenkin ihmisestä, mä olin tosi kipeä. Kaikki meni ihan ok kahdessa ekassa, kolmannessa vauva joutui sektion takia teholle. Aika yleinen komplikaatio sektiovauvoille, ettei vauva ns käynnisty tähän maailmaan joltain osin. Lopulta kaikki kuitenkin hyvin, terveitä kummatkin, vaikka mun vatsaa pitää vielä korjailla kipujen takia. Tammikuussa siis edellinen sektio ja syksyn aikana korjausleikkaus.

Viikon jälkeen yleensä ihmiset pystyy jo liikkumaan suht normaalisti, vaikka toki varoa pitää vielä kuukausia. Mutta noin kivun puolesta viikko on aika yleinen aika siihen, että pahin on jo ohi.
Auts! Jäikö vatsan pintaan joku hermovaurio vai jonnekin sisuskaluihin?
 
vierailija
Mulla kolme sektiota, joista viimeisin kuukausi sitten. Kaikki näistä mennyt hyvin. Ensimmäiset pari-kolme päivää haava oli kipeä, mutta onneksi sain hyvät kipulääkkeet. Nyt kuukausi sektion jälkeen ei muita muistoja leikkauksesta kuin hieman aristava alavatsan iho. Ja tietty ihanaakin ihanampi pieni poika <3
 
vierailija
Meni itse sektio hyvin. Epiduraalin laitto ei sujunut helposti vaan neulaa runnottiin selässä kauan ja sainkin sitten spinaalipäänsäryn joka rajoitti ensimmäisen viikon niin etten voinut olla pystyssä wc reissuja kauempaa. Helvetillinen kipu johon ei vahvimmatkaan lääkkeet auta. Viikko sektiosta laitettiin veripaikka joka vei päänsäryn ja aloin oikeasti toipumaan sektiosta kun pääsin liikkeelle. Kova kipu vatsalla kesti muutaman päivän. Särkylääkkeitä taisin syödä noin viikon. Pikkuhiljaa helpotti. N. 2kk ajan vatsaa poltteli aina yskiessä, aivastaessa tai nauraessa.
Lapsi voi hyvin. Haava parantui hyvin. Trauma jäi ainoastaan spinaalipäänsärystä.
 
vierailija
On se nykyään vaikeaa synnyttää :LOL:
Kuulepas! Takana 2kpl alatiesynnytyksiä. Molemmissa erittäin vakavia komplikaatioita. Eka lapsi rajun imukuppisynnytyksen jälkeen teho-osastolle. Lapsella kuukausia liian alhainen hb. Mä pyörryin verenhukan takia, enkä istunut 2 kuukauteen. Lapsi nro.2: istukka ei irronnut. Lääkäri irroitti, oli helvettiä. Lisäksi sain pysyvän hermovaurion hoitovirheen vuoksi -> 2 vuoden sairaalakierre.

T.ap
 
Pin
Auts! Jäikö vatsan pintaan joku hermovaurio vai jonnekin sisuskaluihin?
Ei vielä tiedetä tarkkaan, todennäköisesti kiinnittynyt johonkin väärin, ommeltu väärin tms. Haava nykii pistelevästi sisään päin kävellessä. Ulkoisesti yllättävän hyvältä maha näyttää kolmesta sektiosta huolimatta.

Yhtenä vinkkinä jos eka sektiosi, että pyydä napakasti kipulääkettä vaan. Ja ummetuslääkettä kannattaa ottaa jo heti kun tarjoavat, ei sitten kun vessassa itkettää. :D
 
Sektio 10.50 aamulla, seuraavana aamuna 06 ylhäälllä, itse kannoin aamiaistarjottimen. Puolenpäivän aikoihin kävelin 700 metriä mennen tullen vauvaa hoitaa vastasyntyneiden teho-osastolle. 3 päivän kuluttua kotiin, minimaaliset kivut.
 
vierailija
Ei vielä tiedetä tarkkaan, todennäköisesti kiinnittynyt johonkin väärin, ommeltu väärin tms. Haava nykii pistelevästi sisään päin kävellessä. Ulkoisesti yllättävän hyvältä maha näyttää kolmesta sektiosta huolimatta.

Yhtenä vinkkinä jos eka sektiosi, että pyydä napakasti kipulääkettä vaan. Ja ummetuslääkettä kannattaa ottaa jo heti kun tarjoavat, ei sitten kun vessassa itkettää. :D
Juu on eka sektio ja kaikki mietityttää ja pelottaa. Just toi ummetuskin, kun se on alatienkin jälkeen ihan hirveetä, saati sit varmasti, kun on maha leikattu auki.

T.ap
 
Kesken sektion meinas tulla joku komplikaatio, multa meinasi lähteä taju, ne monitorit huusivat ja leikkaussalin henkilökuntaa istui jopa minun päällä. Istukka oli jäänyt kai jotenkin jumiin. Minuun pistettiin jotain adrenaliinia tmv. niin johan monitoritkin asettuivat.
Itse toipuminen meni mielestäni hyvin. Enemmän kipua aiheutti nyrjähtänyt häntäluu.
 
vierailija
Takana kaksi sektiota, jotka molemmat menneet hyvin. Ensimmäinen ylös nouseminen on mielestäni ollut kaikista pahinta, kun siitä selviää ja pääsee liikkeelle niin helpottaa. Mulla ainakin verenpaine oli niin alhanen että huippas kovin.. Kipupumppu oli kyllä ihan tosi jees ekan vuorokauden
 
vierailija
Kesken sektion meinas tulla joku komplikaatio, multa meinasi lähteä taju, ne monitorit huusivat ja leikkaussalin henkilökuntaa istui jopa minun päällä. Istukka oli jäänyt kai jotenkin jumiin. Minuun pistettiin jotain adrenaliinia tmv. niin johan monitoritkin asettuivat.
Itse toipuminen meni mielestäni hyvin. Enemmän kipua aiheutti nyrjähtänyt häntäluu.
Istui sun päällä?! Miksi?
 
Pin
Juu on eka sektio ja kaikki mietityttää ja pelottaa. Just toi ummetuskin, kun se on alatienkin jälkeen ihan hirveetä, saati sit varmasti, kun on maha leikattu auki.

T.ap
Ei sitä mun mielestä tarvi pelätä. Vaikka olis kuin kipeä niin voihan sitä vaikka maata liikkumatta niin jo helpottaa. Se mitä itse joka kerta pelkäsin, oli se leikkaustilanne ja silloinhan ei kuitenkaan tunne kipua. Se lähinnä puistatti, mutta nopeastihan se on ohi. Mä pyysin ystävää tässä viimeisessä painamaan hartioista, ns halaamaan siitä lujaa. Siitä tuli turvallisempi olo enkä mennyt paniikkiin. Pari kyyneltä tuli kun pelotti ja kyynel tuli kun vauva syntyi. Ystävä myös höpötti koko ajan jotain ja olin valmiiksi sanonut että jatkaa vaan höpöttämistä vaikka en vastaisi mitään tai vaikka itkettäisi. Se oli oikeesti aika hyvä kikka, yritä keskittyä johonkin muuhun. Sullahan voikin mennä kivuttomammin, toisilla tulee enemmän ja toisilla vähemmän, mutta sitä onneksi voi säädellä ja lääkettä saa kunhan pyytää. Mulle suorastaan tuputtivat kaikkea mistä meni pää ihan sekaisin. :D

Tässä viimeisessä otin niitä ummetuslääkkeitä jo valmiiksi kun tiesin, että parin tunnin päästä kokeillaan kävelemistä. Oli muuten hyvä kikka. Pahimmat kivut tuli ekassa just siitä, että otin ne vasta kun tajusin, että eipäs tässä vessassa käynti onnistukaan. Se oli jo myöhästä siinä vaiheessa ja kärsin tuplasti niin paljon kipua mitä olisi tarvinnut.
 
vierailija
suunniteltu sektio n9aamulla. muuten menk hyvin paitsi eka puudute meni ohi? ja reakoin puudutteeseen niiin että verenpaineet lähti laskee ja meinas tajulähteä mut he siel salissa saivat tilanteen rauhallisesti korjattua. operaatio tuntuu ikuisuudelta ja tuntuu semmosta nykivää. illalla sain jalotella hyks puolella ei kipupumppua mut hyvät lääkkeet. itse myös pyysin heti ulostetta pehmentäviä. seuraavana aamuna olin jo liikkeellä kotiin päästii 4päivän päästä ja vetäsin 5päivänä sektiosta 2km vaunulenkin ku vihdoin pääs ulos. nyt 5kk sektiosta haava välillä kipeä jos teen paljon juttuja jotka rasittaa vatsalihaksia.
 
vierailija
Kaksi suunniteltua sektiota. Molemmat menny päin peppua. Ekassa ensi tulehdukierre haavassa (sairaalapöpö). Ja toisen jälkeen teholla tajuttomana viikko.

En valitettavasti voi paljoa hyvää sanoa. Meidän lapsiluku jäi kahteen tuon vuoksi (lantio niin kapea etten saanu alateitse synnyttää). Mun mahaa ei enää leikata kuin äärimmäisessä hädässä.
 
vierailija
Molemmat suunnitellut sektiot menivät hienosti, niin meni se ensimmäinenkin sektio joka oli hätäsektio. Korkean kipukynnykseni ansiosta en ollut pätkääkään kipeä yhdenkään sektion jälkeen, piti oikein muistutella itseäni etten nosteleisi mitään vauva painavampaa ennen tikkien poistoa.
Maito lähti herumaan samantien jokaisen sektion jälkeen, ei mitään ongelmia siinäkään.
 
vierailija
Suunnitellussa sektiossa on vatsan toiminnan kannalta se hyvä puoli, että voit alkaa ottaa pari päivää ennalta sitä vatsanpehmikettä, movicol(suolanen) tai pegorion(mauton). Ne pitää ulosteen pehmeenä.
 

Yhteistyössä