Synnytys ja synnytysvauriot

Tuli mieleen synnytyksen aiheuttamat vauriot tuosta yhdestä ketjun kyselystä liittyen episiotomiaan.

Eli kuinka monella on tullut vaurioita synnytyksessä mm. repeämiä ja kuinka suuri vauriot ovat olleet ja kuinka paljon on jouduttu laittamaan tikkejä? Kuinka kauan ja kuinka hyvin vauriot ovat kestäneet parantua ja onko jouduttu tekemään uusia korjauksia / tikkejä myöhemmin?

Entä alapään / välilihan rasvaus/öljyäminen, onko teidän mielestä auttanut ja ehkäissyt repeämiä, jotka olette öljynneet raskausaikana?

 

Emätin repesi / ratkesi sisältä sekä ulkoapäin sen aukon reuna. Yhdyntäkiputuntemus hävisi noin vuoden päästä. En muosta tikkien määrää, tulihan niitä jonkun verran. Synnytyksen aikana tapahtunut ei tuntunut miltään siinä tilanteessa. En usko, että tätä olisi öljyämällä estänyt.

 

Ei ole öljyämiset tai hieronnat auttaneet. Ensimmäinen syntyi imukupilla ja tulihan siinä pahaa jälkeä. Melko nopeasti repeämät paranivat, mutta lääkäri oli ommellut paikat huonosti ja jokin nahankappale välilihassa ärtyi aina esim. seksin yhteydessä tosi kipeäksi. Toisessa synnytksessä repesin myös koska vauva oli isokokoinen. Silloinkin tikkejä tuli paljon, mutta toipuminen oli älyttömän nopeaa. Olin täydessä vauhdissa jo muutama päivä synnytyksen jälkeen ja se ensimmäisessä synnytyksessä tullut välilihan "kieleke" oli hävinnyt uusien ommelten myötä. Kolmas oli nopea luomusynnytys (ponnistusvaihe 3 min) ja tuli vain pari "kosmeettista" tikkiä. Nopeasti parani silläkin kertaa ja nyt tuo alakerta on ihan hyvännäköinen ja-tuntuinen.

 

Tuliko sisemmät häppärit esille kovin, vai olivatko jo ennestään esillä. Synnytyksen jälkeen enemmän?

 

[QUOTE="vieras";28017722]Tuliko sisemmät häppärit esille kovin, vai olivatko jo ennestään esillä. Synnytyksen jälkeen enemmän?[/QUOTE]

Mä olen tuo 3 lasta synnyttänyt "vieras" ja ei mulla ole häppärit tulleet ulos, eivätkä kyllä ennestäänkään olleet esillä. Luulen, että olen ollut hyvin onnekas loppujen lopuksi noiden vaurioiden suhteen.

 

Ei repeillyt mutta väliliha leikattiin ja ommeltiin kans jotenkin huonosti, ärtyili pitkän aikaa. Ens kerralla aion kyllä huomauttaa että tarkkana nyt sen tikkauksen kanssa! Parempi tietysti jos ei tarttis tikkejä ollenkaan...

 

Emätin repesi sisäpuolelta runsaasti jo ennen kuin lapsen pää painoi välilihaa. Lisäksi tehtiin eppari josta lähti repeämä kohti peräaukkoa. Ulkoinen sulkija repesi muutaman säikeen verran. Tikkien määrää en tiedä, kirurgi ei laskenut. Ompeleminen kesti 1,5 tuntia, koska tikit leikkasivat läpi koko ajan. Synnytyksestä on nyt 6 viikkoa ja ens viikolla on jälkitarkastus. Ainut noista mikä oli kipeä oli episiotomia haava. Yhdyntää en luonnollisestikaan ole edes kokeillut, kun en tiedä mitä sille emättimen repeämälle kuuluu, mutta ei se ainakaan kipeä ole, normisti. Särkylääkkeitä söin jonkun kuukauden, osittain varmuuden vuoksi. Luulen että ihan hyvin tuli vauriot korjattua, ainakin niitä pällisteli useampikin eri lääkäri. Mulla ei tiedetä oikein miksi repesin emättimestä, kudos oli jotenkin kovin haurasta, jonka takia ompelukin oli vaikeaa. Repesin tosiaan ponnistuksen ihan alussa ja repeämä on poikittain, kun ne yleensä tulevat eri päin. Verta meni 1500ml.

 

3-4 asteen repeämä,korjattiin nukutuksessa, 36 tikkiä, 3 antibiotti kuuria, 3kk ennen kuin pysty istuun normaalisti, koskaan ei tule olemaan paikat "täysin kunnossa". + kielto synnyttää alateitse.

 

Esikosesta muutama tikki ja toinen pieni häppäri repesi (sille ei tehty mitään,repsottaa hiukan).
Kuopuksesta ei yhtään tikkiä,satunnaisesti suihkasin öljyä alapäähän.

 

Kolmannen asteen repeämä. imukuppia käytettiin, mutta epparia ei ehditty tekemään koska isokokoinen lapsi syntyikin "rytinällä" ennenkuin ehtivät vetää. Tikkien määrää en kysellyt mutta leikkaussalissa korjasivat pari tuntia. Vaurioita ei onneksi jäänyt ollenkaan. Mutta voin sanoa että sektionkin kokeneena ei alatiesynnytyksestä toipuminen minun kohdallani ollut yhtään nopeampi/helpompi!

 

En usko noihin öljyymisiin ja rasvaamisiin. Eiköhän se oli kudostyypistä kiinni. Ekassa synnytyksessä sain 2 "kauneustikkiä", tokassa en yhtäkään.

 

Mä oon päässyt 2 synnytyksessä suht helpolla, ekassa tehtiin eppari (omasta, ja jälkeenpäin kätilönkin mielestä turhaan), tikkejä tuli jonkun verran ja haava vaivasi about jälkitarkastukseen asti. Toka synnytys meni aika täydellisesti, ei tullut kuin pari nirhaumaa joihin kätilö laittoi "kosmeettiset" tikit. Niitä ei ees huomannut, hävisivät itsestään.

Viimeisimmästä synnytyksestä on nyt 3 vuotta, ja pysyviä jälkiä ei jäänyt. Mikään ei näytä eikä tunnu erilaiselta kuin ennen lapsia - oon ilmeisen onnekas, mulle ei tullut esim. raskausarpia ollenkaan vaikka toka lapsi meni melkein 2 viikkoa yliajalle.

 

Ekassa 1 tai 2 tikkiä ja tokassa haavasuihke Voisin jopa mennä uudestaan.

 

Ekasta toisen asteen repeämä ja eppari, tikkien määrää ei kerrottu mutta kuulemma riittävästi, ekaan viikkoon en istunu sen jälkeen alko helpottaa ja kolmisen viikon päästä mentii kohtalaisen normaalisti..Ei se kipu älytöntä ollu missää kohtaa, inhottavaa lähinnä...

Toisesta ei tullut yhtää mitää, ei ees naarmua.

En usko noihin rasvailuihin jne., luotan enemmän osaavaan kätilöön, niissäkin kun on eroja et kuinka se homma hoidetaan..

 

Ekasta 3 "kauneustikkiä", tokasta ei yhtään. En rasvaillut tai öljynnyt. Lantiopohjalihasten jumppailua en harrastanut ollenkaan raskausaikoina. Alapää näyttää edelleen ulkoisesti lähes samalta, kuin alkujaan. Sisältä tuntuu jotain "tipahtaneen alaspäin".

 

itsellä episiotomia leikattiin normaalia pitemmäksi, koska imukuppi irtosi ekalla kerralla. ei repeämiä kuitenkaan, ainoastaan siis tikit siihen eppariin, 7vk päästä tohti kokeilla jo yhdyntääkin. ei sattunut, mutta arpi on edelleen sellainen kinnaavan tuntuinen, joskus siihen sattuu kun istuu huonosti sen päällä tms. mutta luulen että selvisin aika vähällä kuitenkin synnytyksestä nyt siis 4.5kk

 

Väliliha leikattiin ja 20 tikkiä ommeltiin. Rasvasin välilihaa, ei vissiin auttanut. Mulla on kyllä todettu joustavat kudokset ja nivelet, joten olisko tuo leikattu lähinnä varmuuden vuoksi, ei koskaan selvinnyt. Aika paljon tikkejä kyllä tuli. Mutta ei ollut niin paha kun kuulostaa, pystyin heti käymään vessassa ilman kirvelyä ja istumaan normaalisti. Muutama päivä meni särkylääkkeitä.

 

itsellä episiotomia leikattiin normaalia pitemmäksi, koska imukuppi irtosi ekalla kerralla. ei repeämiä kuitenkaan, ainoastaan siis tikit siihen eppariin, 7vk päästä tohti kokeilla jo yhdyntääkin. ei sattunut, mutta arpi on edelleen sellainen kinnaavan tuntuinen, joskus siihen sattuu kun istuu huonosti sen päällä tms. mutta luulen että selvisin aika vähällä kuitenkin synnytyksestä nyt siis 4.5kk

Mulla kans kinnas se eppariarpi seksin aikana tosi pitkään, tosi inha tunne... siis ei sattunut, mutta oli jotenkin "tiellä". Toisen synnytyksen luonnolliset repeämät parani itsestään, mutta toki toinen synnytys on muutenkin varmaan helpompi.

 

Eppari leikattiin mulle, ei muita vaurioita. Mitenkään ei ole vaivannut ja hyvin parani aikanaan. Sisemmille häppäreille ei kyllä tapahtunut mitään, yhtä pienet ovat kuin ennenkin. Näkyvät muutokset alatiesynnytyksestä ovat ne, että emättimen aukko on avonaisempi kuin aiemmin ja ulommat häppärit vähän ryppyiset. Eipä haittaa mun elämää.

 

Mulla myös kolmannen-neljännen asteen repeämät. Imukupilla vedettiin ja repesin kohdunsuulta peräaukkoon asti niin että vain yksi säie jäi ehjäksi. 3 tunnin korjausleikkaus, 67 tikkiä. 3 kk päästä pystyin istumaan ekan kerran ja kaksi vuotta kävin sähköimpulssihoidoissa etten paskoisi housuun lopun elämääni. Kierukat eivät pysy kun kohdunsuu niin "rikkinäinen" ja synnytyskielto.

 

Ei mulla ainakaan auttaneet yhtään mitkään niistä konsteista joita eri opuksissa on esitelty. Mulle tehtiin eppari siinä vaiheessa kun lapsen arvot romahtivat. 2. asteen repeämä ja 8 tikkiä. Ensimmäinen kuukausi synnytyksen jälkeen oli todella kauheat kivut ja sain vielä jonkun tulehduksen vaikka olin koko ajan todella tarkkana hygienian kanssa. 2 antibiootit. Alapää oli hellänä kaiken kaikkiaan 3kk synnytyksen jälkeen. Ei kärsinyt istua ollenkaan kunnolla. Vasta 5kk synnytyksen jälkeen uskalsin kokeilla normaalia yhdyntää. Sattui ja kiristi. Myös ensimmäiset kerrat kun kokeilin kuukuppia teki todella kipeää. Nyt synnytyksestä kulunut 10kk ja kaikki on ihan hyvin. Olen jopa sitä mieltä, että sisemmät häpyhuulet ovat nyt pienemmät kuin ennen synnytystä. Yllätyksekseni olen todella sitä mieltä, että mulla on nykyään paljon kauniimpi alapää kuin ennen synnytystä. Ei se synnytys siis aina tuhoa paikkoja vaikka jouduttaisiin tikkejä laittamaan.

 

Minulla eka lapsi oli iso (4750g), syntyi tosin sektiolla, koska synnytykseni ei edistynyt kahden päivän käynnistämisestä huolimati.

Nyt on keväällä tulossa toinen ja selvisi rakenne-uä:ssä että toinen poika on tulossa. Itse kyllä alan kallistumaan suunnitellun sektion puoleen. Koska jos tämä kaveri on samankokoinen kuin eka tai isompi, niin pelkään todella sitä, että repeän nin pahoin, että en pystyisi sen jälkeen enää pissaa ja/tai kakkaani pidättelemään, vaan kaikki valuisi housuihin.

Teidän kertomukset kuulostavat hurjilta. Olisi ikävää, jos alapäätä kirvelisi monta kuukautta peräjälkeen - saatikka jos ei pystyisi istumaan kunnolla.

 

Ekasta toisen asteen repeämä, kakkosesta ei mitään ja kolmosesta nirhauma. Mitään vaurioita ei ole jäänyt ja eka repeämäkin parani tosi nopeasti.

 

eka synnytys, nirhaumia , ei epparia.
toka synnytys, ei mitään, ei epparia.
ei raskausarpia eikä löysää nahkaa.
sisemmät häppärit "työntyi" pysyvästi ulospäin.

 

Kun puhutte repeämistä, niin otatteko huomioon että osa lihasrepeämistä ei näy ulospäin. Jopa 10-30% naisista saa lantionpohjan alueen sisäisiä lihasrepeämiä mitkä eivät korjaannu vaan arpeutuvat. Tulevaisuudessa nämä sitten aiheuttavat laskeuma, yleensä viim.20-30v ensimmäisestä synnytyksestä alkaa oireita ilmenemään.