Synnytysasennoista pientä galluppia

Palstan juttuja (ja muitakin) lukiessa olen huomannut, että lähes aina on synnytetty sängyllä. Onko tosiaan näin? Itse en olisi voinut kuvitellakaan olevani sängyllä ponnistamassa, ajatuskin tuntuu vaikealta. Kaikki neljä lastani olen synnyttänyt jakkaralla istuen. Avautumisvaihe on mennyt suihkussa/kävellen. Jo pelkkä tutkimusten ajan makaaminen/paikallaan oleminen on tehnyt pahaa. Missä asennossa te olette synnyttäneet, ja oletteko sen tehneet ns. "pakosta" vai vapaaehtoisesti?

 

Ihan sängyssä selällään/puoli-istuvassa asennossa. Mitään muita vaihtoehtoja ei edes esitelty ja toisaalta mun oli ihan helppo olla siinä asennossa.

 

Sängyssä joo. Olin kyllä ottanut selvää muista vaihtoehdoista mutta en sinä hetkenä voinut kuvitella muuta kuin makuulla olemista, oli niin kovat kivut että en olisi jakkaralla varmaan pysynyt..
Häntäluun kannalta vissin aika huono asento, mullakin se oli pitkään tosi kipeä, ja siksi pelkään vähän seuraavaa synnytystä, mutta kyllä mä makuulle varmaan taas haluaisin.

 

Ekan synnytin pakosta selinmakuulta jalat telineissä.
Toisen synnytin kyykyssä sängyllä. Selkänoja nostettiin 90asteen kulmaan, nojasin siihen ja ihan siis kyykyssä olin. Jakkarakin oli huoneessa mutta siinä kohtaa oli jo ponnistaminen käynnissä niin eipä tullut mieleen siirtyä siihen. Hyväksi koin asennon ja ihan itse sen valitsin.

 

Synnytin sängyllä koska kivut niin kovat ja ihan kouristelin niin ei minun jalat kantaneet. 2päivää meni miltei etten kyennyt kävelemään synnytyksen jälkeenkään.

 

Mua ei päästetty kalvojen puhkaisun jälkeen mihinkää sängystä, eli 8 tuntia mä vaan makasin, pissata sain, mut sekin piti tehdä ämpäriin sängyn vieressä kyykkien..

Eli ensin kokeiltiin ponnistaa kyljeltään, mut ei siitä mitään tullut, joten loppujen lopuks oltiin puoli-istuvassa asennossa.

 

Kyllä mä olen ihan sängyssä synnyttänyt ja vapaaehtoisesti. Viimeisessä synnytyksessä kätilö ehdotti että kokeilisin kyykyssä synnyttämistä, mutten voinut kuvitelläkaan olevani sängyllä kyykyssä joten kävin lattialla sen verran kyykyssä että vauva vähän laskeutui.

Mutta siis sängyssä vastaan kysymykseen.

 

Esikoinen syntyi pikkukeskosena. Synnytys oli todella nopea eli ei siinä asentoja mietitty. Ihan "normisti" sängyllä puoli-istuvassa asennossa. Toinen syntyi keskosena myös, mutta oli "huomattavasti" isompi 1990g. Vesien menon jälkeen, eli sillä synnytys käynnistyi, en saanut enää nousta lainkaan sängyltä. Kylkeä vaihdettiin vähän väliä, sitäkään ei saanut tehdä itse. Ensin ponnistin kyljellään, pään synnyttyä selällään. Edes vessaan en siis saanut nousta, suihkuun olisin halunnut mennä. Kumpikaan synnytys ei ollut sellainen kuin itse "suunnittelin".

 

Mä oon ollu avautumisvaiheet ammeessa ja käyny sängyssä vaan ponnistamassa - ei oo tuntunu mitenkään hankalalta se asento, ja molemmat ponnistusvaiheet oli ihan muutamia minuutteja vaan.

 

itse en olis voinut kuvitellakaan synnyttäväni penkillä saatika että olisin noussut ylös avautumisvaiheen aikana ja kävellyt. Ei kyennyt enkä päässyt ylös. Ehkä johtui siitä, etten saanut mitään kivunlievitystä/puudutetta.

 

Eka sängyllä selällään 3,5h ponnistusvaihe. Tikkejä tuli 42.
Toka sängyllä selällään yläviistoon. Yks ponnistus ja vauva ulkona. Ahdinkotila, napanuora 2,5x kaulan ympäri.
Kolmas seisaallaan sairaalan eteisessä. Kätilön mielestä ei ollut kiire sairaalaan.
Neljäs sängyllä, kontillaan. Yks ponnistus.
Viides suihkussa seisaalteen (kotona) pientä hämmennystä ilmassa.
Kuudes (kuollut kohtuun) Jakkaralla
Seitsemäs kontallaan sängyssä. Yksi ponnistus.
Kahdeksas (kuollut kohtuun) Jakkaralla.
Sitten tämä yhdeksäs, saas nähdä

 

Olisin halunnut jossain muussa asennossa, esim. just jakkaralla, mutta ponnistusvaiheessa olen ollut niin kipeä ja kätilöiden vietävissä, että minut on vain laitettu sängylle synnyttämään ja olen totellut. Olisi vissiin pitänyt kirjata yksityiskohtaiset ohjeet etukäteen ylös ja antaa ne kätilölle.

 

Sängyssä jouduin olemaan sen 23 tuntia, mitä synnytys kesti. Meni käynnistykseen ja piuhoja oli vaikka kuinka paljon kiinni mussa. Toista synnytystä ei sit enää tulekaaan. Synnytyksen jälkeen vielä pyörryin vessaan, kun pääsin peseytymään.

 

Mä olen ymmärtänyt et ihan sen epiduraalin takia mun piti synnyttää sängyllä selällään?
Sängyllä makaaminen oli kyllä kivuliain asento mulle supistusten aikaan, siis aivan järkyttävä!
Ensisynnyttäjänä et kyllä osannut siitä sit valittaakaan.. :/

 

Eka puoli-istuvalteen sängyllä. OK ja suht helppo.
Toka jakkaralta, tykästyin kovasti ja päätin jos vielä siihen puuhaan niin ehdottomasti jakkara.
Kolmas kokeilin ensin kyljellään, mutta ei siitä tullu mitään. Pyysin jakkaraa ja johan tapahtui.

Joten mun kokemuksella voin suositella jakkaraa. Ei siinä juuri enempää voimia tarvita kuin maatenkaan. Mies piti takaa kiinni (nojasin siis mieheen) ja sitten vaan ponnistin ku pyntyllä istuis

 

[QUOTE="vieras";23438455]Ihan sängyssä selällään/puoli-istuvassa asennossa. Mitään muita vaihtoehtoja ei edes esitelty ja toisaalta mun oli ihan helppo olla siinä asennossa.[/QUOTE]

sama täällä ja kolme kertaa sama tyyli

 

[QUOTE="gitta";23438500]itse en olis voinut kuvitellakaan synnyttäväni penkillä saatika että olisin noussut ylös avautumisvaiheen aikana ja kävellyt. Ei kyennyt enkä päässyt ylös. Ehkä johtui siitä, etten saanut mitään kivunlievitystä/puudutetta.[/QUOTE]

Kivut on niin erilaisia eri ihmisillä. Itse olen kolme synnyttänyt luomuna, ja minulla on nimenomaan tuo kävely ja suihku auttanut kipuihin. Paikallaanolo tuntui lisäävän kipuja. Lantion keinuttaminen, kuuma suihku jne.

 

Ensimmäinen "normaalisti" puoli-istuvassa asennossa ja toinen kontillaan/polviseisonnassa sängyn päädyssä roikkuen. Toinen synnytys oli kokonaisuudessaan huomattavasti kivampi kokemus. Jos vielä joskus synnytän, niin en suostu makkoomaan kuin aseella uhaten.

 

Esikoisen synnytin sängyllä puoli-istuvassa asennossa. Toka hätäsektio. Kolmatta synnyttäessä olin melkein selällään ja vauva tuli ihan väkisin kun melkein jouduin pidättelemään (olin ollu pystyssä ihan viime hetkille asti).

 

synnytin molemmat sängyllä puoli-istuvassa asennossa, yritin kyljellään esikoisen aikaan, mutta se oli tosi kamala asento. Käännyin selälleen ja sit syntyikin aika nopeasti. Nuoremman aikaan käännyin heti selälleen ja lapsi vaan tuli, minuutin merkitsivät, kun kuulemma joku aika piti laittaa. Niin ja tikkejä ei tullut

 

Sänkyyn minutkin käskettiin sisätutkimusta varten, mutta en mä siihen makuulle mennyt, vaa polvilleni/nelinkontin. Ja jäin sinne sitten kun en jaksanut kiivetä alas. En olisi osannut ellen olisi ottanut asioista etukäteen selvää. Kätilöiden osaaminen oli aika vähäistä. "Antoivat luvan" ponnistaa siitä asennosta Ihan ku minä niitten lupia olisin pyytänyt. Aikaisemmin meinasi tulla tappelu kun yksi kätilö oli sitä mieltä, että minun olisi maattava selälläni paikoillaan 20 minuutta käyriä varten. Meinasin lähteä ulos synnyttämään jalkakäytävälle.

 

Molemmat olen synnyttänyt puoli-istuvassa asennossa sängyllä tai mikä synnytyspöytä se nyt on viralliselta nimeltään. Esikoinen syntyi yhdellä ponnistuksella, ponnistusvaihe 3 min. Tämä vauva syntyi ponnistamatta, kun just ja just ehdin sängylle, yritin kyllä pidätellä koska kätilökään ei ollut valmiina vielä Tyttö syntyikin niin ettei kukaan ehtinyt ottaa kiinni, vaan tipahti alusastiaan. Huonosti olis käyny jos jakkaralla olisin ollu...

 

kolme kertaa olen synnyttänyt jakkaralla.

eka kertaa se oli luonnollinen asento johon itse menin ja kätilö toi jakkaran ja kaks kertaa sen jälkeen halusin sen jakkaran koska olin kokenut sen olevan mulle paras ratkaisu.

ponnistusvaiheet on olleet 15min, 7min, 1min.

 

Ensimmäisen synnytyksessä olin suunnitellut kaikki mahdolliset asennot, muut kuin makuulteen sängyssä ja kävinkin ammeessa ja jakkarallakin ponnistin mutta vauvan sydänäänet heikkeni ja jouduin sänkyyn ja jalat telineisiin imukupin takia.

Toinen syntyi sitten niin 'helposti' parilla ponnistuksella että sängyssä meni oikein hyvin ja siinä halusin itse ollakin.

 

Avautumisvaiheessa kävelin, olin kylvyssä ja suihkussa, jumppapallolla ja sängyssä.

Ponnistin jakkaralla ja ponnistusvaihe kesti 10 min. Oli kaikenkaikkiaan hyvä kokemus. Tammisaaressa synnytin ja siellä kovasti kannustettiin tekemään kaikkea muuta kuin vain makaamaan sängyssä.